Kuinka tukea lasta

Mitä lapsen tukeminen tarkoittaa?

Tutkimusten mukaan vanhemman hyväksyvä ja ymmärtävä asennoitumistapa suojaa lapsen mielenterveyttä, kun lapsen sukupuoli-identiteetti ei vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta. Tämä suoja pysyy vielä aikuisenakin. Vaikka tuntisit välillä olosi riittämättömäksi lapsen tukijana, usko itseesi vanhempana ja lapsesi kykyyn voittaa vaikeuksia.

Lapsen sukupuoli-identiteetti heijastaa sitä, kuka hän on. Lapsi voi loukkaantua vanhemmilleen tai tulla surulliseksi, jos he eivät usko hänen sukupuoli-identiteettiään. Voit kuunnella lastasi ja luottaa siihen, mitä hän kertoo sukupuolestaan. On luottamuksen osoitus sinua kohtaan, jos hän päättää jakaa tunteitaan ja ajatuksiaan kanssasi.

Joidenkin vanhempien on helppo kohdata ja ymmärtää lapsensa sukupuoli-identiteetti. Jos sinun kohdallasi on näin, voit olla iloinen omasta puolestasi. Lapsesi ja nuoresi voi todennäköisesti silloin kokea heti saavansa sinulta tukea ja ymmärrystä. Kokemus hyväksytyksi tulemisesta omana itsenään ja rakentava vuorovaikutus perheessä, vertaisryhmissä sekä koulun ja muiden aikuisten kanssa tapahtuvissa kohtaamisissa ovat tärkeimpiä tekijöitä transnuorten hyvinvoinnin kannalta (THL 2024).

Katso Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen sosiaaliohjaajan, Elinan video. Elina työskentelee sukupuoltaan pohtivien ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien nuorten ja nuorten aikuisten parissa.

 

 

Lapsesi voi tarvita myönteistä huomiota liittyen sukupuolen ilmaisuun olipa se feminiinistä, maskuliinista, androgyynistä tai sukupuoletonta. Moni transihminen on jäänyt vaille tällaista vahvistamista tai saanut sitä väärässä sukupuolessa. Lapsellasi voi olla kaipuu tulla nähdyksi minäkuvan mukaisessa sukupuolessa. Koska jotkut todennäköisesti kyseenalaistavat lapsesi sukupuolen, lapsi tarvitsee läheisiltään paljon vahvistavaa palautetta.

Jos lapsesi on koululainen tai opiskelija, hänellä voi olla erityisiä tarpeita liittyen oppilaitokseen ja miten olla oma itsensä siellä. Vanhempi voi näyttää lapselleen tukensa koulu- ja harrastusympyröissä niin, että ottaa näihin tahoihin yhteyttä, kertoo mikä on tilanne ja toive esimerkiksi nimen käytön, vessatilojen sekä pukeutumistilojen suhteen.

Monia lapsia, jotka eivät ole sukupuolityypillisiä, on kiusattu. Silloin lapsesi voi tarvita erityistä tukea, että se loppuisi tai käydäkseen läpi aiempia kokemuksiaan, etteivät ne enää vaikuttaisi elämään. Kiusaaminen voi heikentää luottamusta toisiin ihmisiin ja aiheuttaa pelkoja ja esimerkiksi unettomuutta. Kouluilla on velvollisuus järjestää turvallinen kouluympäristö lapsellesi ja sitä saa myös vaatia. Joskus tähän voi tarvita myös muiden ammattilaisten apua, ja tässäkin asiassa voi ottaa yhteyttä SMOKin ammattilaisiin esimerkiksi konsultaation merkeissä.

Aina lapsen tukeminen ei ole helppoa

Joskus lapsen voi olla vaikeaa tunnistaa vanhemman antamaa tukea. Vanhempi voi ajatella, että on omilla puheillaan, teoilla ja ilmeillään tukenut ja pyrkinyt auttamaan lastaan. Joskus lapsen tyytymättömyys voi liittyä siihen, että on omassa prosessissa siinä kohtaan ettei oikein mikään ulkopuolinen tuki ole riittävää. Vaan itsevarmuutta, turvaa ja hyväksyntää on löydettävä itsestään.

Lapsi on voinut kantaa tietoa sukupuoliristiriidastaan jo kauan. Siihen on voinut liittyä myös se, että hän on pelännyt kertoa itsestään hylkäämisen pelon vuoksi. Tämä pelko voi värittää kaikkea sitä, mitä lapsi arjessaan näkee, jolloin hän huomaa vain ne teot, sanat ja tapahtumat, jotka tukevat tätä pelkoa. Koska vanhempi tai vanhemmat ovat lapselle erityisen tärkeitä, hylkäämisen tai hyväksynnän puuttumisen pelko voi olla vahva.

Myös vähemmistöstressi vaikuttaa perhedynamiikkaan. Silloin huolet ja pelot voivat kasvaa kohtuuttomiinkin mittasuhteisiin. Tämä voi näkyä vanhemmalle myös sellaisena, että johonkin lapsen huoleen tai tarpeeseen on reagoitu jo kerran, mutta se palaa aina uudelleen keskusteluihin tai riitoihin. Vanhempi voi ajatella, että asia on jo käsitelty, mutta lapsen tunnekokemus on toinen. Lapsi voi myös pelätä, että vanhemmalla on salaisesti samoja asenteita, kuin mitä hän kuulee esimerkiksi somessa tai kaveripiirissään. Ja jos lapselle tuli luulo, ettei vanhempi tuekaan esimerkiksi kun vuorovaikutuksessa on jokin erimielisyys, hylkäyksen pelko aktivoituu nopeasti.

Lapsen voi myös olla vaikeaa ymmärtää, ettei vanhemmalla ole esimerkiksi sateenkaarikulttuuriin liittyviä tietoja tai hän ei ole näissä teemoissa niin tiedostava. Sukupolvien kuilulta harvoin säästytään, kun kyseessä on lapsi-vanhempi-suhde. Tällöin lapsen reagointi vanhemman vääriin tai vanhahtaviin sanavalintoihin tai vaikka vain pohtiviin mietteisiin, voi aiheuttaa huutomyrskyn tai mykkäkoulun.  Jos huomaat, että arjessa riitoja ja epäselvyyksiä syntyy monesta muustakin kuin transteemaisista asioita, kyseessä voi olla kasvavan nuoren tai aikuisten tarve erillisyyteen sekä itsenäistymiseen.

Toisinaan vanhemmat voi olla vahingossa myös ihan vääristä asioista huolissaan, ainakin lapsen mielestä. Silloin aikuisen on syytä myös etsiä vertaistukea ja vaikka ammattilaisen näkökulmia siihen, että miten omia huolenaiheita voi tyynnyttää. Toki voit tarkistaa lapsen oman näkemyksen sinua vaivaavista asioista. Voit aina välillä tarkistaa, tarvitseeko lapsesi jotain sinulta ja pyytää jakamaan huoliaan ja keskittyä niihin.

Lapselle ei kannata jakaa kaikkia omia huolia, koska ne eivät lapselle ole välttämättä tärkeitä. Ne voivat ärsyttää tai aiheuttaa myös lapselle turhia pelkoja.

Smokin palveluissa käsitellään monenlaisia aiheita. Ohessa on teemoja, joista asiantuntijamme keskustelevat asiakkaiden kanssa  jos lapsi, kumppani tai läheinen on transsukupuolinen.

• Oman sukupuolen pohtiminen
• Sosiaalinen transitio
• Omasta identiteetistä kertominen
• Suhde vanhempiin ja lähipiiriin
• Vähemmistöstressi ja sen vaikutukset hyvinvointiin
• Kiusaaminen ja kouluväkivalta
• Sukupuolidysforia
• Sukupuolen ilmaisu
• Mielenterveyden haasteet
• Lääketieteellisestä korjausprosessista tiedon hakeminen ja oman prosessin pohtiminen
• Transpolille hakeutuminen
• Lähetteen palautuminen
• Haasteet terveydenhuollossa

 

 

Jos lapsen kokemus sukupuolestaan hämmentää ympäristöä, lasta voi tukea monella tavalla:

1. Lapsi saa rakkautta ja hyväksyntää omana itsenään ja lapsen ominaisuuksia, tekemisiä ja taitoja ihastellaan (olivat ne sitten tyttömäisiä, poikamaisia tai sukupuolettomuuden piirteitä ja aikaansaannoksia).
2. Annetaan lapsen leikkiä, valita kaverinsa sekä vaatteensa sukupuolivapaasti. Erityistilanteissa neuvotellaan ja tehdään kompromisseja (esim. sukujuhlien pukeutuminen).
3. Lapsella voisi olla sukupuolineutraali lempinimi helpottamassa sosiaalisia paineita.
4. Pidetään lapsen kasvu- ja kehityssuunta avoimena.
5. Sukupuolen ilmaisun takia lasta ei tarvitse diagnosoida tai antaa ymmärtää lapsen olevan erilainen. Lapsi voi kyllä tarvita tukea aikuisilta, jos jotkut ihmiset hänen elämässään viestittävät ikävällä tavalla, että hän on erilainen. Esimerkiksi voidaan lukea yhdessä lapsen kanssa satuja ja tarinoita, joissa erilaisuus on vahvuus. Voidaan tarvita myös aikuisten neuvotteluja toisten aikuisten kanssa (päiväkoti, koulu, kaverien vanhemmat, suku…).
6. Kerrotaan lapselle maailman asioista lapselle ymmärrettävällä tavalla – kuten ”pojatkin voivat ihastua poikiin” tai ”joskus syntyy tyttö, josta tuntuu, että hän on ihan oikeasti poika…”
7. Sovitaan lapsen sekä sisarusten kanssa, mitä lapset voivat tehdä ikävissä tilanteissa.  ”Onko tuo tyttö vai poika” – kysymykseen sisarukset voivat vastata nimellä/lempinimellä, jota perhe lapsesta käyttää. Lapset itsekin voivat tietää ja keksiä, mitkä olisivat hyviä toimintatapoja!
8. Kouluuntulohaastattelussa kerrotaan lapsesta ja edellytetään, kuinka lasta huomioidaan joissain tilanteissa. Myös perhe huomioi, että lapselle voi olla vaikeaa koulun sukupuolijaottelu ja neuvotellaan koulun kanssa mahdollisista ongelmatilanteista, kuten liikuntatunneista jossa on pukuhuoneet. Jos vessa-jako tai suihkussa käyminen on lapselle vaikeaa jossain ikävaiheessa, neuvotellaan mahdollisuudesta käyttää sopivaa vessaa. Jos luokalla on hämmennystä, lasten kysymyksiä, kiusaamista tms., tarpeen mukaan tilataan kouluun aikuinen trans-kouluttaja vastaamaan lasten kysymyksiin ja/tai antamaan lapsiryhmälle tietoa.
9. Jos lapsi oireilee, etsitään lasten kehitykseen perehtynyt ammattityöntekijä, joka pystyy jättämään lapsen kasvu- ja kehityssuunnan avoimeksi. Tarvittaessa etsitään lapselle aikuistukihenkilö, jonka kanssa lapsi voi viettää aikaa. Näin vanhemmat pyrkivät järjestämään tilaisuuksia, jossa lapsi kohtaa muitakin kuin oman perheen aikuisia, jotka hyväksyvät lapsen sukupuolen.
10. Lapsi voi helposti salata vaikeuksiaan vanhemmiltaan eli vanhempien kannattaa viestittää, että he ovat luotettavia ja kestävät lapsen tunteita ja pelkoja.
11. Lasta ei kannata ylisuojella, koska hän kohtaa monenlaisia asioita maailmassa. Lapsen kodin tulisi kuitenkin olla paikka, jossa on turva eikä siellä tarvitse salata mitään.

Vanhemman muistilista

• Puhun positiivisesti lapsestani, sekä hänelle että muille.
• Olen aktiivisesti syrjintää vastaan.
• Kommentoin positiivisesti sukupuolen moninaisuutta.
• Teen yhteistyötä lapseni koulun kanssa, jotta koulu voisi olla mahdollisimman turvallinen sukupuoleltaan moninaisille, transsukupuolisille ja kaikille lapsille.
• Etsin sukupuoleltaan moninaisia ystäviä ja luomme oman yhteisön.
• Osoitan ihailua lapseni identiteettiä ja ilmaisua kohtaan, mihin ikinä se viekin.
• Uskon, että lapsellani voi olla onnellinen tulevaisuus.

Lähde: Brill& Pepper 2008, The Transgender Child, A Handbook for Families and Professionals.

Lähteitä ja lisälukemista

Linjaus sukupuolivähemmistöjen osallistumisesta voimisteluun.

Suomen liivineulomo: Mittatilaustyönä tehtyjä rintaliivejä ja bindereita

Asiantuntijalta: Liikuntatuntien saavutettavuus sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta

Peruskoulun tuki transnuorille ja -lapsille, käytännön onnistumisia ja ongelmia, Pro-Gradutyö, Laura Haikonen (2020)

Sukupuolivähemmistöt liikuntapalveluissa

Eurogames, European Gay & Lesbian Sport Federation

Uimahallien käyttöoikeusmerkin tilaus

Selvitys Helsingin kaupungin ylläpitämien liikunta- ja ulkoilupaikkojen sukupuolivähemmistöille soveltuvista intiimitiloista (mm. sivuilla 11-19. on Helsingin seudun uimahallien, sisä- ja ulkoliikuntahallien sekä uimarantojen pukuhuoneiden ja wc-tilojen sukupuolineutraalisuuteen liittyvä saavutettavuuskartoitus)

JYX – Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintäkokemukset liikunnassa ja urheilussa

Päivi Berg & Marja Kokkonen, 2020: ”Et olis sekaryhmät, unisex-pukuhuone ja et opettajia olis jotenkin perehdytetty asiaan” – Sateenkaarinuoret, koululiikunta ja liikuntaharrastukset”

Opas varhaiskasvatukseen, Setan julkaisu, 2025