Kasvurauha

Intersukupuolinen lapsi on ainutlaatuinen

Intersukupuolisuus on osa kehollista moninaisuutta, joka on osa luonnollista yksilöllistä vaihtelua. Joihinkin intersukupuolisuuden variaatioihin saattaa liittyä lääketieteellistä hoitoa vaativia tilanteita, mutta itsessään intersukupuolisuus tai lapsen kehon yksilölliset piirteet eivät ole sairaus tai häiriötila. Intersukupuolinen lapsi on ainutlaatuinen ja hyvä sellaisena kuin hän on.

Katse, jonka alla on turvassa

Jokainen lapsi haluaa olla rakastettu ja hyväksytty vanhemman silmissä. Lapsi tarvitsee sen, että vanhempi näkee ja kuulee hänet ja on kiinnostunut siitä, kuka lapsi on. Lapsi tarvitsee tilaa kasvaakseen omaksi itsekseen. Lapsi tarvitsee vanhempaa myös avuksi sanoittamaan maailmaa, toisia ihmisiä ja itseään.

Olemalla läsnä arjessa, keskustelemalla ja näyttämällä esimerkkiä, vanhempi mahdollistaa sen, että lapselle rakentuu käsitys maailmasta ennakoitavana ja turvallisena paikkana sekä käsitys omasta itsestä hyvänä ja pystyvänä. Kasvurauha rakentuu myös siitä, että lapsi saa olla lapsi ilman liian suurta vastuuta omista ja perheen asioista. Vanhemman on hyvä ilmaista lapselle, että kaikki on hyvin ja että vanhempi on se, joka ottaa vastuun arjen ja asioiden hoitamisesta sekä tiedon etsimisestä ja välittämisestä lapselle.

On tärkeää, että voi ilmaista lapselle, että minä en tiedä, mutta minä osaan selvittää, jotta et jää yksin tämän asian kanssa. Tämä on erityisen tärkeää is-asiassa. Intersukupuolisuus.fi-verkosto.

Keskustele lapsen kanssa

On tärkeää, että lapselle puhutaan rehellisesti ja ikätasoisesti häntä itseään koskevista asioista. Lapsella on oikeus tietää oleelliset itseään koskevat asiat ja oma lääketieteellinen historiansa. Lapsi valitsee aiheet ja aikuinen valitsee tavan, jolla niistä puhutaan. Puhumattomuus voi aiheuttaa hämmennyksen ja häpeän tunteita.

Mun elämä ja tarina intersukupuolisuudesta on salailu. Sieltä alusta asti ja minä jollain tavalla toteutan sitä jatkuvasti. Se ei näy päällä päin, mutta se on siellä koko ajan sellaisena, että siitä voisi olla järkevää puhua joissain tilanteissa, mutta minä en kuitenkaan puhu. Nimimerkki K.

Ennen kaikkea se, että ei ole ollut tietoa, se on minusta se pahin. Jos olisi ollut edes tietoa siitä, että miksi jotkut jutut tapahtuvat, niin sitä olisi saanut itselle muodostettua jonkunlaisen yhtenäisen kokemuksen, olisi tiennyt mistä oikeasti on kysymys. Se, että kaikki tapahtuu salamyhkäisesti on huono asia. Nimimerkki T.

Lapsi voi pelätä, että hän jää yksin, jos kertoo vanhemmille itseään askarruttavista asioista. Kun aikuinen keskustelee itse monenlaisista elämän asioista ja antaa aktiivisesti lapselle tilaa ja mahdollisuuksia puhua, viestii hän, että vaikealtakin tuntuvista asioista voi keskustella.

Omat sanat itsestä

Lapsen kokemus omasta itsestään ja sukupuolestaan saattaa muuttua ja olla erilainen eri aikoina. Tämä koskee aivan kaikkia ihmisiä. On hyvä, että lapsella on tilaa sanoittaa itseään, sukupuoltaan ja omia kokemuksiaan ja myös leikin kautta kokeilla erilaisia rooleja ja nimiä.

Kasvurauhaa on tilan antaminen lapsen kokemukselle ja itsemäärittelylle. Olennaista on, että kokemus itsestä voi muuttua eri aikoina. Ei ole pakko lukita tai tietää tarkkaan kuka on. Lapsi saa itse määritellä itsensä ja itseään kuvaavat sanat. Lapsi löytää itse oman sukupuoli-identiteettinsä. Vanhempi ei voi muokata lapsen sukupuolta kasvattamalla.

Sensitiivinen kohtaaminen

Ehkä enemmän kysyttäisiin sitä mitä se minulle itselleni merkitsee ja miltä se tuntuu. Koska varmasti, jos minä sanon siitä asiasta jotain, niin minulla on joku syy sanoa siitä. Nimimerkki T.

Silloin kun toinen on kiittänyt siitä, että on luottanut. Se on se pääviesti eikä niinkään se, että kerro yksityiskohtia. Että toinen on tajunnut sen, että tämä ei ollutkaan helppo juttu kertoa. Se on ainakin mulle ollut se tärkein asia. Nimimerkki T.

Mulle ei tule suoraan mieleen mitä joku on sanonut, mutta mulle on ollut tärkeitä sellaiset tilanteet, joissa saan olla avoimesti intersukupuolisena ja tehdä jotain tärkeätä. Koska yleensä, kun sanoo olevansa intersukupuolinen, niin pidetään kohteena tai potilaana tai jonain jota ei kuunnella jolla ei ole valtaa. Mutta sitten kun ne yhdistyy, niin silloin voi olla tärkeässä roolissa ja avoimesti intersukupuolinen samaan aikaan. Se on ihan järjettömän voimakas kokemus. Silloin se ei jää sellaiseksi yksinäiseksi voimavaraksi. Nimimerkki K.

Miten sitä tilaa olisi paremmin? Minusta on ihan hirveän merkittävää, että joissain paikoissa ihmiset käyttävät sanaa intersukupuolisuus. Että se sana tulee esille jossain. Esimerkiksi kun puhutaan että millaisia ihmisryhmiä täällä saattaa olla paikalla, niin se on mainittuna. Se luo jo sitä tilaa, kun tulee se olo, että vau joku tietää. Nimimerkki K.

Materiaalia

Opas intersukupuolisen lapsen perheille ja läheisille

Tämä opas on suunnattu perheille, joissa on intersukupuolinen lapsi. Oppaassa käsitellään asioita, jotka koskettavat todennäköisesti kaikkia vanhempia ja kasvattajia. Miten tukea lapsen turvallisuudentunnetta,
positiivista kuvaa itsestä ja omasta kehosta, tarjota kasvurauhaa sekä auttaa omien rajojen asettamisessa? Lisäksi oppaassa kerrotaan perustietoa intersukupuolisuudesta ja nostetaan esille teemoja, jotka saattavat olla erityisesti intersukupuolisten lasten perheitä koskettavia. Oppaassa tarjotaan myös esimerkkejä, joiden avulla voit keskustella asioista yhdessä lapsen kanssa. Tämän oppaan tavoitteena on tukea sekä sinua vanhempana tai kasvattajana että intersukupuolista lasta. Saatavilla painettuna. Julkaistu 2019.

 

 

 

Lisätietoa

Jaana Pirskanen

hankekoordinaattori
jaana.pirskanen@seta.fi
p. +358 50 307 0672