Vanhemmille /huoltajalle kertominen
Monet nuoret pohtivat pitkäänkin ennen kuin puhuvat vanhemmilleen omasta sukupuolestaan tai sukupuoli-identiteettiinsä liittyvistä kysymyksistä. Voi huolettaa, ettei saa hyväksyntää, kun kertoo omasta sukupuolestaan tai vaikkapa toiveestaan tulla kutsutuksi tietyllä nimellä. Tai jos ei itsekään vielä täysin saa kiinni mistä on kyse, voi ahdistaa kertoa omista keskeneräisistä pohdinnoista. Joillekin nuorille taas vanhempien kanssa puhuminen voi tuntua ihan luontevalta, yhdeltä asialta muiden joukossa.
Jos sinua jännittää tai pelottaa kertominen, niin seuraavista ajatuksista voi olla hyötyä, kun suunnittelet, miten otat sukupuoleen liittyvät asiat puheeksi.
Vanhemmat saattavat helpottua kun heille kertoo. Vanhempasi on voinut huomata, että jokin asia painaa sinua ja voi ilahtua kun luotat häneen, ja jaat merkittävän asian hänen kanssaan. Vanhempasi voi ilmaista hyväksyntää ja tukea. Joskus voi tuntua luontevammalta kertoa toiselle vanhemmalle ensin, ja miettiä yhdessä miten, ja millä aika välillä, muille perheenjäsenille asiasta voisi kertoa.
Toisaalta vanhemmat voivat kokea asian tiimoilta voimakkaita tunteita. Mukana voi olla ahdistusta, joskus järkytystäkin. Vanhempi voi yhtä aikaa tuntea rakkauden tunnetta lastaan kohtaan sekä hämmennystä tai suurtakin huolta tämän tulevaisuudesta. Vanhemman ristiriitaiset tunteet voivat tuntua torjunnalta, ja jotkut vanhempien reaktiot voivat jopa satuttaa.
Vaikka vanhempasi kokisi millaisia tunteita tahansa tai reagoisi voimakkaasti, muista että sinä et ole tehnyt mitään väärää eikä sinussa ole mitään vikana. Et myöskään ole vastuussa vanhempasi hyvästä tai huonosta olosta. Yleensä voimakkaissakin tunteissa on kyse on alkureaktiosta, joka luultavasti muuntuu vanhempasi omien käsittelyiden edetessä. Sinulla on kuitenkin oikeus määrittää omat rajasi, eikä mitä tahansa tarvitse vastaanottaa. Voit itse päättää rajoistasi esim. valitsemalla mihin kysymyksiin vastaat, ja keiden kaikkien haluat aiheesta tietävän.
Vanhemmat voivat tarvita aikaa asian sisäistämiseen ja uuden tilanteen oppimiseen. Välillä vanhemmat voivat tarvita myös ulkopuoliselta käsittelyapua asiaan ja/tai tietoa. Tällöin he voivat kääntyä esimerkiksi meidän tai Perhesuhdekeskuksen puoleen. Joillekin voi riittää vaikka ystävälle tai muulle läheiselle jutteleminen.
Joskus vanhemmilla on niin kielteistä elämänhistoriaa ja suuria ratkaisemattomia asioita omassa elämässään, että he eivät kykene olemaan ymmärtäväisiä transnuortaan kohtaan. Jos kotonasi on ollut henkistä tai fyysistä väkivaltaa, tai riski sellaiseen, etsi itsellesi ammattilaiselta apua ennen kuin lähdet käsittelemään asiaa vanhempiesi kanssa.
Jos tilanne kotona on sinulle vaikea, tai pelkäät sen kärjistyvän, voit saada apua esimerkiksi nuorten kriisipisteistä ja turvataloista.
Yleensä vanhemman on parempi tietää, että hänen lapsensa pohtii sukupuoltaan tai on transnuori kuin olla tietämättä asiaa. On merkittävä asia, että lapsella on sukupuoliristiriita. Kun kerrot asiasta, vanhempi saa mahdollisuuden olla sinulle tukena ja tuntea sinut paremmin. Tarvittaessa voitte myös etsiä yhdessä sinulle sopivimpia tukipalveluita tai vertaistukea.
Jos tarvitset tukea tai näkökulmia pohdintoihisi muilta aikuisilta, voit pyytää niitä esimerkiksi turvalliseksi kokemasi nuorisotyöntekijältä, kouluterveydenhuollosta, kuraattorilta, Tyttöjen taloilta ja Poikien taloilta tai meiltä.
Muista että:
- Sinussa ei ole mitään vikaa.
- Et ole ainoa.
- Oman identiteetin etsiminen vie usein aikaa – ei tarvitse heti tietää, kuka on.
- On erilaisia tapoja oppia olemaan sukupuolessaan/ sukupuolissaan/ sukupuoleton.
- On mahdollista saada fyysistä sukupuolen korjaushoitoa.
- Vaikka sinulla olisi vaikeaa nyt, voit olla onnellinen tulevaisuudessa.
- Voit seurustella tai perustaa perheen, jos tahdot.
- Voit saada ymmärrystä, apua ja tukea.
- Sinulla on oikeus olla turvassa ja tulla kohdelluksi ystävällisesti.
- Sinulla on mahdollisuus keskustella toisten nuorten kanssa, joilla on samoja kokemuksia.
Sumu, 17
Nasevat vastaukset -työpajan satoa
Keväällä 2015 Transtukipisteen (nykyinen Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus) Nuorten ryhmä järjesti Nasevat vastaukset -työpajan, jossa pohdittiin pienryhmissä, mitä vastata kaikenlaisiin kysymyksiin ja kommentteihin, mitä nuoret ovat saaneet kuulla. Tässä muutamia esimerkkejä.
Yleiseen hölmöön kyselyyn transsukupuolisuudesta / miksi sitä pitäisi hoitaa:
”Oon allerginen mun kehon omalle hormonitoiminnalle.”
”Sukupuoliristiriita on hoitamattomana hengenvaarallinen.”
”Mulla ei ole ongelma sukupuoleni kanssa, vaan kehoni kanssa.”
”Nyt on rankempaa, kuin hoidot olisivat.”
Jos vessassa/pukuhuoneessa valitetaan, että on väärässä paikassa:
”No… Mietitäänkö sitä tässä nyt ihan yhdessä?”
”Oho, anteeks! Luulin et tää oli [mainitse sukupuoli] vessa/pukkari!”
Materiaalia nuorille
Muu, mikä? Sukupuolivähemmistönuorten visio 2020 (päivitetty 2016) [pdf]
”Annat, vad?” Könsminoritetsungdomars vision för 2020 [pdf]
None of the above – Young Transgender and Intersex People’s Vision for 2020 [pdf]
Seksi ja trans -opas [pdf] on tarkoitettu transihmisille sekä heidän kumppaneilleen. Opasta voivat hyödyntää myös ammattilaiset, kuten kouluterveydenhoitajat, seksuaalineuvojat ja psykologit. Tekstin ovat ruotsinkielisestä alkuperäisversiosta kääntäneet ja editoineet Panda Eriksson ja Ami Koiranen.
Tekstissä on käytetty pohjana RFSU/RSFL:n Sex och trans -opasta, joka ilmestyi kesäkuussa 2015 Ruotsissa. Oppaan ovat tuottaneet Transtukipiste, Seta, Hivpoint, Sinuiksi-palvelu ja Transtukiverkosto.
Opasta voi tilata Hivpointista.
Muslim Youth Leadership Council on laatinut oppaan musliminuorille, joita askarruttavat seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvät kysymykset. Setan jäsenjärjestö Malkus ry:n hanke Taakasta voimavaraoksi on muokannut oppaan Suomen oloihin sopivaksi ja julkaissut siitä versiot suomeksi, englanniksi, arabiaksi ja ruotsiksi. Kaikki versiot hankkeen sivuilla.
Setan Ole sinä -kampanjan kaksikieliset julisteet ja esitteet ovat tilattavissa kouluihin, nuorisotiloille ja muihin tiloihin, joissa nuoria liikkuu. Materiaalitilauslomake täällä.
Lisätietoa
Sasu Mattila
yhteisöpedagogi
Asiakasvastaanotto: nuoret ja nuoret aikuiset (12-29v.)
Ruotsinkielinen asiakaspalvelu/kundservice på svenska
Ruotsinkieliset kahvi-illat/svenskspråkiga kaffekvällar
Konsultointi (nuorisotyö)
puh. 050 326 4504 (puhelinaika perjantaisin klo 12-14)
sasu.mattila@seta.fi