Tämä tietosivu on tarkoitettu erityisesti sinulle, joka olet detransitiossa, harkitset sitä tai olet käynyt sen läpi sekä sinulle, jonka läheinen on detransitiossa. Muutkin voivat saada näiltä sivuilta perustietoa aiheesta.
Mahdollisest käyt läpi, suunnittelet tai pohdit täydellistä detransitiota ja haluat peruuttaa sukupuolen korjauksen. Mahdollisesti läpikäyt, suunnittelet tai pohdit osittaista detransitiota eli paluuta lähemmäs syntymässä määriteltyä sukupuolta ja/tai siihen liittyvää kehollisuutta. Voit olla identiteetiltäsi yhä trans tai ei-binääri. Saattaa olla, että transidentiteetit kuuluvat menneisyyteesi ja määrittelet sukupuolesi ja suuntautumisesi nyt toisin tai parhaillasi etsit ja rakennat omaa identiteettiäsi.
Detransitio on voinut olla sinulle rankka ja haastava prosessi, tai se ei ole ollut iso asia, tai haasteista huolimatta se on voinut lopulta merkitä tärkeää uudistumista ja kasvua.
Kaikissa näissä tilanteissa olet saattanut tuntea itsesi näkymättömäksi tai yksinäiseksi ja kaivata enemmän tukea ja ymmärrystä, vertaisia ja lääketieteellistä tietoa.
Detransitioon liittyy kielteisiä ennakkoluuloja ja olet saattanut kokea vähemmistöstressiä tai et ole tunnistanut itseäsi detransitio –keskustelun teemoista.
Nämä infosivut on tarkoitettu resurssiksi. Jos haluat ehdottaa sivuille muutoksia tai täydennyksiä, laita sähköpostia Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen työntekijöille!
Sisältö
Detransitio?
Vertaisten neuvoja ja vertaistuki Suomessa
Lääketieteellinen detransitio
Itsestä huolen pitäminen detransitiossa
Omahoitoharjoituksia
Detransitio?
Detransitio tarkoittaa lääketieteellisen sukupuolen korjauksen tai transition, jonka aikana on siirtynyt sosiaalisesti sukupuolesta toiseen, keskeyttämistä, perumista tai lieventämistä.
Desist tarkoittaa sosiaalisen transition perumista. Tätä sanaa käytetään nuorista ja aikuisista, jotka peruuttavat sosiaalisen transition tilanteessa, jossa he eivätkä olleet vielä käyneet läpi fyysisiä sukupuolen korjaushoitoja. Desist voi tarkoittaa myös sitä, että nuori sai puberteetin jarrutushoitoa, jonka jälkeen hän keskeytti sukupuolen korjauksen. Desist sanalla voidaan viitata myös aikuiseen, joka on tehnyt sosiaalisen transition, ilman fyysisiä hoitoja.
Detransitio on moninainen asia ja sen merkitys on erilainen eri yksilöille. Syyt detransitiolle vaihtelevat.
Olet saattanut yksinkertaisesti huomata, että transitio ei ole sinulle oikea tie. Transitio ei ole ehkä auttanut huolissasi ja ongelmissasi, joiden uskoit lieventyvän tai poistuvan sukupuolen korjauksessa. Olet voinut huomata, että kehollinen tai sosiaalinen dysforia (dysforia = epämukava olo, joka voi kasvaa voimakkaaksi psyykkiseksi kivuksi) ei sinulla helpotukaan. Tämä tai jokin muu kokemus on kimmoke pohtia omaa tilannetta ja tarpeita syvemmin.
Mahdollisesti olet tullut siihen tulokseen, että et olekaan transihminen. Sinulla voi olla muita syitä dysforialle. Joskus kehollinen epämukavuus on liittynyt vaikeisiin kasvukokemuksiin ja traumoihin, joihin ei ole vielä saanut hoitoa. Esimerkiksi olet saattanut olla sukupuolinormeja vastaamaton lapsi ja nuori kielteisessä ja kiusaavassa ilmapiirissä ja tuntea häpeää ja epäonnistumista syntymässä määritellyssä sukupuolessa. Ajatus elää toisessa sukupuolessa, johon liitettyjä odotuksia voisit vastata, on voinut tuntua helpottavalta mahdollisuudelta ja transihmisten identiteettiprosessit ja transitio myönteiseltä vaihtoehdolta. Detransitio prosessiin usein kuuluu rehellistä ja syvällistä itsetutkiskelua. Vaikka transitio jälkikäteen tuntuisi erehdykseltä, siitä päättäessäsi sinulla ei ole ollut tietoa tulevaisuudesta ja olet yrittänyt edistää omaa hyvinvointiasi!
Jotkut ovat huomanneet sisäistäneensä kasvuympäristönsä misogyniaa (naisvihaa) tai tunnistaneet itsessään homofobiaa, joka jälkikäteen ajatellen olikin merkittävä syy epämukavuuden tunteeseen kehossa ja tarpeeseen pitää etäisyyttä tunteisiin ja sukupuolitettuihin kehopiirteisiin. Lisäksi joillakin aseksuaaleilla on inhon tunteita liittyen joihinkin seksikäytäntöihin. Tämä on voinut tuntua dysforiselta. Joskus intersukupuolisuuteen liittyvät kokemukset, joita ei ole työstetty, ovat olleet dysforian taustalla. On mahdollista olla yhtä aikaa transihminen ja intersukupuolinen, mutta myös kehollinen intersukupuolisuus ja tapa, jolla se kohdataan kulttuurissa, voi itsessään aiheuttaa joillekin dysforiaa.
Kasvukokemukset, esimerkiksi että tunsit olevasi aivan erilainen kuin muut tytöt ja kiinnostuksen kohteesi ja vuorovaikutustyylisi olivat hyvin toisenlaisia, saattoi liittyä sinulle luonnolliseen biologiseen tai neurologiseen taustaan.
Usein on täysin ymmärrettäviä syitä sille, miksi olisit edennyt transitioon ja myöhemmin huomannut, ettei se olekaan sinua varten.
Kun transitioonkin edelleen liittyy ennakkoluuloja, sitä on joutunut sosiaalisesti perustelemaan itselleen ja muille. Silloin voi olla haastavaa myöntää itselleen, että transitio ei olekaan ollut oikea ratkaisu itselle. Jotkut ovat kokeneet, että hoitosysteemi, jossa on todistettava sukupuoli-identiteettinsä, vaikeuttaa itsetutkistelua. Todistamisen paineissa oli vaikeampi olla rehellinen itselleen. Toiset taas kokivat, että hoitoja annettiin heille liian sujuvasti ja jälkikäteen ajatellen heille jarruttelu olisi ollut parempi.
Ehkä transitio kohdallasi lievensi dysforiaa ja sosiaalisia paineita, mutta silti tunsit, että olisit uskollisempi itsellesi ilman transitiota. Et esimerkiksi pystynyt kokemaan itseäsi siinä sukupuolessa, johon olit transitioitumassa ja huomasit sen vähitellen, kun uskalsit olla itsellesi yhä rehellisempi.
Saatat edelleen kokea olevasi trans- tai muunsukupuolinen. Voi olla niin, että olet tarkistanut identiteettiäsi ja huomannut, että olet edennyt fyysisesti pidemmälle kuin sinusta tuntuisi omalta tai että olet esimerkiksi gender fluid ja eri sukupuoli-ilmaisu eri aikoina on sinulle tärkeää. Silloin voit muuttaa suunnitelmiasi ja jättää esimerkiksi kirurgiset hoidot pois tai keskeyttää hormoniterapian tai lieventää hormonihoitoa. Saattaa olla, että olet tyytyväinen olemuksesi androgyniaan, kun olet saanut jonkin verran sukupuolen korjaushoitoa, etkä kaipaa enempää. Joskus voi olla haastavaa miettiä, miten omaan olemukseen saisi omalta tuntuvat piirteet, ilman että joutuisi hyväksymään liikaa nais- tai miestyypillisyyttä.
Joitakin terveydentilaan liittyvät huolet ovat estäneet etenemästä sukupuolen korjaushoidossa. Silloin joistakin tuntuu paremmalta sosiaalisesti elää syntymässä määritellyssä sukupuolessa. Jotkut joutuvat punnitsemaan, mitä kehon mahdollisimman hyvä terveys tarkoittaa ja punnitsemaan, mistä tinkiä. Näin voi myös olla, jos sinulta on puuttunut tukea ja sosiaalista vastaanottamista omaksi koetussa sukupuolessa. Näissä tilanteissa detransitiosta voidaan päätyä uudelleen transitioitumaan, koska kyse ei ole sukupuoli-identiteetin uudelleen arvioinnista, vaan siitä, mikä on itselle sopiva tapa selviytyä ja tulla toimeen maailmassa. Terveyteen tai sosiaalisiin paineisiin liittyvissä huolissa ei kannata jäädä yksin, vaan selvittää useammankin asiantuntevan lääkärin näkemyksiä riskeistä ja hakea sosiaalisiin paineisiin tukea.
Osa kokee olevansa jossain määrin trans. Voi olla paljon samoja kokemuksia, kuten dysforiaa ja toisten reaktiot siihen, että ei vastaa sukupuolinormeja. Silti voit olla varma siitä, että haluat detransition.
Ehkä tunsit olevasi trans aiemmin, mutta et enää. Tämä identiteettimuutos on joidenkin ihmisten luonnollinen kasvupolku.
Vertaisten neuvoja ja vertaistuki Suomessa
- “Olet vahvempi ja sinulla on enemmän resilienssiä kuin ehkä tiedätkään!”
- “Et ole tuhonnut elämääsi, aiemmin teit sen minkä uskoit olevan sinulle parasta sillä tiedolla mikä sinulla silloin oli. Ole ystävällinen kehollisesi ja itsellesi”
- “Anna itsellesi aikaa ja vapaus tehdä löytöretkiä identiteettiisi ja mahdollisesti määrittää se ihan jonkin muun asian kautta kuin ulkoisen olemuksesi tai sukupuolesi”
- ”Ei se ole niin helppoa, että vain lopettaa hormonit, muuttaa olemusta ja nimeä vaan on fyysisiä, sosiaalisia ja psykologisia haavoja joiden parannuttava. Anna itsellesi aikaa ja arvostusta”
- “Etsi kaikenlaista tietoa. On ok erehtyä kerran, olisi ok erehtyä toisenkin kerran.”
- “Vaikka olet detransitiossa, sinun ei tarvitse ryhtyä pukeutumaan tavalla, joka aiemmin aiheutti dysforiaa. Sinun ei tarvitse ottaa mitään lääketieteellisiä hoitoja, jotta “menisit läpi” syntymäsukupuolessa. Aseta terveytesi ja itsehyväksyntäsi ykköseksi”
- “Et ole millään lailla huono ihminen siksi, että opit, kasvoit ja oivalsit identiteettisi muuttuneen”
- “Detransitio tuntuu epäonnistumiselta ja vialta, mutta ei se olekaan sitä”
- “Et ole yksin”
Jos kaipaat yhteyttä suomalaisiin detransitioitujiin, löydät vertaisia Facebook-ryhmästä Detrans Suomi
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen vertaiskeskustelijapalvelun kautta voit sopia luottamuksellisesta keskustelutuokiosta (lähi- tai etätapaaminen tai Chat-keskustelu) detransitiota läpikäyneen vapaaehtoisen kanssa.
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus järjestää ohjattuja Chat-vertaiskeskusteluja, joihin voi osallistua nimimerkillä Tukinetin alustalla sekä etäryhmätapaamisia kysynnän mukaan.
Kaivatessasi henkilökohtaista tukea ja pohdintaa, Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen työntekijöiltä voit varata aikoja tukikeskusteluille (1-5 krt/vuosi, maksutonta).
Lääketieteellinen detransitio
Detransition hoitokokonaisuus on yksilöllinen ja vastaa henkilön omia toiveita ja mahdollisuuksia. Ei siis ole vakiintunutta hoitopolkua, joka olisi kaikille samanlainen. Hoitokokonaisuuteen vaikuttaa se, miten paljon ja millaisia sukupuolen korjaushoitoja henkilö on käynyt läpi ja miten hänen kehonsa on niihin reagoinut.
Detransitioon liittyvien hoitotarpeiden arviointi suositellaan tehtävän HUSin sukupuoli-identiteetin tutkimuksen poliklinikalla/ TAYSin aikuispsykiatrian transhoitotyöryhmän koordinoimana, koska näissä on erityisosaamista. Suomessa sukupuolen korjauksen erikoissairaanhoidon yksiköihin on viimeisen kymmenen vuoden aikana ottanut yhteyttä noin 40 ihmistä pohtien detransitiota. Kaikki hoidon keskeyttäneet eivät todennäköisesti ole sukupuolen korjaushoitopolien tiedossa.
Hoidot voidaan aloittaa arviointijakson jälkeen. Ohessa on tietoa, mitkä sukupuolen korjaushoidot ovat peruttavissa ja miten sekä mitkä aiempien hoitojen vaikutukset ovat olleet pysyviä, joten niihin joutuu sopeutumaan. Polien kautta voi myös pyytää lähetettä sensitiiviseen lyhytterapiaan, jos tarvitsee psykososiaalista, dysforiatietoista terapeuttista tukea.
Lääkärin konsultaatio voi olla paikallaan, vaikka et kaipaisi tapahtuneiden fyysisten muutosten peruuttamista tai korjaamista, jos esimerkiksi hormonitasapainosi muuttuu. Jotkut voivat myös itsenäisesti tai konsultoiden yksityislääkäriä keskeyttää esimerkiksi hormonihoidon, ilman yhteydenpitoa erikoissairaanhoidon sukupuolen korjaushoitoyksiköihin. Sukupuoli-identiteetin liikkuvuutta tai hoidon keskeyttämistä ei välttämättä ole tarvetta pohtia erikoissairaanhoidon kanssa, jos itselle sopivat ratkaisut ovat jo löytyneet ja sinulla on jo riittävä tieto huolehtiaksesi kehosi terveydestä pitkällä tähtäimellä.
Maskulinisoiva detransitio
Ääni
Sukupuolen korjauksessa äänenkäyttö opetellaan usein itse. Silloin on täysin mahdollista palata aiempaan tapaan käyttää ääntään tai muokata ääntään toivottuun suuntaan. Tähän voi saada puheterapeutin konsultaatiota.
Jos on tehty kilpirustohöyläys, tämä on peruuttamaton.
Fonokirurginen äänihuulten osittain yhteen ompelu (neoglottis) voidaan purkaa.
Genitaalit
Jos kivekset ovat tallella, niiden koko voi palautua ainakin osittain (androgeeni- ja estrogeenihoito on voinut vaikuttaa kivesten kokoon).
Hedelmällisyys saattaa palautua, mutta ei välttämättä palaudu.
Jos kivekset on poistettu, voidaan asettaa kivesproteesit.
Jos penis on poistettu, voidaan tehdä peniksen uudelleen rakennus falloplastialla (hoitotiimillä on kuitenkin tarkkaa harkintaa, voiko tätä kirurgiaa saada). Lyhennetyn virtsaputken uudelleen rakennus on haastavaa.
Hormonit
Testosteronin tuotanto palautuu, kun estrogeeni- ja antiandrogeenihoito keskeytetään, mikäli kivekset ovat tallella.
Mikäli kivekset on poistettu, tarvitaan jatkuvaa testosteronihoitoa.
Testosteroni palauttaa lihasvoimaa ja -volyymiä. Rasvan jakaantuminen kehossa palautuu miestyypilliseksi.
Karvoitus
Karvojen kasvu palautuu todennäköisesti feminisoivan hormonihoidon päättymisen jälkeen, joko kivesten oman testosteronituotannon
tai testosteronikorvaushoidon myötä.
Rintakehä
Hormoneiden lopetus ei vaikuta merkittävästi kehittyneiden rintojen kokoon. Mastektomia ja rintakehän maskulinisointi on mahdollista.
Iho
Ihon muutokset miestyypilliseen suuntaan palautuvat todennäköisesti testosteronivaikutuksen myötä.
Nimi ja juridinen sukupuoli
Nimi ja juridinen sukupuoli voidaan korjata ja halutessaan voi palauttaa aiemmat nimet.
Feminisoiva detransitio
Ääni
Tapahtunut äänen madaltuminen on pysyvä. Puheterapian tuella voi oppia feminiinisen äänenkorkeuden ja intonaation äänen madaltumisesta huolimatta.
Yksittäistapauksissa neoglottis (äänihuulten osittainen yhteenompelu) on mahdollinen.
Genitaalit
Klitoris ei pienene ennalleen hormonihoidon loputtua.
Poistettua kohtua tai munasarjoja ei voida palauttaa.
Neopenis voidaan poistaa ja feminisoida sukuelinten ulkonäkö vulvaplastialla (ilman vaginaa). Tietyissä tilanteissa vaginan poiston jälkeenkin venytyshoidolla voidaan saada syvyyttä palautumaan osittain.
Jos kohtu, munasarjat ja vagina ovat tallella, hedelmällisyys voi palautua.
Karvoitus
Testosteronihoidon päätyttyä karvankasvu voi hidastua ja ohentua.
Karvoituksen poisto kasvoista ja kehosta laserepilaatiolla on mahdollinen.
Rinnat
Feminisoiva hormonihoito voi kasvattaa rintojenpoiston jälkeen jäljelle jäänyttä rintarauhaskudosta hieman.
Rinnat voidaan rakentaa joko rasvasiirteellä tai implantilla.
Tietyissä tilanteissa laajenninproteesi (expander) on tarpeen ennen pysyvän implantin asettamista.
Irrallista rintaproteesia rintaliiveissä voidaan käyttää ennen leikkaustoimenpiteitä.
Iho
Rasvan jakautuminen kehossa ja ihomuutokset palautuvat hormonihoidon keskeytyksen jälkeen.
Nimi ja juridinen sukupuoli
Nimi ja juridinen sukupuoli voidaan korjata ja halutessaan voi palauttaa aiemmat nimet.
Itsestä huolenpito detransitiossa
Suhde omaan kehoon ja mahdollinen dysforia
Detransitio ei tarkoita, etteikö voisi edelleen olla dysforiaa. Usein on jonkin asteista dysforiaa. Kehoon on voinut kehittyä piirteitä, jotka eivät tunnukaan omilta ja myös tämä voi aiheuttaa dysforiaa. Miten dysforian kanssa voi elää tai miten työstää ja lieventää sitä, riippuu tilanteesta. Olet itse omien tuntemustesi ja olojesi asiantuntija ja voit joutua kokeilemaan ja etsimään sinulle sopivia keinoja helpottaa oloasi. Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen sivuilla on omahoito-osio liittyen siihen, miten voi vahvistaa omia selviytymiskeinoja dysforian kanssa pärjätäkseen.
Jos sinulla on kehon dysmorphia, posttraumaattinen stressihäiriö, dissosiaatiota tai muita traumaan liittyviä vaikeuksia, näitä voidaan helpottaa ja hoitaa psykoterapialla. Lisäksi omahoito ja tiedon ja vertaisten etsiminen voi auttaa niissä. Esimerkiksi traumaterapiakeskuksen verkkosivuilta saa traumatietoa. On mahdollista oppia säätelemään omia vireystiloja ja antamaan itselleen “ensiapua” tilanteissa, joissa jokin traumaattinen muisto aktivoituu ja alkaa vaikuttaa omaan oloon. Kehopsykoterapia voi olla myös hyvin auttava hoitomuoto.
Jotkut ovat kokeneet voimauttavaksi ajatuksen, että he eivät voi muuttaa syntymäsukupuoltaan ja kehollisuuttaan – he voivat opetella arvostamaan itseään ja kehoaan sellaisena kuin se on. Tähän voi liittyä rehellisyyden ja aitouden tunne. Käymällä läpi ensin transitiota, sitten detransitiota, on ehkä käynyt omilla äärirajoilla ja oppinut itsestään hyvin paljon. Saattaa olla, että on yrittänyt aiemmin mukautua rooleihin, jotka ei ole olleet omia ja nyt vihdoin seisoo omilla jaloillaan. Haavoista huolimatta tämä voi olla huikea tunne.
Itsearvostusta vahvistaa, kun tietää yrittävänsä parhaansa hyväksyäkseen itsensä, kehollisuutensa ja oman elämänkulkunsa ja että on sitoutunut olemaan itsensä puolella. Tähän voi kuulua itsemyötätuntotaitojen opettelu ja harjoittaminen. Koska kaikilla ihmisillä on erilaisia mielentiloja ja pahoja hetkiä, voi olla tärkeää työstää omia keinoja päästä ulos esim. häpeää ja itserankaisua sisältävistä olotiloista. Tärkeää joillekin voi olla, jos pystyy hyväksymään dysforian jonkin asteiden olemassaolon elämässään mahdollisesti pysyvästi sekä tietoisuuden siitä, että omaa dysforiaa ei voida helpottaa transitiolle. Auttavaa on voinut olla ulkoisista katseista etäisyyden ottaminen (et välitä enää, miten muut sinua katsoo) eikä jatkuvasti keskity omaan ulkomuotoon tai yritä kontrolloida, miten muut heidät näkee. Sen sijaan uusi prioriteetti ovat kehon tarpeet ja niistä huolehtiminen. Tämä on samalla tapa työstää elämää rajoittavaa häpeää, jota monilla saattaa olla.
Naismaskuliinisuuden tai miesfeminiinisyyden hyväksyminen itsessään voi vähentää dysforiaa ja olla vapauttavaa. Sukupuoli ei tarkoita, että pitäisi mukautua rooliodotuksiin, vaan voi olla oma itsensä. On eri asia tietää tämä tai olla sisäistänyt se tunnetasolla. Detransitio voi olla kimmoke syventää itsehyväksyntää.
Joitakin on auttanut meditaatio, jooga, tietoinen läsnäolo, rentoutumisharjoitukset, luovat ja taideterapeuttiset tavat työstää mielen sisältöjä tai vaihtoehtoiset hoitomuodot, kuten samanismi.
Vaikeat tunteet
Detransitioon saattaa kuulua surua, häpeää, katumusta, itseen tai muihin kohdistuvaa vihaa. Tunteet ovat tärkeitä viestejä omista tarpeista, opituista reaktiotavoista sekä tulevaisuuden suunnasta. Omia tunteita kannattaa kunnioittaa ja kuunnella, vaikka niiden kanssa ei ole aina helppo olla.
Tunnepäiväkirja, huolihetki tai piirros tunteen viestistä tai tunteiden purkaminen kehosta liikunnan avulla voi auttaa.
Detransitio on kasvuprosessi, joten ei ole syytä uskoa intensiivisten tunteiden jatkuvan loputtomasti. Tunteet auttavat etenemään detransitio-prosessissa ja työstämään tapahtunutta.
Tunteiden voimakkuuteen voi vaikuttaa myös yhteiskunnallinen ilmapiiri, jossa ei ole juurikaan kerrottu myönteisiä kasvutarinoita liittyen detransitioon. Näkökulmat ja tarinat detransitioon liittyen saattavat olla sinulle vääristävä peili. Silloin kannattaa etsiä erityisesti vertaistukea ja –tarinoita.
Ulostulot
Detransitiopäätöksestä kertominen toisille ei ole aina helppoa, koska detransitioon liitetään stereotyyppisiä ja ennakkoluuloisia mielikuvia epäonnistumisesta, sekaisin olosta ja tragediasta. Lisäksi jotkut voivat uskoa, että sinua olisi painostettu tai ”käännytetty”. Detransitio on oma päätös ja valinta tilanteessa, jossa on voinut aiemmin etsiä ratkaisua väärästä suunnasta. Se on vastuunottoa omasta elämästä. Ihmiset kasvavat ja kypsyvät jatkuvasti ja tekevät uusia arvioita elämästään. Detransitio voi merkitä uutta vaihetta elämässä ja kasvuprosessia, joka vahvistaa hyvinvointia ja oman näköistä elämää. Voi myös vahvistua resilienssi, esimerkiksi vaikeuksien kestokyky tai kyky välittää vähemmän muiden mielipiteistä ja arvostaa omia oivalluksia enemmän.
Jos lähipiirisi huolestuu tai ei kunnioita polkuasi, muistuta heitä edellä mainituista asioista. Voi olla tärkeää ilmaista, että osaat itse pitää huolta itsestäsi ja hakea tarvitsemaasi apua. Jos sinulla on empaattisia läheisiä, varmasti olet kaiken heidän huolenpitonsa ja elämänviisautensa arvoinen! Jos sinulla on viallisuuden tunnetta, muistuta itseäsi, että vaikka olisit mielestäsi erehtynyt, silti sinulla on oikeus tukeen ja kaikkiin elämän hyviin asioihin.
Sinulla on oikeus tehdä omat valintasi yksityisyyden ja avoimuuden suhteen. Vaikka on hyödyllistä, että detransitio-tarinoita kerrottaisiin näkyvästi erilaisissa yhteisöissä ja ymmärrys vahvistuisi, sinulla on oikeus suojella itseäsi ja kunnioittaa omia rajojasi. Avoimuus voi hyödyttää siten, että omaa tarinaa kertomalla koettu jäsentyy ja koska olet myötätunnon ja kunnioituksen arvoinen.
Detransitio saa pohtimaan sukupuolen moninaisuutta uusista näkökulmista, omien kokemusten kautta. Saatat muuttaa näkemyksiäsi ja maailmankuvaasi tavalla, joka tuntuu sinulle voimauttavalta mutta jotkut entiset ystävät tai lähipiirin ihmiset kokevatkin sen uhkaavaksi erilaisuudeksi. Itsekin voit toisinaan olla sisäisesti hämmentynyt siitä, että ennen uskoit johonkin, joka tänään ei tunnu todelta. Tälle tunteelle voi olla vaikea löytää vastakaikua toisilta ihmisiltä. On mahdollista menettää ystäviä tai läheisiä detransitiossa tai joudut pohtimaan, mitä ajatuksiasi ja kokemuksiasi jaat kenenkin kanssa, että tämä olisi sinulle turvallista. Ystävyys voi edellyttää syvää ymmärrystä, joitain samoja kokemuksia ja arvoja, joten on luonnollistakin etääntyä joistakin ihmisistä myös detransition aiheuttaman kasvuprosessin takia.
Psyykkisen erillisyyden työstäminen ja vaaliminen voi auttaa. Silloin uskot, että sinulla on oikeus omaan näkökulmaasi, arvoihisi ja maailmankuvaasi, mutta et vaadi ketään toista uskomaan samoin. Mahdollisesti voit olla jopa empaattinen heitä kohtaan, jotka kokevat sinun tarinasi uhkaksi omalle identiteetilleen, jos heillä ei ole vielä omaa identiteettivarmuutta riittävästi. Toki jos sinua loukataan, ei ole mitään eettistä velvoitetta olla näin rakentava, vaan itseään ja rajojaan voi puolustaa jämäkästi!
Saatat myös kokea, että aiempaa dysforiaasi vähätellään – ikään kuin et todella olisi kokenut sitä tai sukupuoleen liittyviä ristiriitoja.
Identiteetin uudelleen määrittäminen on löytöretki itseen. Uudet oivallukset voivat tuottaa surua menneestä, mutta myös iloa, varmuutta ja detransitiossa koko ajan vahvistuvaa aitouden tunnetta. Sukupuoliroolikäsitysten kyseenalaistaminen ja naismaskuliinisuuden tai miesfeminiinisyyden hyväksyminen itsessään voi vähentää dysforiaa ja olla vapauttavaa.
Osa yhteisöjä
Toisin kuin yleinen ennakkoluulo väittää detransitiossa ei tavallisesti ole kyse ei ole siitä, että lakkaisi uskomasta transihmisten olemassaoloon, vaan itseymmärryksen kasvusta oman elämän suhteen ja sen arvioimisesta uudelleen, mikä on itselle hyväksi. Lisäksi jos olit ennenkin sukupuolinormeja vastaamaton ihminen, olet sitä todennäköisesti yhä. Sinulla voi siis edelleen olla paljon samoja kokemuksia kuin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöillä, kuuluit näihin tai et.
Jos sinulla ei ole mitään transihmisiä vastaan, älä suostu siihen, että esimerkiksi pyrkimystäsi tulla toimeen kehossasi ilman transitiota pidettäisi transfobiana. Voit huomauttaa, että et ole trans-vihamielinen/fobinen ja että detransitio on henkilökohtainen asiasi ja kysyä miksi toinen yhdistää nämä kaksi asiaa. Jos joku detransitioitunut on trans-vastainen, se ei tarkoita, että kaikki olisivat. Sinä et ole vastuussa siitä, mitä joku muu ajattelee. Puolustaessasi itseäsi voit sanoa, että nyt ei ole kyse transihmisistä, vaan sinusta ja toivot että pysytään asiassa. Tunnet itse oman prosessisi.
On riski, että vaivalla rakentamasi uusi suunta, joka voi antaa autenttisuuden tunnetta, iloa omana itsensä olemisesta, tulkitaan ulkoapäin väärin tai mitätöidään. Jos uskallat näyttää haavoittuvuuttasi, voit puhua kaipuusta saada ymmärrystä ja kunnioitusta omalle polullesi ja että detransitio on vähintään yhtä haastava prosessi kuin transitio.
Detransitio voi olla vaikea, mutta tarpeellinen kasvuprosessi ja vaihe elämässä. Jos sinut jätetään transyhteisöllisyyden ulkopuolelle, ei kutsuta mukaan tai ei puhuta sinulle enää, etsi kahdenvälisiä ystävyyssuhteita, vertaisyhteisöjä ja avoimempia sateenkaariyhteisöjä.
Jos huomaat, että sinun on hyvin vaikea suhtautua transihmisyyteen, siihen on varmaan omat syynsä (esim. tuntuisi huojentavalta, jos joku muukin kantaisi vastuuta siitä, miten päädyit transitioon ja olet katkera sinua rohkaisseille). Mieti silloin, onko transyhteisö sinulle yhä tärkeä. Jos on, ilmaise pettymystä sopivalla tavalla. Sille et voi mitään, jos joku torjuu sinut sen takia. Konflikteissa voi pyrkiä olemaan rakentava ja hakea tarvittaessa siihen tukea. Voi myös olla raskasta kantaa vihaa toisia kohtaan, joten ajan kanssa voisi olla tärkeää irtautua siitä, löytää uusia ihmisiä ja omaa identiteettiä vahvistavia kiinnostuksen kohteita. Viha voi olla merkki juurikin irtautumisen tarpeesta ja halusta kulkea enemmän yksilölliseen suuntaan.
Detransitiossa olevien näkökulmia voidaan myös pyrkiä käyttämään hyväksi poliittisissa kulttuurisodissa. Pidä huolta, että jos ryhdyt aktivistiksi, tämä nousee sinun omista tarpeistasi, näkemyksistä ja missiosta.
Detransitioon liittyvien henkilökohtaisten kokemusten seurauksena sinulle on saattanut syntyä myös näkökulmia, jotka ovat erilaisia kuin mitä transiyhteisöissä usein painotetaan. Jos näin on, sinulla on tähän täysi oikeus. Voit esimerkiksi uskoa, että lääketieteellisen arvion ennen transitiota kuuluisi olla huolellinen ja tarjota psykoterapiaa sekä tietoa, mistä kaikista eri syistä ihmisen yhteys kehoonsa voi olla katki. Voit valita, kenen kanssa keskustelet mistäkin aiheesta ja miten, jos haluat vähentää ja lieventää vähemmistöstressiä, jota marginaalissa helposti koetaan. Sinulla voi olla tietoinen strategia suojautua vähemmistöstressiltä. Julkaisemme syksyllä 2021 vinkkejä ja harjoituksia vähemmistöstressin omahoitoon.
Jotkut detransitiossa olevat kaipaavat yhteisöllisyyttä muiden sateenkaari-ihmisten kuin transihmisten kanssa, koska identifioituvat esimerkiksi cis-lesboksi tai queeriksi. Jos trans- tai sateenkaariyhteisöllisyys on sinulle tärkeää edelleen, saatat tuntea olevasi marginaalin marginaalissa.
Jotkut detransitiossa kaipaavat erityisesti feministisiä tai lesboyhteisöllisiä näkökulmia ja olisi tärkeää, että näissä yhteisöissä olisi – trans-ihmisten liittolaisuuden ja trans-sensitiivisyyden lisäksi – avoimuutta ja vastaanottavuutta detransitiota läpikäyville. Esimerkiksi butch-lesbot voivat olla tärkeitä roolimalleja joillekin. Voi olla helpottavaa olla osa sateenkaariyhteisöä, johon kuuluu paljon sukupuolinormeja vastaamattomia ihmisiä.
Tärkein yhteisö voi löytyä detransitioituneista, joita on ympäri maailmaa. Suomessa asuvia voit löytää esimerkiksi Detrans Suomi -verkkoryhmästä.
Omahoitoharjoituksia
Kehon tarina
Kirjoita elämäntarinasi kehosi näkökulmasta. Kuvaa elämäsi vaiheita syntymästä tähän hetkeen. Kirjoita siitä, mitä kehosi on tarvinnut ja kaivannut, kun olet ollut eri ikäinen. Mistä se on nauttinut? Mikä sitä on ehkä järkyttänyt? Mitä jälkiä elämä on jättänyt kehoosi ja miten se toivoo sinun ne kohtaavan?
Haluaako se sanoa jotain siitä, mitä se on joutunut kestämään? Mitä se kaipaa? Mitä se haluaa tehdä yhdessä kanssasi? Mitä kehosi tänä päivänä toivoo sinulta?
Kerro tarina ennen kaikkea itsellesi.
Jos haluat, voit jakaa sen tai osia siitä jonkun kanssa.
Kirjoittamisen sijaan voit kertoa tarinaasi kuvina tai kuvakollaasina tai vaikka tanssin avulla tai luoda musiikkia.
Halutessasi voit muokata harjoituksen vielä paremmin sinulle sopivaksi ennen kuin teet sen.
Luonto terapeuttina
Harjoituksen voi tehdä ulkona luonnossa, itselle mieluisassa paikassa tai mielikuvaharjoituksena. Tee se yksin omassa rauhassa ja sinulle sopivassa rytmissä. Seuraa omaa polkuasi. Jos harjoituksen aikana tunnet tarvetta muuttaa jollain lailla sitä, mitä olet tekemässä, seuraa omaa vaistoasi. Jos mielesi lähtee harhailemaan muihin asioihin, pyri ensin takaisin läsnäoloon aisteissasi ja kehossasi ja sitten harjoituksen jatkamiseen.
Voit sulatella kokemustasi mielessäsi ja pohtia sen merkitystä itsellesi tai kirjoittaa sisäiset tapahtumat ylös päiväkirjaan. Joskus harjoituksen aikana tulee isoja oivalluksia ja tunteita, jotka ovat ilmiselvää ohjausta luonnolta/tiedostamattomalta/sinussa olevilta viisailta ja syvällä olevilta puolilta. Toisinaan voi tuntua, ettei tapahdu mitään erityistä; silloin se oli ehkä kävely luonnossa ja hyvä sellaisenaan.
Arvostelematon asenne on tärkeää. Hyväksy se mitä harjoituksen aikana tapahtuu tai löydät.
Mene ulos luontoon (tai mielikuvissasi), paikkaan, jossa saat olla rauhassa ja joka tuntuisi vetävän sinua puoleensa. Anna mieleesi nousta kysymys, jokin huoli tai asia joka painaa mieltäsi. Kun olet löytänyt paikan, joka tuntuu oikealta ja jossa on melko hyvä olla, lähde etsimään elementtiä, joka kykenee parantamaan sinua tai vastaamaan huoleesi. Luota vaistoosi. Kun löydät sopivan puun, kiven, virtaavan veden tai jotain muuta, kysy elementiltä voiko se auttaa sinua. Jos tunne on hyvä tai neutraali, elementti on oikea. Jos jotain kielteistä tapahtuu, kuten piikkejä, hyönteisiä, aurinko menee pilveen tms, mikä sinusta ei ole miellyttävää, elementti ei ehkä ole oikea.
Etsi silloin toinen auttaja ja kysy siltä, kunnes olet löytänyt auttajan. Elementti vastaa huoleesi tai kysymykseesi omalla tavallaan. Mieleesi voi nousta vastauksia sanoina tai oivalluksina tai elementin tapa olla olemassa on jo vastaus. Esim. kivi seisoo jämäkästi, puulla on kaksi haaraa, mutta ne ovat tasapainossa tms.
Jos saat vastauksen tai helpotusta, kiitä elementtiä.
Kyse on elementistä, joka tuntee sinut ja kaikkein syvimmän olemuksesi.
Kuka olen?
Tässä on yksi versio ikivanhasta buddhalaisesta harjoituksesta, jonka tavoite siinä perinteessä on tuottaa oivalluksia perimmäisestä olemuksesta.
Vastaa kysymykseen: ”Kuka olet?”, aloittamalla ”Minä olen…” Kysy tätä yhä uudelleen ja uudelleen ja huomaa reaktiosi vastauksiin, joita nousee mieleesi. Voit myös kirjoittaa paperille. Huomaatko vastaavasi roolien tai saavutusten avulla? Vastaatko korostamalla epäonnistumisia ja haavoittuvaisuuttasi tai diagnooseja? Keskitytkö sisäiseen ominaislaatuusi tai kiinnostuksiisi sekä yksilölliseen tapaasi olla maailmassa?
Omista vastauksistaan ei kannata huolestua. Niistä voi kiinnostua. Ne voivat antaa viitteitä siitä, miten rakennat identiteettiäsi (tai mitä muut ovat sinulta odottaneet). Voit miettiä, haluatko jatkaa samoin tai kokeilla jotain muita identiteetti rakennuspuita. Ehkä pidät erityisesti jostakin vastauksestasi ja haluat pitää sitä mielessäsi. Tai sitten haluat irrottautua kaikista määreistä ja löytää niiden alta jotain syvempää olemista.
Sivu on julkaistu 17.9.2021