Tutkimusten mukaan on havaittu kaksi sukupuolen tutkimisen havainnointiin erityisesti liittyvää ikävaihetta. Yksi niistä on lapsuudessa, noin 5-7 -vuotiaana ja toinen on murrosiässä. Kuitenkin ihmiset varmistuvat sukupuoli-identiteetistään hyvin eri ikäisinä. Osa jo 2-3 vuotiaana, toiset varhaisnuoruudessa, teini-iässä tai aikuisuudessa.
Omasta sukupuoliristiriidasta kertominen vaatii lapselta ja nuorelta kykyä verbalisoida omia, uniikkeja tunteitaan. Tämä voi vaatia lapselta paljon, kun monesti lapsi ja nuori uskoo sukupuolensa olevan sitä, mitä kaikki muut ihmiset hänelle sanovat. Moni kertoo, että oman sukupuoliristiriidan on huomannut siitä, ettei ole tuntenut olevansa tyttö tai poika. Ja että kehon sukupuolitut piirteet, sukupuoliin liitetyt rooliodotukset ja muiden sanat ovat tuntuneet vääriltä.
Jos lapsesi on epävarma sukupuolestaan, lapselle kannattaa antaa aikaa ja tilaa pohtia itseään, kokeilla erilaista itseilmaisua ja vähitellen varmistua sukupuoli-identiteetistään. Lapsi saattaa myös kokea omakseen identiteetin, jossa sukupuoli ei ole hänelle merkittävä asia.
Videolla Setan Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen johtava sosiaalityöntekijä Maarit Huuska kertoo, miten valmistautua murrosikäisen transnuoren kasvun ja kehityksen vuosiin.
Perhenormit, sukupuoliodotukset yhteisön tai kulttuurin sisällä, uskonnolliset ristiriidat, sosiaalinen leimautuminen tai hylkäämisen pelko voivat estää lapsia luottamasta aikuiseen. Moni lapsi on saattanut kokea sukupuoliristiriitaa jo kauan, mutta hänellä ei ole ollut terminologiaa kuvailla kokemuksiaan.
Sanoja joilla nuoret kuvaavat itseään, voivat olla monenkirjavia
Teini-iän alkaessa, joidenkin nuorten sukupuoliristiriita voi tulla pahemmaksi. Tämä johtuu usein kehodysforiasta ja siihen liittyvästä oireilusta. Oireet voivat olla voimakkaita kuten vahvaa inhoa oman kehon sukupuolipiirteitä kohtaan, ahdistusta ja vaikeaa oloa, josta ei välttämättä oikein osaa kertoa. Nuoren oireilu voi näkyä arjessa monella tavalla. Hänen saattaa olla vaikeaa käydä suihkussa, katsoa itseä peilistä, tai jopa nukkua. Sängyssä makoillessa kehon piirteet voivat tuntua entistä vahvemmin, joka voi aiheuttaa ahdistusta. Iltaisin myös negatiiviset ajatukset voivat kiertää kehää ja valvottaa.
Murrosiässä olevat nuoret pohtivat identiteettiään aiempaa tietoisemmin ja voivat tarvita tähän neutraalia tukea, joka antaa tilaa hänen omalle pohdinnalleen. Nuoren pohdinta voi liittyä sukupuoli-identiteettiin (miten voin olla varma, olenko nainen, mies tai muunsukupuolinen) ja/tai seksuaaliseen suuntautumiseen (keneen ihastun ja/tai tunnen eroottista vetovoimaa vai olenko aseksuaalinen).
Identiteettikuvailujen tarkentuminen on lisännyt käsitteiden määrää. Moni aikuinen voi kokea hämmennystä siitä, että nuori voi kuvailla itseään tavoin, jonka käsitystä aikuinen ei välttämättä hahmota. Osa nuorista saattaa olla jopa hieman armottomia aikuisia kohtaan, koska he odottavat aikuisen omaksuvan nopeasti uusia transerityisiä käsitteitä ja sanoja. Tämä kaikki saattaa aiheuttaa aikuisessa myös hätää. Yleensä tämä intensiivinen alkuvaihe tasaantuu ja kommunikaation sekä tasaisemman yhteyden luominen uudestaan mahdollistuu.
Moni nuori kokee, että kun sukupuolesta ja siihen liittyvistä ajatuksista ja tunteista saa jutella kotona, se auttaa. Nuoret ei aina tarvitse ratkaisuja vaan avointa dialogia, ja aikuisten lempeää katsetta. Jos nuori suostuu, aikuinen voi yhdessä pohtia nuoren kanssa sukupuoleen liittyviä teemoja. Niiden ei aina tarvitse liittyä juuri nuoren kokemukseen, vaan sukupuoliroolien, normien ja odotusten yhteinen pohtiminen voi avartaa koko perheen näkökantoja. Ja nuorelle tulee hyvä olo siitä, että hänen ajatuksiaan ja huomioitaan arvostetaan.
Nuoren hyvinvointiin vaikuttaa moni asia
Nuorella voi olla kiire saada sukupuolen korjaushoitoa, mikäli hän kokee sukupuolidysforiaan liittyviä voimakkaita tuska- ja ahdistustiloja. Nuori voi esimerkiksi romahtaa suihkun lattialle nähdessään vartalonsa peilistä tai saada paniikkikohtauksia tilanteissa, joissa väärinsukupuolittamisen riski on olemassa.
Sukupuoliristiriita, jota ei ole työstetty ja johon ei ole löytynyt ratkaisuja (esimerkiksi hoitoa ja omia selviytymiskeinoja), voi vaikeuttaa selviytymistä arjessa ja sukupuolidysforiatuntemusten kanssa selviäminen vie voimavaroja. Joskus nuori voi olla kuin simpukka, joka toisinaan jakaa ajatuksiaan, tunteitaan tai kuulumisiaan läheisille. Ja jo seuraavassa hetkessä vetäytyy omaan huoneeseen ja voi tuntua, että keskusteluyhteys on katkennut. Tämä voi liittyä myös murrosikään. Olkoon syy mikä tahansa, vanhemmalle tilanne voi tuntua raa’alta, kun haluaisi olla tukena ja tietää, mitä kaikenlaista nuori käy läpi.
Joskus tällaisten vuosien aikana yhteyttä ylläpidetään kirjoittamalla jääkaapin oveen heippalappuja tai kommunikoidaan WhatsApp-viestejä kirjoittamalla, sillä moni nuori voi kokea vaikeista asioista (tai ylipäätään asioista) kommunikoinnin siten helpommaksi. Ole vanhempana rohkea ja kokeile uusia tapoja kertoa nuorellesi, että olet kiinnostunut ja haluat kutsua häntä vuorovaikutukseen. Murrosiän tehtävänä on irtaannuttaa nuortasi vanhemmista, mutta jos vanhemman syli ja asenne lastaan kohtaan pysyy lämpimänä ja positiivisena, irtaantumisen jälkeen nuorikin kaipaa takaisin vanhemman lähelle.
Joskus voi tuntua, että perhe-elämä on muuttunut joko mykkäkouluksi tai sotatantereeksi. Nuoren vahvat tunteet tulevat usein kotona suodattamattomana, erityisesti silloin jos nuori joutuu arjessaan pinnistelemään eikä voi olla aito oma itsensä esimerkiksi koulussa.
Dysforiaa kokevan nuoren identiteetti voi olla nainen, mies tai esimerkiksi muunsukupuolinen. Hoitotarve on jokaisen kohdalla yksilöllinen, eikä suoraan pääteltävissä identiteettikokemuksesta; osa sukupuolidysforiaa kokevista nuorista ei tahdo sukupuolen korjaushoitoja, osa toivoo niistä vain joitain. Ehkä tyypillisempiä toiveita voi olla hormonihoitojen aloituksen myötä tuleva matalampi ääniala, tai kirurgiassa esimerkiksi rintaimplantit tai rintakehän maskulinisaatio.
Selviytymiskeinot
Nuorta voi tukea vahvistamaan toimivia selviytymiskeinoja. Itselle oikealta tuntuva nimen käyttö helpottaa myös monia. Joitakin nuoria auttaa, kun he löytävät nykyhetken kärsimykselle merkityksiä, joissa se ei ole turhaa ja että sen kautta elämään on syntynyt myös jotain hyvää. Esimerkiksi heistä on tullut myötätuntoisempia toisten kärsimystä kohtaan tai he ajattelevat enemmän elämän suuria kysymyksiä. Tutkimusten mukaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret harrastivat taidetta ja kulttuuria yleisemmin kuin muut nuoret, joka sekin voi olla voimavaratekijä.
Erityisesti hoitojen alkamista odottavan nuoren voi olla vaikeaa keskittyä mihinkään muuhun, kuin siihen, että hän voisi aloittaa transprosessin. Koska prosesseja hoitosysteemissä ei voi nopeuttaa, vanhempien ja läheisten on syytä pohtia nuoren kanssa yhdessä erilaisia tapoja, joilla vaikeista oloista selvitään. Näitä voi olla perheen tietoinen päätös siitä, että nyt on toistaiseksi keskityttävä tavalliseen elämään. Nuorta voidaan rohkaista etsimään ja löytämään itseä miellyttävien sukupuoli-ilmaisun tapoja tai sukupuolineutraalin roolin omaksumista.
Joillakin voi auttaa kehon muokkaaminen turvallisesti liikunnalla ja ruokavaliolla, tietoisen läsnäolon taidot ja muut itseä rauhoittavat rentoutumismenetelmät. Vaikeiden ja haastavien tunteiden purkaminen luovilla menetelmillä, opettelu tunnistamaan masennusta vahvistavat ajatuskulut, vertaistuki ja sosiaalisen tuen hakeminen läheisiltä sekä tulevaisuuden toivon ylläpito unelmoimalla, tekemällä vaikka unelmakarttoja. Jos nuorella on vaikeuksia sietää omaa ulkonäköään tai kehoaan, joskus nuoren ehdoilla etsittävä kehosuhteen löytäminen, voi olla hyödyllistä. Tähän avuksi voi tulla liikunta tai vaikka psykofyysinen fysioterapia tai psykofyysinen psykoterapia.
Perhettä voi auttaa vertaistuki
Nuoren hyvinvointia vahvistaa, jos hänen ei tarvitse piilotella ympäristöltä sukupuoli-identiteettiään. Kun nuori voi ilmaista itseään ja tulla kuulluksi ja nähdyksi, hän alkaa usein voida paremmin. Se, että vanhempi ja huoltajat suostuvat olemaan läsnä lapsen sukupuoliriidan tuskallisen olon aktivoituessa, kertoo nuorelle että vanhempi kestää hänen vaikeaa oloaan. Tähän päästäkseen nuori voi tarvita terapiaa tai vertaisryhmän tukea. Myös vanhempien voimavaroja lisää vertaistuki. Vertaistuen piirissä aikuiset saavat myös
Onko kotonasi sukupuolivähemmistöön kuuluva nuori, jolla on kuukautiset?
Tutkimusten mukaan, noin 90 % kohdullisista transihmisistä kokee kuukautisten aikaan jonkinlaisia epämukavuuden tunteita. Osalle kuukautiset aiheuttavat tuskaa sekä kärsimystä kuukausittain.
Kuukautiset saattaa olla asia, joiden alkamista nuori on pelännyt kauan ja jo niistä puhuminen voi aiheuttaa paljon ahdistusta. Toisinaan nuori ilmaisee hyvin vahvasti, ettei halua puhua asiasta, jolloin tätä toivetta on kunnioitettava. Mutta ehkä silloinkin, nuorella voi olla jokin, vaikka pienikin ajatus siitä, miten voit helpottaa hänen oloaan kuukautisten aikaan. Lue lisää: Astetta kamalammat menkat – transnuoren tukeminen kuukautisten aikana – Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus (sukupuolenosaamiskeskus.fi)
Artikkeli on kirjotettu 1.9.2024