Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina 26.1. artikkelin, jossa se haastatteli nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltialaa alaikäisten kokemasta sukupuoliristiriidasta. Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus työskentelee myös translasten ja -nuorten tuen parissa ja seuraa alan kansainvälisistä tutkimusta, joka taas ei tue Kaltialan näkemyksiä lasten ja nuorten hyvinvointia parhaiten tukevasta kohtaamisesta.
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen mukaan sukupuoli-identiteetti ei ole identiteettikokeilu. Useimmilla ihmisillä sukupuoli-identiteetti syntyy 2-3-vuotiaana ja on jatkuva aikuisuuteen asti. Näin on usein myös transsukupuolisilla, mutta heillä on kuitenkin tunnistettu erilaisia kehityspolkuja. HS:n artikkelissa esitetään, että lasten ja nuorten kokemukset transsukupuolisuudesta ja muunsukupuolisuudesta ovat ohimenevä nuoruuden kokeilu.
“Lapsi tai nuori voi mukautua kasvuympäristön käsitykseen sukupuolestaan ja pystyä ymmärtämään ja sanallistamaan kokemuksiaan vasta nuoruudessa. Lisäksi turvattomassa kasvuympäristössä nuori voi pelätä omia kokemuksia ja käyttää erilaisia psyykkisiä defenssejä etääntyäkseen kokemuksistaan. Osa siis löytää sukupuolensa vasta nuoruudessa tai nuorena aikuisena, koska yhä elämme cis-heteronormatiivisessa kulttuurissa”, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Maarit Huuska.
Sateenkaarierityisissä tukipalveluissa ja Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen perhepalveluissa työote on voimavarakeskeinen ja asiakaslähtöinen.
“Työstämme niitä huolia, joita lapsi, nuori tai vanhemmat itse nostavat esiin. Osa nuorista pohtii identiteettiään ja tälle on tärkeää antaa tilaa eikä mitään löytöjä määritellä ei-toivotuiksi. Spontaaneja kehityksellisiä identiteettimuutoksia tapahtuu lasten kohdalla, harvemmin nuoruusiässä”, Huuska sanoo.
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen mukaan niin sanotut affirmatiiviset palvelut vahvistavat hyvinvointia ja lievittävät vähemmistöstressiä.
“Identiteetin kunnioitus lisää turvallisuuden tunnetta, tasapainottaa ja vahvistaa luottamusta sote-palvelujen tarjoajaan. Eri ikäiset uskaltavat silloin puhua rehellisesti tunteistaan ja elämästään ja syvempi vuorovaikutus on mahdollista. Lapsen ja vanhemman kiintymyssuhdetta vahvistaa, kun vanhempi kykenee ottamaan vastaan lapsen identiteetin. Vanhempi voi tarvita tähän ensin kannattelua omassa prosessissaan”, Huuska selventää.
Hoitosuositus kannustaa yhteistyöhön
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus toivoo, että Suomessa translasten ja -nuorten hoito vahvistuisi kansainvälisen transterveyden järjestön WPATHin hoitosuositusten mukaisesti. Tuorein suositus, Standards of Care 8, mainitsee, että nuori tarvitsee myönteistä ja tukevaa asennoitumista sukupuolta pohtiessa.
“Usein nuoren huolena on dysforian sietäminen ja sen kanssa pärjääminen sekä se, että nuori jaksaa odottaa hoitoarvioon pääsyä useita vuosia. Olemmekin rakentaneet tueksi omahoito-osioita, joiden avulla voi vahvistaa omia selviytymiskeinoja liittyen dysforia-ahdistukseen. Näitä voivat hyödyntää myös esimerkiksi koulupsykologit ja nuorten psykoterapeutit.”
Hoitosuositus kannustaa käyttämään nuoresta hänen toivomaansa nimeä ja pronominia. Toisin kuin artikkelissa väitetään disinformaation jakamiseksi, on todellista tutkimusnäyttöä siitä, että nämä toimet vähentävät transnuorten itsetuhoista oireilua. Hoitosuositus kannustaa siihen, että sote-ala työskentelisi perheiden, koulujen ja muiden kasvuympäristön tahojen kanssa edistääkseen sukupuolen moninaisuuteen liittyvän nuorten itseilmaisun ja identiteettikirjon hyväksyntää sekä järjestämään nuorille yhteisöllistä vertaistukea.
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus tarjoaa yksilö- ja perhe- ja yhteisöllistä tukea vuosittain noin 1 100 sukupuolivähemmistöön kuuluvalle tai läheiselle.
“Meillä on realistinen kuva elinkaaren aikaisista mahdollisista identiteettiprosesseista, koska työskentelemme kaikkien sukupuolivähemmistöryhmien kanssa ja kaiken ikäisten kanssa aina lapsista senioreihin. Kaikille on kuitenkin yhtä tärkeää, että heidät kohdataan kulloinkin siinä sukupuolessa, joka vastaa heidän määrittelyään ja ilmaisuaan.”
Sukupuolen juridinen korjaaminen kuuluu alaikäisille
Kaltiala ottaa artikkelissa vahvasti kantaa alaikäisten sukupuolen juridista vahvistamista vastaan. Eduskunnassa käsitellään sukupuolen juridista vahvistamista koskevaa lainsäädäntöä, jonka perusteet ovat perus- ja ihmisoikeuksissa. Lainsäädännössä on kyse itsemääräämisoikeudesta, oikeudesta yksityisyyteen ja perheeseen.
Osaamiskeskusta ylläpitävän ihmisoikeusjärjestö Setan mukaan lapsille kuuluvat samat ihmisoikeudet kuin aikuisille. Lapsen oikeuksien näkökulmasta keskeistä on itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus osallistua itseä koskevaan päätöksentekoon.
“Sukupuolen juridinen korjaaminen ei tarkoita kehon kieltämistä. Lapsi tai nuori ei pysty unohtamaan kehoaan, jossa hän koko ajan elää. Yhteiskunnan tunnustus sukupuoli-identiteetille voisi lieventää nuoren kokemaa sosiaalista sukupuolidysforiaa, mutta ei vaikuttaisi keholliseen sukupuolidysforiaan”, Huuska toteaa.
Siihen tarvitaan hänen mukaansa edelleen hoitoarviota, jonka perusteella nuorille soveltuvia sukupuolen lääketieteellisiä korjaushoitoja voidaan käyttää. Nuorille soveltuvia hoitoja on sukupuoli-identiteettiin erikoistuneessa nuorisopsykiatriassa tutkittu ja kehitetty yli 20 vuotta, esimerkiksi Hollannissa. Sukupuolidysforiaa kokevien nuorten hoito ei siis ole uusi asia.
“Kasvuympäristön ymmärryksen lisäämisen avulla voidaan lieventää lapsen ja nuoren kokemaa vähemmistöstressiä, jonka tiedetään voivan heikentää sekä mielenterveyttä että pitkäkestoisena somaattista terveyttä. Juridinen sukupuolen tunnustaminen vähentäisi vähemmistöstressiä, koska nuori tulisi paremmin nähdyksi ja kuulluksi omassa identiteetissään.”
Vuonna 2022 Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksessa asioi 401 lasta tai nuorta, joista 122 oli 0-17 vuotiaita ja 279 oli 18-29 -vuotiaita.
Maarit Huuska on psykoterapeutti ja sosiaalityöntekijä, joka on työskennellyt sukupuolen moninaisuuden ja identiteettityön parissa osaamiskeskusta edeltäneen Transtukipisteen perustamisesta lähtien.
Itsemurhariskistä tiivistetysti:
Transnuorten itsemurhariskiä kasvattavat:
- Ympäristön kielteiset asenteet
- Torjunta perheen taholta
- Syrjintä- ja väkivaltakokemukset
- Koulukiusaaminen
- Ulkopuolisuuden kokemukset
- Sukupuolenkorjaushoitojen viivästyminen tai estyminen
- Vihamieliset ja yksipuoliset mediasisällöt
Itsetuhoisuudelta suojaavat:
- Syrjintäkokemuksilta ja kiusaamiselta välttyminen
- Koulun tuki ja kuuluvuuden tunne kouluyhteisöön
- Perheen tuki
- Mahdollisuus sosiaaliseen transitioon, kuten oman sukupuolen mukaiseen sosiaaliseen rooliin, nimeen ja juridiseen sukupuoleen
- Oikea-aikaiset fyysiset sukupuolenkorjaushoidot
- Myönteiset samaistumiskohteet
- Kokemus toimijuudesta ja oman elämän hallitsemisesta
Lue myös
Setan vastine HS juttuun 26.1.2023
Sukupuolen moninaisuus lapsuudessa -tietosivut
Sukupuolen moninaisuus tänään
Tällä lomakkeella voit tilata itsellesi Setan Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen kokoaman uutiskirjeen ammattilaisille. Sukupuolen moninaisuus tänään on suunnattu kaikille, jotka kohtaavat työssään sukupuolivähemmistöhin kuuluvia ihmisiä sekä niille, jotka haluavat ajantasaista tietoa sukupuolen moninaisuudesta, trans- ja intersukupuolisten ihmisten tukemisesta ja palveluista sekä tietoa sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeustilanteesta.