Intersukupuolisten haastattelusarja jatkuu aktivistin haastattelulla. Linkit artikkelisarjan aiemmin Setan verkkosivuilla ilmestyneisiin juttuihin uutisen lopussa.

Kuka olet?

Olen T Sahlberg, intersukupuolisuusaktivisti, ja opiskelen luonnontieteitä Helsingin yliopistossa. Vapaa-ajallani teen paljon palapelejä, se on minulle kuin meditaatiota, joka katkaisee arkea.

Mitä intersukupuolisuus merkitsee sinulle?

Intersukupuolisuus merkitsee eri tasoilla olevia asioita. Siinä on se henkilökohtainen taso, oma elämänkokemus, eletty elämä, se miten en ensin tiennyt intersukupuolisuudesta ja miten se tuli sitten tiedostetuksi asiaksi omassa elämässä. Sitä kautta se levisi myös sosiaaliseksi ilmiöksi elämässäni ja sitä kautta aloin nähdä myös yhteiskunnallisia näkökulmia. Minulle se yhteiskunnallisten näkökulmien käsitteleminen on helpompaa ja objektiivisempaa, vaikka omasta elämästä pystyykin näkemään selkeästi ne sidoskohdat, jotka liittyvät niihin ongelmallisiin yhteiskunnallisiin näkökulmiin. Se, että saa katkaistua sen liiallisen henkilökohtaisuuden, niin se tuntuu helpommalta.

Intersukupuolisuus liittyy myös identiteettiin, sellaiseen löydettyyn identiteettiin. Ja omassa elämässä myös lääketieteellisiin asioihin ja ei niin miellyttäviin asioihin. Tuntuu, että liian usein ja monelle se omakohtainen intersukupuolisuus kulminoituu traumaattisiin kokemuksiin.

Mutta intersukupuolisuus ei ole ainoastaan sitä traumakertomusta ja siitä on hyvä itseänsä muistuttaa, että identiteetti, sosiaalinen ulottuvuus ja yhteiskunnallinen ulottuvuus antavat muutakin kuin negatiivista näkökulmaa asioihin.

Omalla henkilökohtaisella tasolla intersukupuolisuudessa on myös tiettyjä ristiriitoja. Lääketieteelliset kysymykset ja identiteettikysymykset saattavat mennä päällekkäin, mietin että missä kaikissa tilanteissa puhun intersukupuolisena ja milloin jostakin muusta näkökulmasta.

Minulle intersukupuolisuus on elettyjä kokemuksia esimerkiksi eri tavalla kehittyneen kehon kanssa. Intersukupuolisuuden löytämisessä ja tiedostamisessa on paljon työstettävää, se ei ole pelkkä tieto, vaan se tieto täytyy myös työstää ja suhteuttaa omaan elämään ja kokemuksiin. Koen vaarallisena sen, että olen avoin, eli jatkan edelleen tavallaan vaikenemista ja häpeää yhä, en voi olla avoin syistä miksi elämäni on mennyt niin kuin se on mennyt.

Tuntuu, että keho on usein auktoriteetti, jonka pohjalta sukupuoli määrittyy. Myös intersukupuoliset joutuvat pohtimaan esimerkiksi sitä, että olenko oikea nainen, kun olen intersukupuolinen. Lääkärit perustelevat toimenpiteitä sillä, että intersukupuolisen lapsen sukupuoli on epäselvä. Itse en haluaisi vahvistaa sitä ajatusta, että keho määrää ihmisen sukupuolen. Ihminen on sitä sukupuolta, jota kokee olevansa ja kehot ovat erilaisia. Ajattelen, että kun puhutaan intersukupuolisuudesta, niin täytyy olla tarkkana, että ei samalla väheksytä transsukupuolisia ihmisiä. Transkysymyksessä se keho on todella tärkeä ja ihmiset tarvitsevat hoitoja. Mutta jokaisen täytyy saada itse määritellä sukupuolensa ja tarpeensa hoitoihin. Nämä ovat monitahoisia asioita, joita on vaikea sanoittaa yksinkertaisesti.

Onko sinulla jotain toiveita tulevaisuuden suhteen?

Lähtökohta kaikkeen on, että asiat tulevat näkyviksi. Ihan ensimmäiseksi täytyy puuttua vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Lisäksi täytyy kouluttaa terveydenhuollon henkilökuntaa ja lisätä tietoa. Se vaatii sitä, että kuunnellaan.

Omalta kohdaltani toivon löytäväni jonkun sellaisen tavan olla suhteessa ympäröivään maailmaan minun intersukupuolisuuden kanssa, jonka mä voisin kokea jokseenkin turvalliseksi, jokseenkin vakaaksi, jokseenkin sellaiseksi, että minun on hyvä olla. Intersukupuolisuuteen liittyy häpeää omassa historiassa, toivon että voisin olla myös armollinen itseni suhteen. Toivon, että intersukupuolisuus voisi joskus olla itsetuntoa vahvistava pala joka päivä.

Toivoisin, että intersukupuolisuus ei olisi sellainen asia, josta puhtaan kummallisena asiana tai harvinaisena erikoisuutena. Intersukupuolisuus on määritetty harvinaiseksi asiaksi. Yksi syy, johon on vedottu, on että intersukupuolisia on niin vähän, että ei niistä niin tarvitse välittää. Mutta itseasiassa intersukupuolisia ihmisiä on olemassa aika iso määrä. Eikä ihmisten määrä saisi vaikuttaa siihen ovatko heidän ihmisoikeutensa tärkeitä vai eivät.

Yksi syy miksi itse en ole niin urhea ja esillä omalla naamalla on se, että yhteiskunnan turvattomuus on yleisesti lisääntynyt. Minulla ei ole mitään mahdollisuutta tietää mihin kaikkeen tällaisen asian kanssa ulos tuleminen voi vaikuttaa. Mutta muuttuuko mikään, jos kukaan ei sano mitään? Kuitenkin toisaalta omasta anonymiteetistä luopumisen ei mielestäni pitäisi olla edellytys, että voi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tässä on ristiriita ja tätä pohdin paljon. Enkä itse tiedä saanko rauhaa ennen kuin olen omilla kasvoillani ulkona.

Onko jotain viestiä, jonka haluaisit välittää tämän haastattelun lukijoille?

Intersukupuolisuus on hyvin laaja ilmiö, joka nivoutuu moniin asioihin omanlaisilla tavoillaan. Se tekee siitä haasteellisen asian puhua, sellaisen että intersukupuoliset ihmiset itsekin kokevat vaikeaksi puhua välillä. Toisaalta se myös mahdollistaa, että monet ihmiset voivat vaikuttaa siihen eri osa-alueilla, eikä kenenkään tarvitse olla kaikkien osa-alueiden asiantuntija, se on liian iso vaatimus yksittäiselle ihmiselle.

Intersukupuolisuuteen liittyvät esimerkiksi ihmisoikeudet, vammaisoikeudet, identiteetti, oikeus koskemattomuuteen, lapsen oikeudet, lääketiede, biologia, yhteiskunnan rakenteet, sukupuolen binäärisyys. Tarvitaan myös allyjen, liittolaisten, toimintaa, että asioita saadaan eteenpäin näin laajassa kysymyksessä, mutta toki on tärkeää, että kuuntelee ja ottaa selvää mistä puhuu.

Haastattelu ja kuva:
Jaana Pirskanen, koordinaattori
Tukea intersukupuolisille, keinoja ammattilaisille -hanke

Lue myös

Intersukupuolinen Mariaana: “Äitini tiesi asiasta, mutta ei koskaan ollut kertonut minulle”

Mitä on intersukupuolisuus nyt ja mitä se voisi olla vuonna 2030?

Melissa Mäntylä intersukupuoliselta toisille: ”Yhteiskunnassa on vikaa, mutta teissä ei ole”