Suomessa 13–18-vuotiaiden sukupuoliristiriitaa tutkitaan Helsingin (HUS) ja Tampereen (TAYS) yliopistollisten sairaaloiden nuorten poliklinikoilla. Osa transnuorista täyttää alaikäisten poliklinikoille pääsyn kriteerit, ja heitä on otettu arvioon jo 13–14-vuotiaana.
Yli 18-vuotiaiden sukupuoliristiriitaa tutkitaan aikuisten poliklinikoilla. Hoitoja annetaan tutkimusyksiköissä tehdyn diagnosoinnin jälkeen Palveluvalikoimaneuvoston suosituksen mukaisesti julkisessa terveydenhuollossa. Suositus linjaa myös, että sukupuoli-identiteetin variaatioiden ensivaiheen hoito lapsuus- ja nuoruusvuosina on psykososiaalinen tuki ja tarvittaessa sukupuolisensitiivinen terapia ja mahdollisten samanaikaisten psykiatristen häiriöiden hoito.
Esimerkiksi HUS:n alaikäisten poliklinikan mukaan, sukupuoli-identiteettiin liittyvästä epäselvyydestä tulisi pystyä keskustelemaan oireiden vaikeusasteen ja hoidon tarpeen porrastuksen mukaisesti kouluterveydenhuollossa, opiskeluterveydenhuollossa, oman kunnan perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. HUS:n mukaan kehitysikäisillä psykiatrinen sairastavuus ja kehitykselliset vaikeudet voivat altistaa sukupuolidysforian kokemuksen ilmentymiselle. Näiden hoito tulee olla järjestettynä ja alaikäisen psyykkisen tilanne tulee olla vakaa ennen sukupuoli-identiteetin selvittämistä.
Tämä sivu käsittelee tutkimuksia ja hoitoja julkisessa terveydenhuollossa. Kysymyksiä hoitojen hankkimisesta yksityisistä terveyspalveluista tai ulkomailta smok-palveluohjaus@seta.fi.
Lähete
Jos olet alaikäinen, sinun tulee pyytää lääkäriltäsi lähete nuorisopsykiatrian poliklinikalle Helsingissä tai EVA-yksikköön Tampereella. Sinä voit pyytää tai yhdessä vanhempiesi kanssa voitte pyytää sinulle lähetettä suoraan nuorisopsykiatriaan diagnosointitutkimuksiin. Lähetteen tekevä lääkäri voi olla terveyskeskuksen lääkäri, lääkäri kouluterveyspalveluissa, opiskeluterveysasemalla tai yksityisissä palveluissa. Lähete on yleensä kiireellisyysluokassa 2 tai 3.
Tutkimusjakson kesto on yksilöllinen. Alaikäraja tutkimuksille on 13 vuotta.
Olisi hyvä, jos lähetteen voisi kirjoittaa lääkäri, jonka kanssa on asioinut aikaisemminkin. Mikäli olet alle 13-vuotias ja olet lastenpsykiatrian asiakkaana, voi lastenpsykiatria konsultoida sukupuoli-identiteetin poliklinikkaa. Näin lähetteen saaminen sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin voi olla sujuvampaa, kun täytät 13 vuotta.
Pyydä tai pyytäkää vanhempiesi kanssa valmis lähete itsellenne katsottavaksi, ennen kuin se lähetetään poliklinikalle. Näin voitte tarkistaa sen, ja antaa siitä palautetta.
Jos transterveydenhuollon asiakkuus alkaa nuorten polilla, ja nuori täyttää sen aikana 18 vuotta, nuorta ei tyypillisesti siirretä nuorisopuolelta aikuispuolelle vaan prosessi jatketaan valmiiksi nuorisopuolella iästä riippumatta. Toki jos hoitokontakti päättyy, niin voi uuden lähetteen pyytää aikuispuolelle.
Sukupuolta vahvistavien hormonihoitojen aloittamiselle ei ole asetettu Suomessa tarkkaa ikärajaa. Hormonihoitojen aloittaminen alle 18-vuotiaana on tällä hetkellä harvinaista, mutta tilannetta arvioidaan yksilöllisesti.
Sukupuolen juridisen vahvistaminen eli henkilötunnuksen korjaaminen edellyttää 18 vuoden ikää. Leikkaushoitoja voi saada aikaisintaan 18-vuotiaana, mikäli on hoitoihin oikeuttava diagnoosi ja lähete.
Alle 18-vuotiaiden yksiköiden yhteystiedot
Nuorten sukupuoli-identiteetin tutkimusvastaanotto, Pasila, Helsinki
PL 356, 00029 HUS
faksi (09) 471 78285
tiedustelut puh (09) 471 78284
Sähköinen lähete Helsingin nuorten yksikköön: Lähetelaatikko: TAK-poliklinikoiden yhteinen laatikko, sanomatunniste NUORISOPSYK
Tays Keskussairaala
L-rakennus, 2. kerros
Elämänaukio 2
33520 TAMPERE
Tutustu myös:
Trasek ry: Näkökulmia ja ohjeita lähetteen kirjoittamisen tueksi
Ohjeet transprosessista yli 18-vuotiaille tällä sivulla
Tutkimusprosessin vaiheet
Lähete ja arviointi: Alaikäisen on saatava lähete nuorisopsykiatrian poliklinikalle, jossa arvioidaan sukupuoli-identiteettiä. Lähetteen voi laatia yleislääkäri.
Moniammatillinen tiimi: Tutkimusjakson aikana nuori tapaa psykiatriaan ja sukupuolen moninaisuuteen erikoistuneita ammattilaisia, jotka kartoittavat sukupuoli-identiteetin pysyvyyttä ja mielenterveyden tilaa. Prosessiin kuuluu erilaisia haastatteluja ja testejä, ja huoltajat ovat tiiviisti mukana.
Diagnosointi: Alaikäiset voivat saada diagnoosin transsukupuolisuudesta, mutta muunsukupuolisen diagnoosi on mahdollista vain yli 18-vuotiaille. Hormonihoitoja voidaan aloittaa aikaisintaan noin 16-vuotiaana, mikäli nuori on saanut diagnoosin.
Kestot ja haasteet: Tutkimusjakso voi kestää vähintään 1,5 vuotta, ja se voi keskeytyä, jos nuoren tilanne ei ole riittävän vakaa. On tärkeää, että nuori pystyy itse kuvaamaan kokemuksiaan.
Transprosessin alkamisen kriteerit
Jotta transprosessi voi alkaa, on täytettävä diagnostiset kriteerit. Kriteereinä pääsylle alaikäisten sukukupuoli-identiteetin tutkimuksiin ovat lapsuudesta saakka jatkunut sukupuoliristiriita, hyvä mielenterveys sekä seuraavat seikat:
- etunimen muutos (mahdollinen itsenäisesti 15-vuotiaana)
- sukupuoli-identiteetistä kertominen avoimesti esimerkiksi koulussa, harrastuksissa, perhepiirissä
- vähintään yksi vuosi sukupuoli-identiteetin mukaisessa roolissa elämistä.
Nykyiset kriteerit rajaavat hoitojen ja tuen ulkopuolelle kaikki nuoret, joiden sukupuoli-identiteetti ei ole ollut selvillä selkeästi varhaislapsuudesta. Ei-binääriset nuoret, joilla on sukupuolidysforiaa, jätetään myös tällä hetkellä arvioinnin ulkopuolelle. He saavat arvion vasta täysi ikäisinä. Ei-binäärisillä alaikäisillä ei ole pääsyä mihinkään sukupuolta vahvistaviin hoitoihin Suomessa.
Muita näkökulmia transprosessin aloittamiselle ovat:
- identiteetin jatkuvuus
- nuori on kypsä antamaan tietoon perustuvan suostumuksen (kognitiivisesti ja emotionaalisesti)
- nuoren mahdollisia mielenterveysasioita hoidetaan ja priorisoidaan
- lisääntymiseen ja perheellistymiseen liittyvät asiat on keskusteltu
- nuoren puberteetti on vähintään Tanner 2 vaiheessa – silloin voidaan aikaisintaan aloittaa jarrutushoito. Tannerluokituksesta voit lukea Terveudentukena.fi-sivuston materiaalista sivuilta 6–8.
Jos kehitysikäisellä ennen puberteetin käynnistymistä on selkeä sukupuolidysforian oirekuva, joka voimistuu puberteetissa, hänet voidaan ohjata puberteetin etenemistä jarruttavan hoidon arvioon sukupuoli-identiteetin tutkimusryhmiin TAYS:iin tai HUS:iin. Suomessa jarrutushoitoja annetaan yleensä harvoin.
Puberteetin jo läpikäyneet nuoret, joilla ilmenee sukupuoliahdistusta, mutta ei samanaikaista muuta psykiatrista hoitoa edellyttävää oirekuvaa, ja joilla transsukupuolisuuden kokemus ei katoa mahdollisuudella reflektoida identiteettiään, voidaan ohjata sukupuoli-identiteettitutkimuksiin TAYS:n tai HUS:n alaikäisten sukupuoli-identiteetin tutkimustyöryhmään.
Muuntava hormonihoito (testosteroni, estrogeeni ja antiandrogeeni) aloitetaan diagnostisten tutkimusten jälkeen aikaisintaan 16 vuoden iässä. Lisäksi alle 18-vuotiaille aloitetaan usein 3–6 kuukautta ennen muuntavaa hormonihoitoa, joka on GnRH analogihoito, joka estää omien sukurauhasten hormonitoiminnan. Sukupuolen ilmiasua muuttavia kirurgisia toimenpiteitä ei alaikäisille tehdä.
Tutustu myös:
Aikuisille ja alaikäisille tietosivu nimen muuttamisesta
Vanhemmille-sivuilla tietoa ja videoluentoja teemasta: Lasten transposessit ja sosiaalinen transitio
Alaikäisten polikliininen transprosessi
Lähde: HUS 2025
Tutkimusjaksolle tullaan lääkärin lähetteellä. Nuorten sukupuoli-identiteetin tutkimusjaksolla nuorisopsykiatrian erikoislääkäri arvioi yksikköön saapuneet lähetteet. Mikäli hän arvioi tutkimusjakson mahdollisesti oikea-aikaiseksi lähetetietojen valossa ja hän hyväksyy lähetteen, alkaa tutkimusjakso ensipuhelulla ja asiakirjojen tilaamisella. Tutkimusjaksoa varten tilataan kaikki saatavilla olevat aiemmat terveydenhuollon ja sosiaalihuollon asiakirjat. Tutkimusjakson oikea-aikaisuus arvioidaan jokaisen nuoren kohdalla yksilöllisesti ja oikea-aikaisuutta arvioidaan jatkuvasti tutkimusjakson aikana.
Oikea-aikaisuuteen vaikuttavat mm. nuoren psyykkinen vointi ja toimintakyky, elämäntilanne, nuoren kyky sanoittaa kokemuksiaan, nuoruusiän kehityksen vaihe ja ikätasoisuus ja nuoren ja perheen voimavarat asettua ja sitoutua tutkimusjaksolle, jotta nuoruusiän kehitystä voidaan luotettavasti arvioida. Tutkimusjaksoon sisältyy ensipuhelu, moniammatillinen käynti, sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän tapaamisia, perhetapaamisia, vanhempien tapaamisia, psykologin tutkimus sekä lääkärin tapaaminen.
Nuorisopsykiatrialla huoltajien läsnäoloa tutkimusjaksolla edellytetään, vaikka nuori täyttäisi 18 vuotta tutkimusjakson aikana. Tutkimusjakson päätteeksi pidetään hoitosuunnitelmatapaaminen, jossa käydään läpi tutkimusjakson johtopäätökset ja arvioidaan toivomien kehonkorjaushoitojen oikea-aikaisuutta ja odotusten realistisuutta. Tämän jälkeen tehdään yhteistyössä yksilöllisen hoitosuunnitelma.
Tutkimusjakson tavoitteena on selvittää, täyttyvätkö nuoren kohdalla transsukupuolisuuden diagnostiset kriteerit ja mikäli sukupuolidysforian lääketieteelliset hoidot näyttäytyvät mahdollisina tutkimusjakson jälkeen. Jos näin on, voi HUS ohjata nuoren asianmukaisten erikoisalojen yksiköihin hoitojen toteuttamista varten. Hoitovalikoimaan kuuluu mm. feminisoivat ja maskulinisoivat hormonihoidot, rintakehänkirurgia ja sukuelinkirurgia. Hoitovalikoimaa on tarkemmin kuvattu aikuispuolen sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalla. Palveluvalikoimaneuvoston suosituksen mukaisesti muuntohormonihoitoa voidaan tarjota aikaisintaan 16 vuotta täyttäneelle ja kirurgista hoitoa 18 vuotta täyttäneelle.
Hormonihoidot alaikäisille
Lähde: Aikakauskirja Duodecim: Nuoren sukupuoliahdistuksen tutkimukset ja hoito (2023)
Mikäli tutkimusjakson jatkuessa nuorella on psyykkisesti, fyysisesti ja kehityksellisesti riittävät valmiudet sukupuoliahdistuksen hormonihoitoon, vasta-aiheita ei ole ja nuori tietoisen suostumuksen tehtyään toivoo hormonihoitoa, ohjaa nuorisopsykiatri nuoren hormonihoidon aloitukseen nuorisogynekologian poliklinikkaan. Sukupuoliahdistuksen hormonihoito edellyttää vakaata transsukupuolista identiteettiä, joka todetaan sukupuoli-identiteetin tutkimusjakson aikana.
Nuorten sukupuoliahdistuksen hormonihoitoa HUS:ssa vuosina 2011–2018 kartoittaneen rekisteritutkimuksen perusteella hormonihoitoa saaneet nuoret aloittivat sukupuoli-identiteetin tutkimusjakson keskimäärin 16-vuotiaana ja sukupuoliahdistuksen hormonihoidon keskimäärin 18-vuotiaana.
Nuoren aloittaessa hormonihoidon puhutaan arkikielessä tosielämän vaiheesta. Nuoren seuranta ja sukupuoli-identiteetin tutkimusjakso jatkuvat tavallisesti noin vuoden ajan sukupuoli-identiteetin tutkimusyksikön moniammatillisessa työryhmässä nuoren ja tämän huoltajien tapaamisilla. Aiemmin täysi-ikäinen nuori on tutkimusjakson päätteeksi voinut halutessaan vahvistaa sukupuolensa juridisesti. Tätä varten on vaadittu nuorisogynekologin tekemä todistus hedelmättömyydestä eli lausunto riittävän pitkään toteutuneesta hormonihoidosta. Translain uudistamisen myötä täysi-ikäinen henkilö voi vahvistaa juridisen sukupuolensa oman hakemuksen perusteella ilman lääkärin lausuntoa.
Kun sukupuoliahdistuksen hormonihoito on vakiintunut ja alkuvaiheen seuranta toteutunut nuorisogynekologian poliklinikassa, nuori siirtyy hormonihoidon somaattiseen seurantaan perusterveydenhuoltoon. Siellä seuranta pohjautuu hormonihoitojen käytön turvallisuuteen eli käytännössä laboratoriotutkimustulosten seurantaan sekä esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien riskin arviointiin.
Feminisoiva tai maskulinisoiva hormonihoito voivat mahdollisesti aiheuttaa palautumattomia muutoksia kehon hormonitoimintaan. Osan maskulinisoiva hormonihoito lopetetaan tai tauotetaan, voi kuukautiskierto palautua ja raskaus alkaa. Transmiesten luonnollisesti alkaneita ja synnytykseen johtaneita raskauksia on ollut myös Suomessa. Sukupuoliahdistuksen hormonihoitoon tulee kuitenkin yleensä suhtautua hedelmällisyyttä heikentävänä, ja hoitosuositukset painottavat keskustelua hedelmällisyydestä ja sen säilyttämisen toiveista ennen hormonihoidon aloitusta. Suomessa yksityisellä ja julkisella sektorilla on mahdollista pakastaa sekä siittiöitä että munasoluja ennen hormonihoitoa.