Sanat, joilla puhumme sukupuolesta, muuttuvat ajan kuluessa, kielen kehittyessä ja ymmärryksen lisääntyessä sukupuolen moninaisuudesta. Tämä teksti perustuu Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen keräämään tietoon, jota on kertynyt työskentelyssä muunsukupuolisten ihmisten kanssa. Toivommekin, että jos tekstissä on mielestäsi puutteita tai täydennettävää, niin laittaisit siitä palautetta sekä korjausehdotuksen palveluohjaajalle.
Sukupuoli on moninainen ilmiö. Ensinnäkin sukupuolia on monia. Sen lisäksi yksilön sukupuoli voi olla moninainen. Siinä voi olla monenlaisia ulottuvuuksia, joillakin ihmisillä se voi myös vaihdella, kun taas toisilla ihmisillä se pysyy samana koko elämän ajan. Kun puhutaan muunsukupuolisuudesta, tarkoitetaan sukupuoli-identiteettiä, joka ei ole yksiselitteisesti miehen tai naisen identiteetti, vaan näiden yhdistelmä tai jotain aivan muuta. Monille muunsukupuolisuus on henkilökohtainen, omaa sukupuolta kuvaava käsite. Länsimaisten esiintyvyystutkimusten mukaan noin neljä prosenttia ihmisistä on muunsukupuolisia.
Aiemmin suomen kielessä on käytetty käsitettä transgender samasta asiasta, ja tästä voi voinut syntyä väärinkäsityksiä ja käsitteiden epätäsmällistä käyttöä. Osalle transgender kuvaa edelleenkin parhaiten omaa sukupuolta. Toisin kuin suomen kielessä, englannin kielessä transgender -termiä käytetään kattokäsitteenä tarkoittamaan kaikkia transihmisiä. Muunsukupuolisuus -käsite on syntynyt tarpeesta selkeään suomenkieliseen käsitteeseen, jolla kuvata kokemusta sukupuolesta, joka ei mahdu kaksinapaiseen nais-mies -jakoon.
Muita kuin nais- ja miessukupuolia kuvaavia käsitteitä ja identiteettejä on lukemattomia, ja koska kieli tavoittaa toisinaan epätäydellisesti ihmisen kokemusta, termejä on syntynyt matkan varrella lukuisia. Tässä tekstissä on mainittu vain joitakin näistä. Huomionarvoista on, että kaikki, jotka eivät sijoitu kaksinapaiseen nais-mies -jakoon eivät koe myöskään muunsukupuolisuuden kuvaavan itseään. Jokaisella on oikeus itse määritellä tai olla määrittelemättä sukupuoltaan. Vuorovaikutustilanteessa ihmisen kanssa, jonka sukupuolta ei tiedä, on hyvä varmistaa, ettei määrittele ihmistä toisin kuin hänelle sopii.
On vaikeata kuvata muunsukupuolisuutta lyhyesti, koska muunsukupuolisuudella voidaan tarkoittaa hyvin monenlaisia, keskenään erilaisiakin sukupuolia ja sukupuolen kokemisen tapoja.
Muunsukupuolisen henkilön sukupuoli-identiteetti voi olla sekoitus maskuliinisuutta, feminiinisyyttä tai jotain aivan muuta. Muunsukupuolisen sukupuoli-identiteetti voi myös olla vaihteleva ja liukuva ajoittain, englannin kielessä tästä käytetään usein käsitettä gender fluid (suomeksi esimerkiksi sukupuolijoustava). Muunsukupuolisella voi olla myös kokemus useista sukupuolista rinnakkain. Jotkut kutsuvat itseään kaksisukupuolisiksi, jotkut monisukupuolisiksi. Osa ihmisistä taas kuvaa itseään sukupuolettomiksi tai neutreiksi, agendereiksi, queereiksi tai sanoutuu irti koko sukupuolijaottelusta. Kaikilla ei ole laisinkaan sukupuoli-identiteettiä.
Muunsukupuolisuus ei ole pääteltävissä ihmisen kehon ominaisuuksista, muusta ulkonäöstä tai sukupuolen ilmaisusta. Moni muunsukupuolinen kokee painetta, että pitäisi jotenkin ”näyttää” muunsukupuoliselta tullakseen otetuksi todesta. Sukupuoli-identiteetti on kuitenkin ensisijaisesti ihmisen tunne ja käsitys omasta sukupuolestaan tai sukupuolettomuudestaan eikä sitä voi paikallistaa mihinkään tiettyihin ominaisuuksiin ihmisen olemuksessa. Muunsukupuolinen ihminen voi olla minkä ikäinen ja näköinen tahansa ja tulla mistä kulttuuritaustasta tahansa. Osa muunsukupuolisista kuvaa sukupuoltaan feminiinisyys ja maskuliinisuus -käsitteillä, mutta kaikille nämä eivät ole luontevia käsitteitä kuvaamaan omaa sukupuolta.
Joillakin muunsukupuolisilla on voimakas sukupuoliristiriita ja siten tarvitsevat sukupuolen korjaushoitoja, toiset taas eivät. Hoitoja tarvitseva muunsukupuolinen ei ole kuitenkaan sen enempää muunsukupuolinen kuin hoitoja tarvitsematon. Muunsukupuolisuus on itsemäärittelyasia.
Itsensä ja sukupuoli-identiteettinsä hahmottaminen voi olla hyvin pitkä prosessi. Osa sukupuoleltaan moninaisista ihmisistä on jo varhain lapsuudessa tietoisia sukupuoli-identiteetistään, kun taas osa alkaa pohtia sukupuoli-identiteettiään vasta keski-iässä tai myöhemminkin. Sukupuolivähemmistöihin liittyvä stigma ja sisäistetyt kielteiset käsitykset ja itsesyrjintä voivat lisätä pelkoa kohdata oma sukupuoli-identiteetti. Oman sukupuoli-identiteetin työstämisen esteenä voi olla esimerkiksi pelko läheisten reaktiosta tai syrjinnästä. Myös kuvaavien sanojen ja roolimallien puute voi hidastaa oman sukupuoli-identiteetin sanoittamista. Sukupuoli-identiteetin työstäminen voi muun muassa näistä syistä olla monia väliasemia sisältävä taival. Sukupuoli-identiteetin etsiminen ja hapuilu on sallittua. Sukupuoli-identiteetistä ei tee vähempää totta se, että sitä joskus kyseenalaistaa, tai se, että se ajan kanssa muuttuukin erilaiseksi.
Mitkään käsitteet eivät koskaan kuvaa täydellisesti koko inhimillistä kirjoa persoonallisuudestamme. Käsitteet voivat olla avuksi oman identiteetin työstämisessä, mutta niiden ei kannata antaa rajoittaa itseään ja ilmaisuaan.
Joidenkin muunsukupuolisten kuvauksia sukupuolestaan
Jotkut kuvaavat, että kun alkaa tutustua muunsukupuolisuuteen, niin tämä hahmottaminen haastaa koko kaksinapaisen sukupuolikäsityksen ja käsitykset sukupuolirooleista. Tämä voi olla hyvin silmiä avaava kokemus kenelle vain meistä, olimmepa cis-sukupuolisia tai jotakin muuta. Tällöin tulee ymmärrettäväksi muun muassa se, miksi on tarvetta riittävän moninaisille eri kokemuksia kunnioittaville käsitteille.
“Minulla ei ole minkäänlaista kokemusta sukupuolesta, ei ole koskaan ollut. En ole mitään sukupuolta. Minun on vaikea edes hahmottaa miltä tuntuu olla jotain sukupuolta – tiedän kuitenkin tarkkaan, mitä en ole. Identifioidun muunsukupuoliseksi koska pidän siitä sanana, se kuulostaa siltä että se tarkoittaa jotakin konkreettista.”
“Käytän itsestäni lähinnä sanoja muunsukupuolinen, ”muu”, femme ja ei-binäärinen. Nämä liittyvät identiteettiin. Taustaani määrittää transsukupuolisuus. En koe olevani mieheyden ja naiseuden välissä, vaan sijoitun johonkin aivan muualle yhdeksänulotteisessa kaikki valon värit taittavassa sukupuolispektrissä. Joskus (varsinkin ennen sukupuolenkorjaushoitoja) identifioiduin sukupuolettomaksi, mutta nykyään mulla on hyvin vahva tunne siitä että mun oma sukupuoleni on olemassaoleva asia, eikä ole mun häpeäni ettei sille ole tässä kielessä kunnollisia sanoittamiskeinoja. Muunsukupuolisuus on mielestäni identifioitumista joksikin muuksi kuin pelkästään mieheksi tai pelkästään naiseksi. Se käsittää loputtoman määrän identiteettejä, joita kukin nimittää ja kuvailee omalla tavallaan.”
Elämää muunsukupuolisena
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksella keväällä 2015 pidettyyn muunsukupuolisten termityöpajaan osallistuneet toivoivat, että verkosta voisi lukea myös suomenkielellä muunsukupuolisuuteen liittyvistä positiivista kokemuksista ja positiivisista asioista negatiivisilla kokemuksilla revittelyn sijaan. Tämä osio on koottu työpajaan osallistuneiden tai muutoin kirjoituspyyntöön vastanneiden teksteistä.
“Tajusin olevani muunsukupuolinen, kun tapasin toisen ihmisen, joka kertoi minulle muunsukupuolisuudestaan. Tuntui siltä kuin olisin vihdoin löytänyt kotiin pitkän harhailun jälkeen. Identiteetin pohdiskelu oli ajoittain myös pelottavaa, koska siihen aikaan muunsukupuolisuudesta ei puhuttu vielä paljoa ja oli hyvin vähän ihmisiä, joiden kokemuksista hakea samastumispintaa. Nykyään on onneksi vertaistukiryhmiä ja muunsukupuolisten nettiyhteisöjä, joissa saa kokea yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden kokeminen tuntuu parantavalta, kun on lapsena ja nuorena kokenut itsensä joukkoon kuulumattomaksi.”
“Muunsukupuolisuus on yksi ominaisuuteni, joka tekee minusta minut. Koen, että muunsukupuolisuuden löytäminen itsessäni on vapauttanut minut ahtaista sukupuolinormeista. Nykyään nautin suuresti siitä, että voin ilmaista sukupuoltani värikkäästi ja monipuolisesti.”
“Minusta tuntuu usein siltä, että olen jäänyt ulkopuoliseksi jostain, jota en ihan kunnolla ymmärrä. Osaan toki navigoida miesten ja naisten keskellä, mutta luonnolliselta se ei tunnu. Kanssakäyminen vähemmän tuttujen ihmisten kanssa tuntuu miinakentällä kävelemiseltä. Suhteellisen turvallisenkin tuntuisen tilanteen rikkoo helposti joku sukupuolittava ilmaisu. Se tuntuu vähän siltä kuin keskustelukumppani läpsäisisi minua kasvoille kesken juttelemisen ja jatkaisi sitten puheenaiheesta normaalisti. Sanottakoon vielä että en ole ”tullut ulos kaapista” arkielämässäni; joutuisin tekemään sitä jatkuvasti, enkä tällä hetkellä koe että jaksaisin sitä. Tuntuu siltä että minun pitäisi samalla valistaa ihmisiä siitä mistä ylipäätään on kyse. Voimavarani eivät riitä sellaiseen.
Kehodysforiaa minulla ei juurikaan ole, mutta silloin kun on, sen laukaisee aina sosiaalinen dysforia. Olen naiseksi luettava ja sellaiseksi sosiaalistettu. En ainakaan tällä hetkellä koe tarvetta muokata kehoani mihinkään suuntaan, mikä on selkeästi ristiriidassa sen kanssa, miten haluaisin ympäristön lukevan minut. En oikein voi välttyä sukupuolittamiselta ja sosiaalisen dysforian lieventäminen esimerkiksi hormonihoidolla taas aiheuttaisi minulle kehodysforiaa. Painiskelen siis päivittäin sekä sen kanssa, millaisia odotuksia muilla ihmisillä on naisia kohtaan, että myös niitä kohtaan, jotka eivät halua tulla kohdelluiksi miehinä eivätkä naisina. On uuvuttavaa, että tullakseni luetuksi muunsukupuolisena minun pitäisi vastata asiasta mitään tietämättömien käsityksiä siitä, miltä ”androgyyni” ihminen (joka sekään ei vastaa identiteettiäni) näyttää”.
“Omaan sukupuolihistoriaani katson kuuluvan taipaleen häpeästä, dysforiasta ja peloista sukupuolieuforiaan ja itseluottamukseen. Olen (etuoikeutetusti) saanut kokea, että kun uskaltaa tehdä lähipiirissään oman identiteettinsä ja siihen liittyvät tarpeet tunnetuksi, saa palkaksi hyväksyntää ja tukea. Kaikki eivät tietenkään ymmärrä, mutta tiedänpähän sitten keskittää henkiset voimavarani niihin, jotka haluavat tehdä oloni mukavaksi.
Yhteiskunnallisella tasolla koen elämän muunsukupuolisena usein väsyttäväksi, koska kulttuuri ei tarjoa sukupuolen osalta ei-binäärisille juuri mitään tarttumapintaa ja olo on ulkopuolinen. Onneksi on alakulttuurit ja queer-kuplat, joista on varsinkin viime vuosina ruvennut tihkumaan sukupuolidikotomian vastaisia asenteita ja toimia valtakulttuuriinkin.”
Miten toivoisin tulevani kohdatuksi – muunsukupuolisten ajatuksia ja toiveita
Suurin osa ihmisistä, sukupuolesta tai sen puutteesta riippumatta, haluaa tulla kohdatuiksi omana itsenään ilman suuria ennakko-oletuksia. Ennakko-oletusten välttäminen on usein vaikeaa, teemmehän yleistyksiä näkemästämme ja kokemastamme kuin huomaamatta. Tärkeintä ihmisten kohtaamisessa ylipäänsä lienee se, että on valmis luopumaan oletuksistaan, kun ne osoittautuvat vääriksi.
Muunsukupuolisuus pitää sisällään valtavan moninaisen joukon erilaisia sukupuoli-identiteettejä. Ei voi antaa yksiselitteisiä ohjeita siihen, kuinka kaikki muunsukupuoliset haluavat tulla kohdatuiksi, koska olemme persooniltamme monenlaisia. Osalle muunsukupuolisista on luontevaa kertoa sukupuolestaan sosiaalisissa tilanteissa uusien ihmisten kanssa, osa taas ei halua puhua niin henkilökohtaisesta asiasta vieraille ihmisille. Jotkut kokevat sukupuolesta kysymisen vieraiden ihmisten taholta ahdistavaksi, jotkut taas ovat kiitollisia siitä, että asia otetaan rohkeasti puheeksi.
Yleisiksi ohjenuoriksi annamme seuraavat periaatteet:
- Oleta / opettele olettamaan moninaisuutta. Älä oleta tietäväsi henkilön sukupuolta tämän ulkonäön perusteella.
- Kunnioita ihmisen omaa määritelmää ja ilmaisua sukupuolestaan tai sukupuolettomuudestaan.
- Käytä niitä sanoja, joita henkilö pyytää hänestä käytettävän.
Jos et tiedä, mikä henkilön sukupuoli-identiteetti on ja mitä sukupuolikäsitteitä hän haluaa itsestään käytettävän, puhu sukupuolisensitiivisesti: ilmaise puheessasi olevasi tietoinen siitä, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi ja että sukupuoli ei ole varmuudella pääteltävissä ihmisen ulkoisen olemuksen perusteella. Voit myös kysyä kohteliaasti, haluaako ihminen kertoa, mitä sanoja hän haluaa itsestään käytettävän.
Suosi muutenkin sukupuolisensitiivistä kieltä ihmisten kanssa kommunikoidessasi. Näin vältät ihmisten ulossulkemisen. Sukupuolisensitiivisellä puheella tarkoitetaan puhetta, jossa tehdään tilaa moninaisuudelle, vältetään sukupuolittavien sanojen käyttöä silloin, kun se ei ole tarpeellista sekä vältetään sukupuolistereotypioiden pönkittämistä.
Mikäli erehdyt ja sukupuolitat henkilön väärin, pyydä anteeksi ystävällisesti, mutta älä tee asiasta numeroa, ettet tee tilannetta hänelle vielä kiusallisemmaksi. Puhu jatkossa henkilöstä hänen toivomin käsittein.
On hyvä muistaa, että mikäli kysyt jonkun ihmisen sukupuoli-identiteetistä, niin hänellä on myös oikeus olla vastaamatta. Esitä kysymyksesi sellaisessa muodossa, joka viestii, että vastaamattomuus on ok.
Kaikki eivät halua luennoida sukupuolen moninaisuudesta, vaikka se koskettaakin heitä henkilökohtaisesti. Osa ihmisistä puhuu aiheesta mielellään, mutta osa muunsukupuolisista kokee väsyttäväksi sen, että he joutuvat puhumaan asiasta paljon. Kannattaa etsiä tietoa sukupuolen moninaisuudesta internetistä ja kirjallisuudesta.
Valitse mieluummin nämä:
- Äiti, isä → vanhempi, huoltaja
- Tyttö, poika, nainen, mies → lapsi, nuori, tyyppi, henkilö
- “Hyvät naiset ja herrat!” → “Hyvät naiset, herrat ja muut!” Tai ”Hyvät ihmiset” Tai ”Arvon vieraat” tai: ”Ystävät”
Muunsukupuolisuus ja sukupuolenkorjaus
Jotkut muunsukupuoliset ovat myös transsukupuolisia. Osalla niistä muunsukupuolisista, jotka ovat myös transsukupuolisia, on tarve sukupuolenkorjaushoidoille, jotta oma keho vastaisi sukupuoli-identiteettiä ja mahdollinen kehodysforia eli kehoristiriita, voimakas vierauden tunne itselle vääristä kehon sukupuolipiirteistä, helpottaisi. Osalla voi olla voimakastakin vierauden tunnetta kehossa, osa taas ei koe minkäänlaista tarvetta korjaushoidoille. Korjaushoitojen tarve ei kuitenkaan määritä kenenkään sukupuolta – sukupuoli on itsemäärittelyasia. Korjaushoitoja tarvitseva muunsukupuolinen ei ole sen enempää tai vähempää muunsukupuolinen kuin sellainen, joka ei korjaushoitoja tarvitse. Lisätietoa aiheesta voit lukea artikkelista Sukupuolen korjaaminen.
Vertaistukea
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksella on vertaistukiryhmä muunsukupuolisille ja ei-binäärisille ihmisille. Katso kokoontumisajat ryhmäkalenterista.
Muunsukupuolisuudesta muualla
Holma ym. Näkymätön sukupuoli: Ei-binäärisiä ihmisiä. Into-Kustannus 2018.
Interview: “Neither a girl, nor a boy” Contributoria, May 2015
10 myths about non-binary people it’s time to unlearn
Dokumentti muunsukupuolisuudesta (englanniksi)
Muunsukupuolisuus ja sukupuoleen liittyvä ilo: ”En mistään hinnasta vaihtaisi pois tätä ominaisuutta itsestäni. Miska Salakka, QFemZine 2016.
Muuta materiaalia
Minun tarinani Upea epänormaali, pdf-muodossa
Sukupuolen moninaisuus ja kehon kirjo -opas. Perusteos, joka käsittelee sukupuolen ja kehojen moninaisuutta eri näkökulmista. Julkaistu 2021.
Mångfalden av kön och kroppar handbok på svenska. Denna handbok från Kompetenscentrum för könsmångfaldär ett grundläggande verk som behandlar mångfalden av kön och kroppar ur olika synvinklar. Publicerat 2021.
artikkelin on kirjoittanut Miska Salakka