Osaamiskeskus tarjoaa ammattilaisille monipuolista tietoa sukupuolen moninaisuuden huomioimiseksi asiakastyössä. Syventymällä sukupuolen moninaisuuteen voit kehittää työskentelyäsi entistä sensitiivisemmäksi ja arvostavaksi. Jos transihminen on asiakkaasi muulla tavalla, tutustu sukupuolivähemmistöjen tasa-arvon edistämiseensä täällä.
Usein me sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset pidämme itsestään selvänä, että arvostamme ihmisten yksilöllisyyttä. Esimerkiksi vähemmistöstressin ja syrjintäkokemusten takia kuitenkin moni trans-, muun- ja intersukupuolinen ihminen pelkää, että hän ei tule otetuksi vastaan sosiaali- ja terveyspalveluissa asiallisesti ja arvostavasti. Tästä syystä kannattaa kehittää osaamistaan niin, että sekä osaa ja uskaltaa käsitellä sukupuolta asiakkaan kanssa, että osaa myös näyttää ulospäin sen, että kanssasi on turvallista ottaa sukupuoli puheeksi.
Voit tutkia askelia kohti sensitiivistä kohtaamista ja edetä askel kerrallaan. Voit esimerkiksi ottaa tavoitteeksi perehtyä yhteen askeleeseen usean kuukauden ajan, ennen kuin siirryt seuraavaan. Joku askel voi vaatia enemmän aikaa, ja joku on sinulle niin tuttu, ettei sinulla ole tarvetta syventyä siihen. Johonkin askeleeseen voi olla tärkeää palata toistuvasti.
Askeleet kohti sensitiivistä, sukupuolen moninaisuutta arvostavaa kohtaamista
- Perehtyminen sukupuolen moninaisuuteen.
- Sukupuolisensitiivinen kieli.
- Olettamattomuus ja ei-tietämisen tilassa kohtaaminen.
- Itsemäärittely- ja itsemäärittelemättömyysoikeus.
- Kuunteleminen ja validoiva vuorovaikutus.
Perehtyminen sukupuolen moninaisuuteen
On tärkeää päivittää tietoperustaansa sukupuolen moninaisuudesta, jotta olisi mahdollisimman valmis kohtaamaan sukupuolen moninaisuuden kysymyksiä. Tietenkään sinun ei tarvitse tietää kaikkea sukupuolen moninaisuudesta voidaksesi kohdata esimerkiksi trans-, inter- tai muunsukupuolisen asiakkaan sensitiivisesti, mutta sinulla itselläsikin voi olla helpompaa olla kohtaamistilanteessa, kun sinulla on riittävästi ajantasaista tietoa aiheesta.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että ajantasainen tieto sukupuolen moninaisuudesta on vain yleistietoa, yksilöillä taas on hyvin monenlaisia, keskenään erilaisiakin tapoja sanoittaa sukupuoltaan/sukupuolettomuuttaan ja kokea sukupuoleen liittyviä asioita.
Hyvä tietoperusta sukupuolen moninaisuudesta lisää kuitenkin ymmärrystä aihepiiristä sekä mahdollistaa sen, että huomaat sukupuolen moninaisuutta työssäsi ja asiakaskunnassasi. Aina asiakkaat eivät vielä osaa tai uskalla itse ottaa sukupuolta puheeksi. Silloin työntekijä, jolla on tietoa sukupuolen moninaisuudesta, on avuksi osoittaessaan, että aiheesta saa puhua.
Lue ainakin seuraavat tietosivumme sukupuolen moninaisuudesta:
- Transsukupuolisuus
- Sukupuolen ilmaisu ja transvestisuus
- Muunsukupuolisuus
- Intersukupuolisuus
- Transihmisen läheiselle
- Intersukupuolisen läheiselle
- Sukupuolen korjausprosessi Suomessa
Lisäksi suosittelemme tilaamaan 4 kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen sukupuolen moninaisuudesta. Uutiskirjeestä saat ajantasaisinta tutkimustietoa aiheesta sekä tietoa tulevista koulutuksista. Voit myös tilata meiltä koulutuksen sukupuolen moninaisuudesta työyhteisöllesi.
Sukupuolisensitiivisyys
Sukupuolisensitiivisyys on sukupuolen moninaisuuden huomioimista ja sukupuoleen liittyvien sosiaalisten normien sekä stereotypioiden haastamista. Sukupuolisensitiivisyydellä pyritään siihen, että jokaisella on tilaa kasvaa juuri omanlaisekseen tytöksi, pojaksi, muunsukupuoliseksi tai esimerkiksi intersukupuoliseksi. Sukupuolisensitiivisyydessä ei mitätöidä sukupuolta vaan tehdään koko kirjo näkyväksi ja arvostetaan jokaisen sukupuolta ja yksilöllisyyttä sen kokemisessa sekä ilmentämisessä.
Koska kulttuurissamme on nähty sukupuoli kaksijakoisena, myös kielemme on melko binääristä ja jättää siten esimerkiksi muunsukupuoliset ja muut ei-binääriset ihmiset helposti ulkopuolelle. Sukupuolisensitiivisellä kielenkäytöllä tarkoitetaan sellaista tapaa puhua, että puheella huomioidaan sukupuolen moninaisuus ja puheella ei sukupuoliteta ihmisiä ilman heidän tahtoaan tai vastoin heidän sukupuoli-identiteettiään. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi ihmisjoukkoa puhutellessa sitä, että voidaan puhutella esimerkiksi ”hyvät naiset, miehet ja muut!” tai ”hyvä yleisö!” tai ”tulkaahan kaikki tänne”.
Puhutellessa yksilöitä, joiden sukupuoli-identiteetistä ei ole varmuutta, puhutellaan sukupuolittamatta, kunnes henkilö ilmaisee, kuinka hän haluaa tulla kutsutuksi. Tämä koskee sukupuolittavia sanoja kuten tyttö, poika, mies, nainen, täti, setä, isä, äiti ja niin edelleen. Lisäksi on hyvä huomioida eri kieliä käyttäessä persoonapronominit, eli esimerkiksi englanniksi voi käyttää neutraalia pronominia ”they” ja ruotsiksi ”hen”, jos ei tiedä, mitä pronominia ihminen haluaa itsestään käytettävän. Osa muunsukupuolisista ja muista ei-binäärisistä ihmisistä toivoo heistä käytettävän neutraaleja pronomineja ja tulevansa puhutelluksi neutraalisti muutenkin. Tästä saa varmuuden kuitenkin vain kysymällä.
Kun työskentelet uuden asiakkaan kanssa, kuuntele herkin korvin niitä sanoja, joita asiakas käyttää itsestään. Puhuuko hän itsestään vanhempiensa tyttärenä, poikana, lapsena? Kumppaninsa tyttöystävänä, poikaystävänä vai kumppanina? Käytä asiakkaasta niitä sanoja, joita hän on itsestään käyttänyt. Voit hyvin myös kysyä, että mitä hän ajattelee sukupuolestaan ja sukupuoliroolista, jossa elää. Kaikki asiakkaat eivät koe tarpeelliseksi puhua aiheesta, jolloin voitte vain siirtyä eteenpäin, hänelle tärkeisiin aiheisiin. Kysymällä olet kuitenkin osoittanut, että aiheesta voi puhua.
Harjoitus: Havainnoi kielenkäyttöäsi. Minkälaisissa tilanteissa tulet käyttäneeksi sukupuolittavaa kieltä, vaikka et tiedä henkilön sukupuoli-identiteettiä? Mitä ilmaisuja voisit käyttää sukupuolittavien ilmaisujen sijaan? Harjoittele uusien ilmaisujen käyttöä.
Olettamattomuus ja ei-tietämisen tilassa kohtaaminen
Pyrkimys olettamattomuuteen on tärkeä lähtökohta kohtaamiselle. Teemme oletuksia ja päätelmiä herkästi esimerkiksi ulkonäön, puhetavan ja kehonkielen perusteella. Tekemämme oletukset pohjautuvat paitsi elämän aikana keräämiimme kokemuksiin, myös sosiaalisiin normeihin, ennakkoluuloihin ja stereotypioihin. Tekemiemme oletusten tarkoitus voi olla hyvä: haluamme päästä pikaisesti jyvälle asiakkaasta ja hänen tilanteestaan. Huomaamattamme kuitenkin voi käydä niin, että tekemämme oletukset kaventavat sitä, miten me asiakasta katsomme ja mitä esimerkiksi näemme hänelle mahdolliseksi. Oletukset voivat toimia kuin kasvojen sivulla olevat silmälaput, estäen meitä näkemästä kunnolla kaikkia mahdollisuuksia. Jos puhuttelee asiakasta poikana, vaikka hän ei sitä sukupuoli-identiteetiltään ole, hänen voi olla hyvin vaikeaa korjata väärää oletusta. On hyvä muistuttaa itseään säännöllisesti siitä, että sukupuoli-identiteetti ei näy päällepäin.
Olettamisesta on varmasti mahdotonta päästä täysin eroon, mutta tulemalla tietoiseksi oletuksista ja muistuttamalla itseään kohtaamaan asiakkaan ei-tietämisen tilassa mahdollistaa mahdollisimman sensitiivisen kohtaamisen ja antaa asiakkaalle tilaa itse määritellä ja sanoittaa minuuttaan.
Harjoitus: Havainnoi, miten otat asiakkaan vastaan. Oletatko asiakkaan sukupuolen nimen perusteella ja oletatko kaikkien asiakkaiden olevan cissukupuolisia, jotka ilmaisevat sukupuoltaan kulttuurimme sosiaalisten normien mukaisesti? Oletatko transihmisyyden tai intersukupuolisuuden näkyvän ihmisestä päälle päin? Mitä oletuksia liittyy transihmisyyteen? Entä intersukupuolisuuteen? Miten asian voi nähdä toisin?
Itsemäärittely- ja itsemäärittelemättömyysoikeus
Jokaisella on oikeus määritellä ja sanallistaa tai olla määrittelemättä sukupuolensa. Jokaisen itsemäärittelyä tulee myös kunnioittaa.
On tärkeää sanoittaa asiakkaalle oikeus oman sukupuolen määrittelemiseen tai määrittelemättä jättämiseen. Itsemäärittely- ja määrittelemättömyysoikeuden saa sanoitettua sujuvasti esimerkiksi samassa yhteydessä, kun kertoo työskentelyn muista periaatteista, kuten luottamuksellisuudesta.
Hyviin asiakastyön käytäntöihin kuuluu, että asiakas saa käyttää haluamaansa nimeä, vaikka nimi ei olisi virallistettu. Omalta tuntuva nimi on hyvin tärkeä kohdatuksi ja nähdyksi tulemiselle. Sukupuoliristiriidasta kärsivälle oikealta tuntuvan nimen käyttö tutkitusti vähentää itsetuhoisuutta.
Kuunteleminen ja validoiva vuorovaikutus
Ihmissuhdetyössä tulee vastaan tilanteita, joissa on hyvin helppoa kuulla asiakkaan puheesta se, mikä on hänelle tärkeää ja merkityksellistä. Tällöin on yleensä helppoa osoittaa kuulleensa ja validoida asiakkaan ajatuksia ja tunteita. Haastavampaa voi olla sellaisten aiheiden äärellä, joihin liittyy esimerkiksi sisäistettyä häpeää. Tällöin työntekijältä vaaditaan herkkyyttä kuulla asiakkaan hienovireinen viesti: ”haluan puhua tästä aiheesta, vaikka se hävettää, pelottaa ja ahdistaa minua”. Transihmisyyteen ja intersukupuolisuuteen on liittynyt voimakas stigma, jonka vuoksi häpeän sisäistäminen on melko yleistä, etenkin vanhemman sukupolven ihmisillä.
Voidakseen validoida asiakkaan kokemusta työntekijällä tulee olla ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta ja sekä siitä, kuinka tärkeä osa ihmisen minuutta sukupuoli voi olla. Validoivassa vuorovaikutuksessa asiakkaalle viestitään, että hänen sukupuoli-identiteettinsä, sukupuolen ilmaisunsa tai prosessi näiden tutkimiseksi on arvokas. Jos asiakas kertoo esimerkiksi olevansa nainen, vaikka hänet on syntymässä määritetty pojaksi ja kasvatettu poikana, validoivassa vuorovaikutuksessa hänet kohdataan sukupuoli-identiteettinsä mukaisesti naisena, aivan niin kuin cissukupuolisetkin naiset. Lisäksi on hyvä vielä kysyä asiakkaalta, millä tavalla hän haluaa tulla kohdatuksi ja kutsutuksi, jotta hänelle tulee aidosti nähty ja kohdattu olo.
Jos taas asiakas pohtii sukupuoli-identiteettiään ja/tai sukupuolen ilmaisuaan, validoivassa vuorovaikutuksessa ilmaistaan, että asian tutkiminen on arvokasta ja asiakkaan ajatuksia asiassa kunnioitetaan. Osoitetaan, että asiakkaalla on asiantuntemus omasta sukupuoli-identiteetistään, eikä määritellä sitä tai sen merkityksiä hänen puolestaan. Asiakas voi tarvita apua aiheen tutkimisessa, sekä tietoa siitä, kuinka monenlaisia erilaisia sukupuoli-identiteettejä ja sukupuolen ilmaisun tapoja on olemassa. On tärkeää, että työntekijä ei kiirehdi asiakkaan prosessia.
Lopuksi
Oman työskentelyn kehittäminen sukupuolen moninaisuutta huomioivaksi ja sensitiiviseksi on prosessi, joka vaatii vaivannäköä ja usein myös aikaa. Mitä enemmän on tekemisissä sukupuolen moninaisuuden teemojen kanssa, sitä enemmän voi oppia. Hyödynnä siis mahdollisuuksiasi kouluttautua, lukea ja keskustella aiheesta esimerkiksi kollegoiden kanssa. Jos sinulla on kysymyksiä, joihin et löydä vastauksia verkkosivuiltamme tai asiakastyössäsi tulee vastaan tilanteita, joissa kaipaat neuvoa, voit olla meihin yhteydessä.
Voit hyödyntää asiakastyössäsi myös omahoito-sivumme materiaaleja.
Artikkelin on kirjoittanut Miska Salakka
Materiaalia ja lisätietoa
Sukupuolen moninaisuus ja lapset. Opas varhaiskasvatuksessa työskenteleville ja varhaiskasvatuksen ammattilaisille moninaisten lasten ja heidän perheidensä kohtaamisesta. Opas auttaa myös ammattilaisia intersukupuolisen lapsen ja perheen sensitiivisessä huomioimisessa. Saatavilla painettuna. Julkaistu 2019.
Sukupuolen moninaisuus ja kehon kirjo -opas. Perusteos, joka käsittelee sukupuolen ja kehojen moninaisuutta eri näkökulmista. Julkaistu 2021.
Tietopaketti sateenkaarilapsista ja -nuorista ammattilaiselle. Setan ja THL:n tietopakettiin kuuluu konkreettisia työvälineitä tarjoava nettisivusto sekä haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksiin paneutuva verkkokoulutus. Materiaali sopii sote-, kasvatus-, varhaiskasvatus ja nuorisoalan ammattilaisille sukupuolivähemmistönuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukemiseen. Julkaistu 2022.
Esite 8 vinkkiä sateenkaariosaamisen vahvistamiseen ikääntyneille suunnatuissa palveluissa (2017)
Haluaisin pystyä kertomaan – Sateenkaariseniorit ikääntyneille suunnattujen palvelujen asiakkaina (2014) [pdf]
Haluaisin pystyä kertomaan tarjoaa keinoja edistää yhdenvertaisen, arvokkaan ja itsemääräämisoikeutta ja yksilöllisyyttä kunnioittavan vanhuuden toteutumista. Julkaisu on suunnattu erityisesti ikääntyneiden palveluja järjestäville ja tuottaville tahoilla, vanhustyön lähijohtajille ja työntekijöille sekä alaa opiskeleville.
Jag skulle vilja kunna berätta – Regnbågsseniorer som klienter inom äldreomsorgen(2014) [pdf]
Vähemmistöstressin vaikutukset sateenkaari-ihmisten hyvinvointiin (Duodecim 2021)
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen vinkit sukupuolen moninaisuuden huomioimiseen (2024)