Mitä lapsen tukeminen tarkoittaa?
Joidenkin vanhempien on helppo kohdata ja ymmärtää lapsensa sukupuoli-identiteetti. Jos sinun kohdallasi on näin, voit olla iloinen omasta puolestasi. Lapsesi ja nuoresi voi todennäköisesti silloin kokea heti saavansa sinulta tukea ja ymmärrystä. Kokemus hyväksytyksi tulemisesta omana itsenään ja rakentava vuorovaikutus perheessä, vertaisryhmissä sekä koulun ja muiden aikuisten kanssa tapahtuvissa kohtaamisissa ovat tärkeimpiä tekijöitä transnuorten hyvinvoinnin kannalta (THL 2024).
Katso Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen sosiaaliohjaajan, Elinan video. Elina työskentelee sukupuoltaan pohtivien ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien nuorten ja nuorten aikuisten parissa.
Jos lapsen oma kokemus sukupuolestaan hämmentää ympäristöä, lasta voi tukea monella tavalla:
- Lapsi saa rakkautta ja hyväksyntää omana itsenään ja lapsen ominaisuuksia, tekemisiä ja taitoja ihastellaan (olivat ne sitten tyttömäisiä tai poikamaisia piirteitä ja aikaansaannoksia).
- Annetaan lapsen leikkiä, valita kaverinsa sekä vaatteensa sukupuolivapaasti. Erityistilanteissa neuvotellaan ja tehdään kompromisseja (esim. sukujuhlien pukeutuminen).
- Lapsella voisi olla sukupuolineutraali lempinimi helpottamassa sosiaalisia paineita.
- Pidetään lapsen kasvu- ja kehityssuunta avoimena.
- Sukupuolen ilmaisun takia lasta ei tarvitse diagnosoida tai antaa ymmärtää lapsen olevan erilainen. Lapsi voi kyllä tarvita tukea aikuisilta, jos jotkut ihmiset hänen elämässään viestittävät ikävällä tavalla, että hän on erilainen. Esimerkiksi voidaan lukea yhdessä lapsen kanssa satuja ja tarinoita, joissa erilaisuus on vahvuus. Voidaan tarvita myös aikuisten neuvotteluja toisten aikuisten kanssa (päiväkoti, koulu, kaverien vanhemmat, suku…).
- Kerrotaan lapselle maailman asioista lapselle ymmärrettävällä tavalla – kuten ”pojatkin voivat ihastua poikiin” tai ”joskus syntyy tyttö, josta tuntuu, että hän on ihan oikeasti poika…”
- Sovitaan lapsen sekä sisarusten kanssa, mitä lapset voivat tehdä ikävissä tilanteissa. ”Onko tuo tyttö vai poika” – kysymykseen sisarukset voivat vastata nimellä/lempinimellä, jota perhe lapsesta käyttää. Lapset itsekin voivat tietää ja keksiä, mitkä olisivat hyviä toimintatapoja!
- Kouluuntulohaastattelussa kerrotaan lapsesta ja edellytetään, kuinka lasta huomioidaan joissain tilanteissa. Myös perhe huomioi, että lapselle voi olla vaikeaa koulun sukupuolijaottelu ja neuvotellaan koulun kanssa mahdollisista ongelmatilanteista, kuten liikuntatunneista jossa on pukuhuoneet. Jos vessa-jako tai suihkussa käyminen on lapselle vaikeaa jossain ikävaiheessa, neuvotellaan mahdollisuudesta käyttää sopivaa vessaa. Jos luokalla on hämmennystä, lasten kysymyksiä, kiusaamista tms., tarpeen mukaan tilataan kouluun aikuinen trans-kouluttaja vastaamaan lasten kysymyksiin ja/tai antamaan lapsiryhmälle tietoa.
- Jos lapsi oireilee, etsitään lasten kehitykseen perehtynyt ammattityöntekijä, joka pystyy jättämään lapsen kasvu- ja kehityssuunnan avoimeksi. Tarvittaessa etsitään lapselle aikuistukihenkilö, jonka kanssa lapsi voi viettää aikaa. Näin vanhemmat pyrkivät järjestämään tilaisuuksia, jossa lapsi kohtaa muitakin kuin oman perheen aikuisia, jotka hyväksyvät lapsen sukupuolen.
- Lapsi voi helposti salata vaikeuksiaan vanhemmiltaan eli vanhempien kannattaa viestittää, että he ovat luotettavia ja kestävät lapsen tunteita ja pelkoja.
- Lasta ei kannata ylisuojella, koska hän kohtaa monenlaisia asioita maailmassa. Lapsen kodin tulisi kuitenkin olla paikka, jossa on turva eikä siellä tarvitse salata mitään.
Vanhemman muistilista
- Puhun positiivisesti lapsestani, sekä hänelle että muille.
- Olen aktiivisesti syrjintää vastaan.
- Kommentoin positiivisesti sukupuolen moninaisuutta.
- Teen yhteistyötä lapseni koulun kanssa, jotta koulu voisi olla mahdollisimman turvallinen sukupuoleltaan moninaisille, transsukupuolisille ja kaikille lapsille.
- Etsin sukupuoleltaan moninaisia ystäviä ja luomme oman yhteisön.
- Osoitan ihailua lapseni identiteettiä ja ilmaisua kohtaan, mihin ikinä se viekin.
- Uskon, että lapsellani voi olla onnellinen tulevaisuus.
Lähde: Brill& Pepper 2008, The Transgender Child, A Handbook for Families and Professionals.