Identiteetti –kuka olen?
Identiteettisi on vastaus kysymykseen, kuka olet? Se kertoo sinulle siitä, mitä ajattelet itsestäsi. Miten määrittelet vaikkapa ikäsi, oletko nuori vai aikuinen? Se kertoo sinulle siitä, mitä arvoja pidät tärkeänä ja millaisia asioita on tärkeää puolustaa. Identiteettiin kuuluvat kaikki ajatukset itsestäsi, henkilökohtaiset sopimukset, jotka olet tehnyt itsesi kanssa.
Identiteettiisi voi kuulua sinun kansalaisuutesi, sukupuolesi, seksuaalisuutesi, kehosi ja se voi sisältää ulottuvuuksia, jota me emme osaisi ajatellakaan. Identiteettisi rakentuu käyttämiesi sanojen ympärille. Sinä olet rakentanut sen sekä itseksesi että vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Identiteettisi rakentumiseen vaikuttaa aina se aika ja paikka missä elät – osa identiteetistämme todennäköisesti nojautuu ympäröivän kulttuurin odotuksiin ja osa taas haastaa sitä.
Kuka on vaikuttanut sinun identiteettisi syntyyn ja millä tavalla?
Identiteetti on muuttuva. Se, mitä olet nyt, ei todennäköisesti pidä kaikilta osin paikkaansa kymmenen vuoden päästä ja toisaalta, ajattelet nyt todennäköisesti itsestäsi jollain tavalla eri lailla, kuin kymmenen vuotta sitten. Tämä on siinä mielessä hyvä, että näin sinulla on koko elämäsi aikaa tutkia sitä, kuka olet. Nyt ei tarvitsekaan tietää kaikkea varmasti, jos koskaan. Oman identiteetin löytäminen vaatii mahdollisuutta puntaroida omaa itseään sekä tehdä itsenäisiä valintoja.
Jotkut tutkimukset kertovat siitä, että ihminen voi paremmin ja pärjää sosiaalisissa suhteissa paremmin mitä parempi ymmärrys hänellä on omasta identiteetistä.
Miten sinun identiteettisi on muuttunut vuosien varrella? Mitä mietit juuri nyt?
Tässä kohtaa on tärkeää sanoa, että onneksi identiteetit ovat ainutlaatuisia koska tällöin myös sinun seksuaali- ja sukupuoli-identiteettisi ovat ainutlaatuisia ja niin on hyvä. Tietenkin tämä voi luoda haasteita, koska silloin näitä ei voi kopioida keneltäkään muulta, eikä todennäköisesti Wikipediasta löydy vastausta asiaan. Wikipediasta sen sijaan löytyy tieto, että sukupuoli voi olla vaikkapa nainen, mies, muunsukupuolinen tai sukupuoleton.
Jos Wikipediassa olisi sinun identiteettisi, mitä siinä lukisi?
Omat rajat ja tunteet
Rajoilla tarkoitetaan sen tuntemista, mikä sinusta tuntuu hyvältä ja mikä pahalta. Kun tunnet rajasi, osaat suojella itseäsi ja kertoa muille, miten toivot itseäsi kohdeltavan. Rajasi voivat liittyä esimerkiksi siihen mitä sanoja muut käyttävät sinusta, mitä haluat muiden tietävän sinusta tai miten haluat muiden koskevan sinua. Kun tunnet rajasi, tiedät myös sen, mitä sinun ei tarvitse hyväksyä muilta.
Omat rajat täytyy opetella itse, niitä ei kukaan voi antaa. Rajat tuntemalla on helpompi sanoa oikeissa paikoissa kyllä ja ei, tehdä siis valintoja, jotka ovat itselle hyviä. Omat rajat rakentuvat yhteydessä elämänkokemukseesi, persoonallisuuteesi, arvomaailmaasi sekä identiteettiisi. Sinulla on oikeus kokea arvostusta ja sitä osoitetaan muun muassa rajojasi kunnioittamalla.
Rajat ovat sekä kehollisia että mielellisiä. Rajoilla määrität eri ihmisten erilaista lupaa läheisyyteen, kosketuksiin ja puheisiin sinusta. Rajoilla määrität sanoja ja tapoja olla kontaktissa sinuun ja toisaalta omaa tapaasi olla suhteissa toisiin ihmisiin.
Omat rajat eivät välttämättä ole samalla tavalla pysyviä kuin ne ovat vaikkapa kartoissa. Ihminen ei ole mekaaninen, aina samanlainen vaan spontaani, tunteva ja muuttuva. Se mikä on totta tänään, ei välttämättä ole huomenna. Rajoja luomme siis päivittäin.
Minkä rajan tunnistaminen on sinulle tärkeää?
Omien rajojen tunnistaminen voi kuitenkin olla hankalaa. Joskus oman kehon kuuntelu tuo mukanaan ahdistusta ja kipua. Mahdolliset traumaattisetkin kokemukset voivat vaikuttaa ihmiseen, kehoon ja mieleen niin, että kehon kuuntelu tuottaakin suojan sijasta pahaa oloa. Tällöin rajojen miettiminen voi jäädä puolitiehen. Joskus rinnassa viiltää tai puristaa, vatsassa tuntuu ontolta, ärtymys, lamaannus, pelko tai tyhjyyden tunne saavat meidät reagoimaan näennäisesti pieneen asiaan voimakkaasti.
Tällöin on paikallaan ajatella, että sinulla on oikeus tunteisiisi. Mutta jos omat tunteet vaikuttavat omaan käytökseen sillä tavalla, että ne haittaavat liikaa itseä tai muita, niin kannattaa hakea apua niiden käsittelyyn.
Mikä kysymys sinulle on tärkeä tänään? Löydätkö siihen itse vastauksia vai tarvitsetko apua siihen vastaamiseen?
Jos tarvitset tukea, niin sitä kannattaa kysyä joltain turvalliselta ja viisaalta sukulaiselta, kuraattorilta, psykologilta, nuoriso-ohjaajalta tai vaikkapa Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksesta.
Salaisuus vai jaettu tarina
Omiin rajoihin kuuluu myös oma ymmärrys siitä, mitä haluan kertoa itsestä toisille ja mitä en, mitä sanoja käytän. Moni intersukupuolinen tai ihminen jolla on sukupuolitettuihin kehonpiirteisiin liittyvää variaatiota on pohtinut sitä, kenelle kertoo intersukupuolisuudestaan tai kehonsa piirteistä ja kenelle ei. Varmasti tärkeintä on ensin tiedostaa se, että kenellekään ei ole pakko kertoa. Toisena sitten se, että joskus voi olla hyvä kertoa – vaikkapa lääkärissä käydessä tai ystävälle.
Vaikka kenellekään ei ole pakko kertoa, voi asioista muodostua salaisuuksia ja sellaisen kanssa yksin jääminen voi olla joskus raskasta. Yksin jääminen voi vaikuttaa siihen, millaiseksi oma identiteetti rakentuu. Itsensä voi kokea niin monella tavalla vääränlaiseksi, joten tämän kanssa kannattaa olla tarkkana – kummasta seuraa enemmän huonoa? Kertomisesta vai salaisuuden kanssa elämisestä.
Toiselle kertomisesta voi seurata monenlaisia asioita. Jotkut ihmiset voivat olla tympeitä, tietämättömiä ja peräti joskus ilkeitäkin. Toisaalta monet ihmiset taas voivat yllättää meidät positiivisesti olemalla viisaita, ymmärtäviä ja sellaisia, että heidän sanoistaan ja tavasta olla kanssamme seuraa paljon hyvää.
Usein kertomiselle on joku tarve ja tällöin tämän tunnistaminen on tärkeää. Miksi kerromme ja mitä toivomme siitä seuraavan on tällöin ehkä tärkein kysymys, jonka äärelle kannattaa pysähtyä. Vastaus ohjaa meitä seuraavan kysymyksen ratkaisussa – kenelle kertoa? Onko se ensin joku hyvä ystävä vai kenties joku työntekijä? Kuka osaisi vastata sinun tarpeeseesi parhaiten?
Parhaimmillaan kun puhumme tarinoita itsestä, opimme itse itsestä enemmän kuin se, jolle kerromme asiasta. Kun sanomme asioita ääneen, tulee niistä eri lailla tosia meille. Tarvitsemme myös toisia, jotta voimme kasvaa täyteen mittaamme, jotta voimme olla paras itsemme. Siihen tarvitsemme toisten sanoja ja katseita. On tärkeää tulla kuulluksi ja nähdyksi omana itsenä.
Mitä sinun olisi hyvä voida kertoa tai toisinpäin, mitä kuulla joltain? Miten sitä tilaa olisi paremmin? Minusta on ihan hirveän merkittävää, että joissain paikoissa ihmiset käyttävät sanaa intersukupuolisuus. Että se sana tulee esille jossain. Esimerkiksi kun puhutaan että millaisia ihmisryhmiä täällä saattaa olla paikalla, niin se on mainittuna. Se luo jo sitä tilaa, kun tulee se olo, että vau joku tietää. Nimimerkki K.
Tukea, aktivismia ja vertaiskeskusteluja
Opas intersukupuolisille nuorille
Tämä opas on kirjoitettu, jotta sinun voisi olla helpompi tunnistaa sekä sanoittaa erilaisia intersukupuolisuuteen liittyviä teemoja. Toivomme, että pystyt oppaan avulla entistä paremmin liittämään intersukupuolisuuteesi niitä asioita, jotka saavat sinut kokemaan itsesi hyvänä, kauniina ja kykenevänä vaikuttamaan omaan elämääsi. Saatavilla painettuna. Julkaistu 2019.
Lisätietoa
Jaana Pirskanen
hankekoordinaattori
jaana.pirskanen@seta.fi
p. +358 50 307 0672