Sukupuolenkorjaushoito eli lääketieteellinen transitio tarkoittaa sitä, että sukupuoliristiriitaa kokeva ihminen saa lääketieteellisiä hoitoja muokkaamaan kehollisia ja sukupuolittuneita piirteitä oman sukupuoli-identiteetin mukaiseksi. Monille tämä tarkoittaa kehon muuttamista naisellisempaan/feminiinisempään tai miehisempään/maskuliinisempaan suuntaan, joillekin taas neutraaliin suuntaan muuttamista. Kaikki eivät käy läpi kaikkia sukupuolen korjaushoitoja, vaan korjausprosessit ovat yksilöllisiä.

Lisäksi sukupuolenkorjausprosessiin kuuluu usein juridisen sukupuolen vahvistaminen itselle oikeaksi eli henkilötunnuksen korjaaminen. Juridisia sukupuolia on kuitenkin tällä hetkellä vain kaksi. Juridista sukupuolen vahvistamista säätelee laki ja julkisen sektorin tarjoamaa sukupuolen korjaushoitoa säätelee PALKOn hoito-ohjeistus. PALKOn suositukset koskevat julkisesti järjestettyä terveydenhuoltoa ja yksityistä terveydenhuoltoa, josta saa sairasvakuutuskorvauksen.

PALKO:lla ei ole toimivaltaa ottaa kantaa sen ulkopuoliseen terveydenhuoltoon. Yksityisessä terveydenhuollossa sovelletaan terveydenhuollon yleissäätelyä.

Lisäksi on olemassa kansainväliset hoitosuositukset, jotka painottavat tietoon perustuvaa suostumusta sukupuolenkorjaushoidon tarvetta arvioitaessa (SOC-8). LINKKI www.wpath.org

 

Miten korjausprosessiin hakeudutaan?

Pyydä lääkäriltäsi lähete erikoissairaanhoitoon sukupuoli-identiteetin diagnosointitutkimuksiin joko Helsinkiin sukupuoli-identiteetin tutkimuksen poliklinikalle  tai Tampereelle TAYSin TRANS-poliklinikalle.

Jos olet alle 18-vuotias, tutkimukset tehdään nuorisopsykiatrian puolella, Helsingissä HUSissa tai Tampereella EVA-yksikössä. Sinä voit pyytää tai yhdessä vanhempiesi kanssa voitte pyytää sinulle lähetettä suoraan nuorisopsykiatriaan diagnosointitutkimuksiin.

18 vuotta täyttäneiden yksiköt ovat:

Helsingissä:

Sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikka
PL 250, 00029 HUS
HUS:in läheteohjeet

Tampereella:

Tampereen yliopistollinen sairaala
Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka
Trans-poliklinikka / Sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikka
PL 2000, 33521 Tampere
TAYS:in läheteohjeet

 

Lähetteen sinulle voi kirjoittaa kuka vain lääkäri, esimerkiksi terveyskeskuksen yleislääkäri. Voit ottaa mukaan lääkärin vastaanotolle Trasekin luomat ohjeet lääkärille. Jos asia on lääkärille uusi, tämä voi helpottaa lähetteen kirjoittamista.

Näissä erityisyksiköissä voit edetä hoitoon asti julkisen sektorin palveluna. Juridisen sukupuolen vahvistaminen ei vaadi enää lääketieteellistä diagnoosia, vaan sen voi tehdä omalla ilmoituksella. Alle 18-vuotiaiden yksiköiden postiosoitteet ovat:

Helsingissä:

Pasilan nuorisopsykiatrian poliklinikka

PL 356, 00029 HUS
faksi (09) 471 78285
tiedustelut puh (09) 471 78284

Sähköinen lähete Helsingin nuorten yksikköön: Lähetelaatikko: TAK-poliklinikoiden yhteinen laatikko, sanomatunniste NUORISOPSYK
HUSin ohjeet lähetteisiin

Tampereella:

Tays Keskussairaala
EVA-yksikkö
33520 Tampere
EVA-yksikön läheteohjeet

 

Korjausprosessi voi edetä seuraavien vaiheiden kautta:

• lähetteen hakeminen sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin
• tutkimusjakso sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalla (TAYS ja HUS).
• diagnoosin asettaminen
• nimenmuutos (niille, jotka haluavat)
• hoitojen aloittaminen: esimerkiksi hormonihoito, kasvojen karvoituksen poisto ja ääniterapia niille, jotka sitä tarvitsevat ja haluavat
• tosielämänvaihe alkaa
• jotkut leikkaushoidoista on osalle mahdollisia jo tässä vaiheessa (rintakehän maskulinisaatio transmaskuliineilla, äänihuulileikkaus ja aataminomenan pienentäminen transfeminiineillä)
• sukupuolen juridinen vahvistaminen (voi tehdä omalla ilmoituksella ilman diagnoosia)
• genitaalikirurgia eli sukuelinkirurgia (niille jotka tarvitsevat ja haluavat)

Kaikille kaikki hoidot eivät ole tarpeellisia, korjausprosessit ovat yksilöllisiä. Myös eteneminen hoitoihin toteutetaan yksilöllisesti.

Sukupuoli-identiteetin tutkimusjakso: yleisiä kysymyksiä

 

Kannattaako lähteä sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin, jos on epävarma?

Kun harkitset sukupuolenkorjaushoitoa ja olet mielestäsi valmis aloittamaan arvion, on todennäköisesti sopiva aika. Usein lääkärillä me ihmiset odotamme lääkärin tietävän, mikä meitä vaivaa, vaikka emme itse tietäisi tai olisi varmoja. Ota huomioon, että sukupuoleen liittyvä asia on hieman toisin, koska diagnoosi perustuu sinun kokemuksillesi, oivalluksillesi itsestäsi ja identiteettitunteellesi. Sukupuoli-identiteetin tutkimusryhmän toive on, että sukupuoli-identiteetti olisi tutkimuksiin hakeutuessa ollut ainakin 2 vuotta tiedossa.

Diagnoosi on yleensä mahdollista saada, kun on itse riittävän varma sukupuoli-identiteetistään ja hoitotoiveistaan. Toisaalta tutkimusprosessissa oleminen voi saada sinut kohtaamaan sukupuoliristiriitaan liittyviä kokemuksiasi ja toiveitasi ja vahvistaa identiteettitunnettasi johonkin suuntaan ja pystyt ehkä tulemaan varmemmaksi.

Miten transsukupuolisuus tai muu sukupuoliristiriita diagnosoidaan?

Transsukupuolisuuden ja muun sukupuoliristiriidan diagnosointi ja hoitosuunnitelma voidaan Suomessa tehdä TAYSissa tai HUSissa, tai alle 18-vuotiaille näiden sairaaloiden nuorisopsykiatrian yksiköissä.

Diagnoosin teko kestää näissä yksiköissä noin kaksi vuotta. Diagnosoinnin hitaus liittyy sairaaloiden resursseihin, potilasturvallisuuteen (vaikka sinä tietäisit, mikä on sinulle hyväksi, lääkärinkin on tästä varmistuttava; Suomessa lääkäri on vastuussa hoitopäätöksistään) sekä historiallisiin ja kulttuurisiin tekijöihin. Silloin, kun suomalaiset sukupuolen korjaushoidon käytännöt luotiin, yleisesti vielä suositeltiin pitkiä, vähintään puolen vuoden tutkimus- ja arviointijaksoja kaikille sukupuolta korjaaville. Nykyään hoitoon voidaan kansainvälisten suositusten mukaan ryhtyä tarvittaessa nopeamminkin, eikä pitkiä psykiatrisia selvittelyjaksoja ajatella kaikkien ihmisten tarvitsevan. Tämä uusi hoitoajattelu on tulossa Suomeen vasta vähitellen. Lisäksi THL ei ole vielä kääntänyt, hyväksynyt ja julkaissut Suomessa ICD-luokituksen uutta versiota. Sen mukaan sukupuolen korjauksella hoidetaan sukupuolidysforiaa, eikä sukupuoli-identiteetti ole häiriö. Uutta ICD:tä voidaan kuitenkin soveltaa niissä maissa, joissa se on voimassa. Ulkomaiden ja Suomen käytännöt voivat joissakin käytännöissä erota.

Sukupuoli-identiteetin tutkimusyksiköissä on työryhmät, joihin kuuluvat psykiatrian erikoislääkäri ja psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja/omahoitaja ja TAYSissa sosiaalityöntekijä/perheterapeutti sekä konsultoivina jäseninä endokrinologi, plastiikkakirurgi sekä mahdolliset muut erikoislääkärit. Arvio tehdään niin, että käyt keskustelemassa työryhmän jäsenten kanssa noin kerran kuukaudessa (tai harvemmin) tutkimusjakson ajan. Tärkein informaatio sinusta on se, mitä itse kerrot. Tärkeää on kertoa, miten sinä koet sukupuolesi, miksi toivot korjaushoitoa ja miten uskot hoidon vaikuttavan elämääsi. Voit kertoa myös huoliasi ja epäilyjäsi asian suhteen. Ihmisille, jotka eivät itse ole melko varmoja siitä, että tulevat hoidosta hyötymään, ei hoitoa suositella. Epäilyt ja huolet kuuluvat luonnollisena asiana suuriin elämänmuutoksiin ja jos sinulla on paljon huolia, niiden läpikäyntiin kannattaa etsiä tukea myös jostain muualta, kuin tältä erotusdiagnostiikkaan keskittyvältä työryhmältä. Esimerkiksi vertaistukiryhmä, Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen työntekijä, oma terapeutti tai läheinen ihminen voi ehkä olla tukenasi. Diagnoosin varmistuttua käyt vielä tapaamassa työryhmän työntekijöitä, mutta käyntejä on harvemmin.

Tutkimusjaksolla tehdään myös psykologisia testejä. Testeihin kuuluu muun muassa persoonallisuuden rakenteen ja psyykkisten selviytymiskeinojen testausta. Psykologisten testien tehtävä on auttaa tekemään arviota vahvuuksistasi ja haavoittuvaisista alueistasi ja saada varmistus asioille, jotka ehkä mietityttävät transtyöryhmää.

Tämänhetkisten diagnoosikoodit sukupuoliristiriidan hoitoon Suomessa ovat F64.0 (”transsukupuolisuus”) tai F64.8 (”muu sukupuoli-identiteetin häiriö”), kansainvälisen tautiluokituksen ICD-10 mukaisesti. F64.8-kategoriaan kuuluvat esimerkiksi muunsukupuolisuus ja muut ei-binääriset sukupuoli-identiteetit. Nämä viralliset, mutta vanhentuneet diagnoosit muuttuvat todennäköisesti lähivuosina, kun Suomessa otetaan käyttöön ICD-11. ICD-11 ei enää luokittele mielenterveyden häiriöksi sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuoltaan.  Sen sijaan jatkossa diagnoosissa painottuu henkilön kokemus sukupuoliristiriidasta.

Tutkimusjakson aikana tai sen jälkeen on mahdollisuus perhe-/läheistapaamiseen. Tämä tarkoittaa, että hoitotyöryhmä tapaisi mielellään perhettäsi antaakseen heille tietoa ja jotta perhe voi yhdessä jakaa ajatuksiaan ja tunteitaan. Jotkut lääkärit toivovat perheenjäseniesi antavan tietoja elämänhistoriastasi, jotka vielä varmistavat lisää hänen diagnoosiaan. Lääkärit ymmärtävät, että perheenjäsenet eivät tässä vaiheessa aina vielä usko transsukupuolisuuden olevan totta ja tämä voi vaikuttaa siihen, mitä perhe kykenee muistelemaan. Vaikka perheesi olisi tilanteestasi ihan eri mieltä kuin sinä, ei tämä ole syy olla hoitamatta sinua. Perhetapaaminen ei myöskään ole pakollinen. Sitä suositellaan siksikin, että yhden perheenjäsenen sukupuolenkorjaus on aina suuri asia toisillekin ja perhetapaaminen voi edistää asian käsittelyä perheessä.

 Mitä sinusta arvioidaan

Tutkimusjaksolla diagnosoidaan sinulla oleva sukupuoliristiriidan kokemus erotusdiagnostiikan avulla (eli suljetaan pois psykiatriset sairaudet ja häiriöt, jotka voisivat selittää sukupuoleen liittyviä tuntemuksia ja muutostoivetta).

Tutkimusjaksolla arvioidaan sinun toimintakykyäsi ja voimavarojasi eli jaksatko työryhmän arvioinnin perusteella tässä elämänvaiheessa käydä läpi sukupuolen korjaushoidon niin, että hyvinvointisi kohenee eikä heikenny. Riittävä toimintakyky on edellytys fyysiselle hoidolle, mutta se ei tarkoita, etteikö sinulla saisi olla ongelmia, huolia ja esimerkiksi ahdistuneisuutta tai masentuneisuutta.

Tutkimusjaksolla arvioidaan, olisiko hyödyllistä ensin hoitaa tai ratkaista jokin muu ongelma, esimerkiksi saada päihteiden käyttö hallintaan tai selkiyttää itselleen lisää sukupuoli-identiteettiään, esimerkiksi terapian avulla.

Tutkimuksissa keskustellaan sukupuolen korjaushoidoista ja niihin liittyvistä riskeistä ja voit itse myös harkita, sopiiko hoito sinulle ja mitä hoitomuotoja toivot.

 Miten hoito alkaa?

Tämänhetkisten käytäntöjen mukaan tarvitset diagnoosin F64.0 (”transsukupuolisuus”) tai F64.8 (”muu sukupuoli-identiteetin häiriö”). Mikäli tahdot edetä hoitoon, eikä työryhmä ole nähnyt tälle estettä, sinulle tehdään hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelma ei aina ole kirjallinen, mutta hoitoneuvottelussa lääkärin kanssa sinulle selvitetään, miten voit edetä sukupuolen korjaushoidossa. Eteneminen hoitoihin on yksilöllistä. Poliklinikoiden muussa potilasviestinnässä saatetaan jo osin käyttää ICD-11:n mukaisia termejä.

Tällä hetkellä sukupuolen korjaushoitoa julkisella sektorilla sääteleviä PALKOn ohjeita Suomessa tulkitaan yleensä niin, että F64.8 diagnoosilla ei voi saada sukuelinkirurgiaa. Toisaalta jos tahdot kaikki mahdolliset sukupuolenkorjaushoidot, sinun kannattaa hyväksyä F64.0 diagnoosi. Silloin hoitotoiveesi on sama kuin transsukupuolisuuden diagnostisissa kriteereissä sanotaan. Ei haittaa, vaikka oma sukupuoli-identiteettisi ei olisi täysin binäärinen. Muunsukupuolisuus ja transsukupuolisuus ovat diagnostisesti eri kategorioita, mutta ihmisten kokemusmaailmassa ne voivat liittyä yhteen. Osa ihmisistä, jotka ovat muunsukupuolisia, ja hankkivat transsukupuolisuusdiagnoosin saadakseen tarvitsemaansa hoitoa. Jos sinulla on muunsukupuolinen identiteetti, mutta transsukupuoliset hoitotarpeet, voi olla ihan mahdollista painottaa niitä omia kokemuksia, jotka ovat samoja transsukupuolisten kanssa ja hyväksyä transsukupuolisuusdiagnoosi. Toisaalta avoimuus ja rehellisyys ovat tärkeitä asioita hyvässä hoitosuhteessa ja takaavat yleensä paremman hoitoturvallisuuden. Jos olet muunsukupuolinen, saatat joutua tasapainoilemaan näiden eri näkökulmien ja arvojen kanssa ja löytämään oman polun, joka on sinulle oikea.

Ei-kirurgiset hoidot

Hormonihoito

Diagnoosin asettamisen jälkeen saat lähetteen julkisen terveydenhoidon yksikköön, jossa hormonihoito voidaan halutessasi käynnistää, esimerkiksi HUSin Naistenklinikalle tai TAYSin hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikalle. Jos sinulle tulee hormoneihin liittyviä huolia, keskustelet niistä jatkossa hormonihoitoa tuntevien erikoislääkäreiden kanssa. Miehistävässä/maskulinisoivassa hoidossa saat testosteronia. Naisellistavassa/feminisoivassa hoidossa saat estrogeenia ja antiandrogeenia. Jokainen on yksilö ja vaikutukset, muutosten nopeus sekä oikeat annosmäärät vaihtelevat hieman. Voit myös halutessasi käyttää yksityisiä lääkäriasemia hormonihoitoasioissa, kun sinulla on erityisyksikön vahvistama diagnoosi.

Jotkut ovat aloittaneet hormonihoidon omalla päätöksellä lääkäreiden avulla jo ennen tutkimusjaksoa. Silloin hoitosi siirtyy julkiselle puolelle tässä vaiheessa, jos tahdot. Lääkärillä on aina mahdollisuus määrätä hormoneita transsukupuoliselle henkilölle, kuten muitakin tarpeellisia lääkkeitä, mutta lääkärit eivät aina koe, että heillä olisi siihen riittävä kompetenssi.

Hormonihoidon tavallisimmat vaikutukset:

Testosteronihoito: äänenmurros (pysyvä), kehon karvoituksen lisääntyminen (pysyvä), kuukautisten loppuminen tai harventuminen, parran kasvun käynnistyminen (pysyvä), lihasmassan ja lihasvoiman kasvaminen, kehon rasvan siirtyminen keskivartalolle, ihon paksuuntuminen, klitoriksen kasvu, seksuaalisen halukkuuden mahdollinen kasvaminen, psyykkisesti tasaisemmat mielentilat sekä tasapainoisempi ja rauhoittunut olo, kun sukupuoliristiriidan kokemus lievenee.

Mahdollisia sivuvaikutuksia: akne, kaljuuntuminen (riippuu geneettisestä perimästä), painon nouse (vältettävissä liikunta- ja ruokatottumuksilla), aggression lisääntyminen (hormonin annostelua voi muuttaa ja aggressiota voi oppia kontrolloimaan), veristulppariski kasvaa (tarkkailtava arvoja lääkärin valvonnassa), maksan rasittumisen riski (lääkäri tarkkailee arvoja).

Estrogeeni- ja antiandrogeenihoito: rintojen kasvu käynnistyminen, lihasmassan ja -voiman väheneminen, kehon rasvakudoksen lisääntyminen, kehon rasvan kerääntyminen lantiolle ja reisiin aiempaa enemmän, erektioiden pehmeneminen ja väheneminen, kivesten koon pieneneminen, seksuaalisen halukkuuden mahdollinen väheneminen, ihon pehmeneminen, hiusten kasvu voi tuuheutua (ei kuitenkaan kasva uudelleen täysin kaljuuntuneisiin kohtiin), kehon karvoituksen väheneminen ja partakarvoituksen pehmeneminen, psyykkisesti mielentilat muuttuvat vaihtelevimmiksi ja olo tunneherkemmäksi, tasapainoinen ja rauhoittunut olo, kun sukupuoliristiriidan kokemus lievenee. Estrogeenilla voi olla terveyttä suojaavia vaikutuksia pitkällä tähtäimellä.

Mahdollisia sivuvaikutuksia: painon nousu (vältettävissä liikunta- ja ruokatottumuksilla), mielialan lasku (annostelua tarkistettava), veritulppariski kasvaa (tarkkailtava arvoja lääkärin valvonnassa), maksan rasittumisen riski (lääkäri tarkkailee arvoja). Tupakoimattomuus ja perusterveelliset elintavat pienentävät riskejä.

Hormonihoidon myöhempi seuranta voidaan toteuttaa oman asuinkunnan palveluissa.

Voit lukea lisää hormonihoidosta Duodecimin artikkelista.

Epilaatio ja laser naisellistavassa/feminisoivassa hoidossa

Kasvojen karvoitusta voi tarvittaessa poistaa laserhoidolla tai neulaepilaatiolla ja hoito kuuluu sukupuolenkorjaushoitoihin, joita saa sukupuoli-identiteetin tutkimusyksikön lääkärin suosituksesta julkisessa terveydenhoidossa. Voit myös saada hoitoja omalla kustannuksellasi yksityisiltä palveluntarjoajilta.

Voit lukea lisää karvoituksen vähentämisestä Duodecimin artikkelista.

Nimenmuutos

Nimilaki uudistui vuonna 2019 ja laissa etunimen muutokseen liittyvät pykälät on muotoiltu väljästi sukupuolen suhteen, mikä on selvä parannus sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumisessa. Lain soveltamisessa on viranomaisten mukaan tarkoitus noudattaa varsin vapaata tulkintaa etunimen muutosta koskevien pykälien osalta.

15 vuotta täyttänyt nuori voi hakea nimen muutosta myös itsenäisesti. Lain mukaan, jos 15 vuotta täyttänyt alaikäinen ja huoltaja tai muu laillinen edustaja ovat erimielisiä, on nuoren oma mielipide ratkaiseva. Nimen muuttaminen on maksullista kaikkien muiden kuin juridisen sukupuolen vahvistamisen yhteydessä. Voit lukea vinkkejä nimenmuutokseen täältä.

”Tosielämänvaihe”

Arkielämän-/tosielämänvaihe on hoidon seurantavaiheeseen liittyvä termi ja tarkoittaa aikaa, jolloin alat elää sukupuoli-identiteettisi mukaisessa sukupuolessa sosiaalisesti niin pitkälti kuin pystyt ja haluat. Edellytys on se, että sinä pyrit elämään näin, eikä se missä sukupuolessa toiset ihmiset ovat kykeneviä näkemään sinut tässä elämäsi vaiheessa. Tämä ei ole koe tai testi, jossa voisit epäonnistua, vaan tavallista elämääsi. Se voi olla testi sinulle itsellesi, jos tunnet siihen tarvetta ja tahdot käyttää aikaa itsetutkiskeluun varmistuaksesi, että tämä on oikea tie sinulle.

Seurantatapaamiset sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalla

Diagnoosin asettamisen jälkeen sinulla on vielä tapaamisia sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalla, mutta harvemmin kuin tutkimusjakson aikana. Seurantatapaamisten tarkoitus on, että saat mahdollisuuden vielä keskustella siitä, miten tähän asti saamasi hoidot ja kokemasi muutokset ovat vaikuttaneet elämääsi. Työryhmä varmistuu diagnoosista ja että hoito vie elämääsi eteenpäin. Työryhmä tekee kanssasi hoitopäätöksiä muista lääketieteellisistä hoidoista, kuten kirurgisista toimenpiteistä.

Sukupuolen juridinen vahvistaminen

Sukupuolen vahvistamista ja henkilötunnuksen korjausta haetaan maistraatilta. Vuonna 2023 uudistuneen translain mukaan ei tarvita enää lääketieteellistä diagoosia, jos haluaa vahvistaa juridisesti oman sukupuolensa. Sukupuolen vahvistamisen edellytykset ovat 18 vuoden ikä, Suomen kansalaisuus tai pysyvä asuinkunta Suomessa.

Kun edellytykset täyttyvät henkilö voi itse valita sukupuolen vahvistamisen ajankohdan. Sukupuolen vahvistaminen juridisesti ei ole hoitojen saamisen edellytys.

 

Mahdolliset kirurgiset hoidot

• äänihuulileikkaukset (transnaisilla ja transfeminiineillä) äänensävyn muuttamiseksi ja/tai aataminomenan pienentäminen
• rintakehän maskulinisaatio eli mastektomia (transmiehillä ja transmaskuliineilla)
• rintaimplantit (transnaisilla), jos hormonihoidon seurauksena tapahtunut rintojen kasvu on täysin riittämätön sukupuolen tunnusmerkiksi.
• sukuelinkirurgia

Lähetteet kirurgisiin toimenpiteisiin saadaan sukupuoli-identiteetin tutkimusyksikön lääkäriltä. Kaikkiin leikkauksiin hakeudutaan vain, jos se on itselle tarpeen. Kaikki eivät käy läpi kaikkia hoitomuotoja.

 

Sukuelinkirurgia

Sukuelinkirurgia on orkiektomiaa (eli kivesten poistoa) lukuunottamatta keskitetty HUSiin Töölön plastiikkakirurgiseen yksikköön. Kohdun ja munasarjojen poistoa sekä rintakehän leikkauksia voidaan tehdä myös paikallistasolla.

Sukuelinkirurgiset leikkaukset ovat nekin julkisen terveydenhuollon palvelua ja potilas maksaa omavastuuosuuden sairaalassaolopäiviltä, kuten muissakin leikkauksissa. Yksityisten palveluntarjoajien leikkaukset ovat mahdollisia ulkomailla, jolloin asiakkaan on itse selvitettävä laatu- ja potilasturvallisuuskysymykset.

Miehistävä/maskulinisoiva: Usean leikkauksen sarjana poistetaan kohtu, munasarjat sekä vagina ja tämän jälkeen voidaan muotoilla sukelinten alue. Penis voidaan muotoilla omasta kehosta otetulla siirrännäiskudoksella (phalloplastia) tai muotoilla hormonihoidossa kasvanut klitoris penikseksi (metoidoplastia). Lisäksi voidaan tehdä kivesproteesit. Osalle transmiehistä tai -maskuliineista riittää kohdun ja/tai munasarjojen  poisto.

Naisellistava/feminisoiva: Poistetaan kivekset, kivespussin ihosta muotoillaan häpyhuulet, peniksen iho käännetään vaginan sisäpinnaksi rakennettuun onteloon, terskasta muotoillaan klitoris. Hermoradat pyritään säilyttämään niin, että tuntoherkkyys säilyisi mahdollisimman hyvin, virtsaputki muotoillaan uudelleen.

Voit lukea lisää sukuelinkirurgiasta Duodecimin artikkelista.

Sinulle tulevat kustannukset

Sukupuolenkorjausprosessiin kuuluvat tutkimukset ja hoidot kuuluvat Suomessa julkiseen terveydenhoitoon. Kotikuntasi maksaa tutkimuksen sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalla ja sinulle se on maksutonta. Pitkiä matkoja kulkevat voivat saada Kelan matkakulukorvausta ja Tampereella yöpyä potilashotellissa tutkimusjakson käyntien yhteydessä.

Hormonihoitoon saa yleensä Kelan peruskorvauksen (40% lääkkeen hinnasta) noin vuoden ajan jonka jälkeen hormonihoidon seurannasta vastaavan lääkärin lausunnolla voit hakea Kelan ylempää erityiskorvausta (100%, omavastuu 4,50€/ostokerta). Lisätietoa Kelan korvauksista.

Muissa hoidoissa, kuten kasvojen karvoituksen poistossa on kuntakohtaista vaihtelua hinnan omavastuuosassa. Leikkaushoidoissa sairaalahoidon maksaa pääosion potilaan kotikunta. Sinun maksettavaksi tulee sairaalassaolon ajalta potilasmaksu, joka on eri suuruinen eri kunnissa (esimerkiksi Helsingissä 48,90€/vuorokausi vuonna 2018).

Tukipalvelut

Tukipalvelut ovat vapaavalintainen osa korjausprosessia ja tukipalveluihin hakeudutaan itse aktiivisesti. Tukipalveluja voi käyttää ennen sukupuolenkorjaushoitoja, niiden aikana tai niiden jälkeen. Vertaistukea ja mahdollisuuksia vaikuttaa tarjoaa Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen lisäksi myös Transfeminiinit ry, Trasek ry, Trans ry ja muun muassa Setan jäsenjärjestöt.

Tutustu myös Omahoito-osiomme tekstiin Transitio psykososiaalisesta näkökulmasta.

Lisätietoa

 

Sukupuolen korjaaminen ja leikkaushoidot [pdf]
Antti Karanki 2010

Byrokratiaopas sukupuolensa korjaavalle – terveys, korvaukset, oikeusturva, taloudellinen asema [pdf]
52 sivua
Antti Karanki 2009

 

 

Artikkelin on kirjoittanut Miska Salakka