Sinulle, vanhempi
Hienoa, kun olet löytänyt Setan sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen nettisivut. Hakeuduit tänne ehkä siksi, että lapsesi pohtii tai ilmaisee toista sukupuolta, kuin miksi on syntymässä määritelty. Lapsen sukupuoli-identiteetti, eli lapsen sisäinen kokemus omasta sukupuolestaan, alkaakin kehittyä jo varsin varhain, 2–4-vuoden iässä.
Sukupuolen kokemisen tavat ovat moninaiset. Tapa on aina yksilöllinen ja se voi olla myös läpi elämän vaihteleva. Lapsi voi kokea olevansa tyttö, poika, osittain sekä tyttö että poika, omanlaisensa yhdistelmä näitä tai jotakin aivan muuta. Hän voi olla muunsukupuolinen tai kokea olevansa sukupuoleton.
Voi olla, että kun lapsi on ilmaissut todellisesta sukupuolestaan tai on pohtimassa sitä, koet hämmennystä, huolta tai epäuskon tunteita. Se, että olet lähtenyt hakemaan tietoa, apua ja vertaistukea on yksi tärkeimmistä keinoista huolehtia omasta mutta myös lapsesi hyvinvoinnista. Olet siis oikeassa paikassa!
Tälle sivulle kootaan ja tuotetaan tietoa, artikkeleita, videoita, palveluita ja podcasteja, jotka on suunnattu sukupuoltaan pohtivien ja translasten- sekä nuorten vanhemmille, sisaruksille ja läheisille. Lue laajasta vertaistuki- ja asiakastyön mahdollisuuksista täältä. Palveluihin voi tulla yksin, yhdessä perheen toisen huoltajan kanssa tai vaikka koko perhe. Mukaan voi tulla myös muita lapsen läheisiä.
Olet lämpimästi tervetullut palveluihin ja näille sivuille.
Vanhempien sivut on tuottanut Sense of belonging -hanke (2023-2026). Hankkeen osarahoittajana on Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+).
Sukupuolen moninaisuus selviää lapsille ja nuorille eri ikäisinä
Sukupuolen moninaisuus voi koskettaa lapsia sukupuoli-identiteetin kautta ja/tai kehollisen sukupuolipiirteiden variaation eli intersukupuolisuuden kautta. Lue intersukupuolisuudesta lisää täältä.
Suomalaisessa sateenkaarinuorten hyvinvointitutkimuksessa (Alanko 2013) transnuorilta kysyttiin, minkä ikäisenä he olivat tulleet tietoisiksi sukupuolestaan. Vastaajista 4 % kertoi, että 0–3-vuotiaana, 18 % 4–6-vuotiaana, 29 % 7–11-vuotiaana, 28 % 12–15-vuotiaana, 11 % 16–18-vuotiaana, 2% 19–25-vuotiaana. 8 % ei osannut tai halunnut sanoa. Transvestisuuteen liittyvät tunteet ja kokemukset lapsen tiedostamina, muistikuvia tuottavina, alkavat keskimäärin usein alle 13-vuotiaana.
Lapsen kasvu sukupuoleen on pitkälti sisäsyntyistä eikä sukupuoli-identiteettiä voida muuttaa kasvatuksen keinoin. Lapsen sukupuolen erityisyys on siis usein pysyvää, mutta se voi saada eri merkityksiä eri ikäisenä. Lapsen kannalta tärkeintä on kuitenkin se, että kyseessä on lapsen sen hetkinen kokemus itsestään, ja siksi sitä tulee kaikin tavoin kunnioittaa. Lapsen on myös tärkeä voida kokea tulleensa nähdyksi oikein. Tämä tukee lapsen positiivisen minäkuvan ja identiteetin kehitystä sekä vaikuttaa positiivisesti mielenterveyteen.
Katso Sense of belonging -hankkeen valmentajan Osman vinkkejä ja perustietoa vanhemmille sukupuolen moninaisuudesta.
Transihmisyys ei ole häiriö eikä sairaus
Suomessa elää poikatyttöjä ja tyttöpoikia ja myös ”näkymättömiä lapsia”, joilla on omaan sukupuoleen liittyvää hämmennystä ja sisäistä kokemusta, jota ympäristö ei havaitse. Lapsi voi samaistua täysin tai osittain toiseen sukupuoleen, kuin mikä on hänen syntymän yhteydessä määritetty sukupuolensa. Osalla lapsista voi olla ohimenevä tyttökausi tai poikakausi. On myös poikia, jotka on omalta peruspersoonaltaan feminiinisiä tai androgyynejä. Androgynialla tarkoitetaan maskuliinisten ja feminiinisten piirteiden ja ominaisuuksien yhdistymistä samassa henkilössä. Osa lapsista voi olla feminiinisiä mutta silti samaistuvat pojiksi. Samoin osa tytöistä on hyvin poikamaisia persoonaltaan ja silti tuntevat olevansa tyttöjä. Kuitenkin osalla lapsista ristiriita oman minäkuvan ja sosiaalisten sukupuoliodotusten välillä on vahvaa ja se voi jatkua aikuisuuteen asti.
Sukupuolen moninaisuudesta voidaan puhua yksilötasolla eri tavoin: voidaan ajatella, että jokaisen ihmisen sukupuoli koostuu ainutlaatuisista ja yksilöllisistä piirteistä ja on täten moninainen. Toisaalta voidaan ajatella, että sukupuolen moninaisuus tarkoittaa jotakin ominaisuutta, joka on sukupuolivähemmistöille tyypillinen. Pyrkimys muuttaa lasta ja normalisoida lapsen sukupuolen kehitystä suuntaan, joka ei ole lapselle ominaista saattaa vahingoittaa lasta. Transihmisyys ei ole häiriö eikä sairaus, vaan joidenkin ihmisten omaa ominaislaatua ja ihmisenä olemassaolon tapa.
Sukupuolen moninaisuus ja seksuaalinen suuntautuminen on eri asioita
Seksuaalisessa suuntautumisessa kyse on siitä, keihin ihminen tuntee vetovoimaa emotionaalisesti ja/tai eroottisesti. Seksuaaliselta suuntautumiseltaan voi olla esimerkiksi hetero, bi- tai panseksuaali, homo tai lesbo. Sukupuoli-identiteetti tarkoittaa ihmisen omaa kokemusta sukupuolestaan, sukupuolettomuudesta tai muunsukupuolisuudesta.
Sukupuolivähemmistöön kuuluva voi olla seksuaaliselta suuntautumiseltaan esimerkiksi hetero, homo, bi- tai panseksuaali. Hän voi myös olla aseksuaali, joka kuvaa ihmistä, joka ei koe seksuaalista vetovoimaa muihin ihmisiin tai kokee sitä hyvin vähän. Aseksuaalisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ihminen voisi olla kiinnostunut toisesta ihmisestä esimerkiksi romanttisessa mielessä tai toivoa itselleen seurustelusuhdetta.
Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus on tavallista ja jokaisella on oikeus määritellä itseään sanoilla, jotka kuvaavat häntä juuri sillä hetkellä parhaiten. Voi olla, että lapsesi myötä pääset oppimaan erilaisia sukupuolen moninaisuuteen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä määrittelyjä ja käsitteitä. Voit tutustua niihin hiljalleen vaikka Setan nettisivujen sateenkaarisanaston kautta.
Lapsen ja nuoren kokemus on totta
Lapsesta tai nuoresta ei tarvitse olla huolissaan erityisesti siksi, että hän on trans. Sukupuolivähemmistöön kuuluminen voi korreloida myös tosi monen hyvän asian kanssa, kuten itsetuntemuksen lisääntymisen, yhteisön ja yhteisöllisyyden löytämisen, oikeudenmukaisuuden tunnon ja resilienssin lisääntymisenä. Vanhemman on ehkä eniten kaikkea osattava olla roolimalli, hyvän arjen ja tulevaisuuden rakentaja ja toimia niin, että lapsella on sellainen olo, että olet hänen puolellaan. Lapsen kertomasta ei ole pakollista kertoa kenellekään, jos lapsi niin toivoo. Lapset ovat usein hyviä kertomaan, että millaisia muutoksia he mahdollisesti toivovat esimerkiksi sosiaalisissa ympäristöissä, jotta he tulevat kohdatuksi täsmällisemmin tai mikä helpottaisi heidän arkeaan esimerkiksi vessa- tai pukeutumistilanteissa.
Terveyskirjaston (2024) mukaan sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan ihmisen peruskäsitystä siitä, mihin sukupuoleen hän kuuluu. Nuoruusiän yhtenä tehtävänä on identiteetin kehittyminen, ja sen prosessi on monitahoinen. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen sekä sosiaalinen aspekti. Identiteetin kehittymiseen vaikuttavat fysiologiset tekijät, genetiikka ja hormonitoiminta. Tiedetään, että mikään yksittäinen tekijä ei määritä sitä, millaiseksi kukin meistä oman sukupuolensa kokee. Osa ihmisistä ei siis koe olevansa sen paremmin miehiä kuin naisiakaan, vaan jotain näiden väliltä tai ulkopuolelta.
Sense of belonging -hankkeen valmentajan Osma pohtii videolla yleisimpiä vanhempien pelkoja.
Joskus vanhempi miettii, onko lapsen kertoma ja kokemus totta. Lapsi on lapsi, olkoon hänen yksi ominaisuutensa transihmisyys tai ei. Vanhempi voi aina oppia ja opetella yhdessä lapsen kanssa. Tärkeintä on hyvä ja avoin kommunikaatiosuhde, jossa lapsen ajatuksista ja tunteista ollaan kiinnostuneita. Kun lapsi kertoo olevansa sukupuoleltaan moninainen, asiaan voi suhtautua kunnioitettavasti. Ja aika kertoo, mitä se tarkoittaa sinun lapselle nyt ja tulevaisuudessa. Lapsen kanssa voi taittaa yhteistä kasvumatkaa rauhallisesti ja lämmöllä.
Katso video, jossa 25-vuotias Alex kertoo kasvustaan nuoreksi mieheksi.
Jos vanhemmat eivät hyväksy lapsen tai nuoren ominaislaatua, lapsi voi alkaa sisäistämään vanhempiensa torjuntaa sekä muun ympäristön paheksuntaa sisäiseksi mielikuvakseen itsestään. Tämä voi aiheuttaa lapsessa ja nuoressa häpeää, itsevihaa sekä itsensä, tunteidensa ja tarpeidensa piilottamista. Ja jos lapsi tai nuori ei saa apua aikuisilta, hän joutuu yksin käsittelemään ja jäsentämään liian vaikeita ja hämmentäviä tuntemuksia. Nuoren on raskas kantaa omaa salaisuuttaan, jos hänellä ei ole ketään, jonka kanssa puhua sukupuolen kokemisestaan.
Katso Sukupuolen monianisuuden osaamiskeskuksen sosiaaliohjaaja Elina Sorsan video siitä, mitä nuoret vanhemmiltaan kaipaavat. Videoon pääset tästä.
Miltä minusta vanhempana voi tuntua?
Tieto lapsen transihmisyydestä voi nostaa pintaan monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Aikuisella voi olla isoja, laajoja kysymyksiä elämästä, omasta arvomaailmasta, sukupuolista, normeista. Vanhemmalle voi herätä syyllisyyden tunteita lapsen transihmisyydestä sekä huoli omasta vastuusta vanhempana. Moni vanhempi saattaa kokea myös syviä yksinäisyyden tunteita, vaikka ympärillä olisi perheenjäseniä, ystäviä, työkavereita mutta jokin syvempi näkyväksi tulemisen tunne transvanhemmuudessa voi jäädä vaille. Häpeän tunne voi myös aktivoitua, jos lähiomaisten tai toisen vanhemman reaktiot ovat negatiivisia, syytteleviä tai kyseenalaistavia.
Vanhempi saattaa myös itse miettiä oman sukupuolensa tarinaa ja omaa historiaansa. Moni pohtii lapsensa elämäntarinaa, kuten miten lapsi ilmaisi sukupuoltaan lapsena ja nuorena? Mistä transihmisyys johtuu, mitä tulee tapahtumaan? Mahdollinen sukupuolen korjausprosessi voi huolettaa vanhempia, samoin se, millaisia muutoksia lapsi tulee tulevaisuudessa kokemaan ja millaiseksi hänen tulevaisuus muodostuu.
Joskus vanhempi saa oman lapsen tai lasten kautta lahjan myös tutustua itseen paremmin. Voitkin miettiä yksin tai yhdessä läheisesi kanssa
- Mitä ajattelet omasta sukupuolestasi?
- Mitä ajattelet sukupuolista ylipäätään?
- Miten oma sukupuolen kokeminen on muuttunut esim. janalla lapsuus-nuoruus-aikuisuus?
Parasta mitä vanhempana voit tehdä, on tukea lastasi kasvamaan omaksi itsekseen. Transihmisyyden mukana elämään tulee transerityisiä teemoja, joita voi olla cis-ihmisenä (kun henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset) vaikeaa ymmärtää tai tavoittaa. Se voi vanhempana tuntua hankalalta aiheuttaen epävarmuutta, huolta sekä hätää. Tällaisia on muun muassa kehodysforia, josta voit lukea lisää täältä ja vähemmistöstressistä on asiaa tässä.
Katso Trasek Ry:n puheenjohtajan (2024) Kasper Kivistön video vanhemman tuen merkityksestä.
Tekstiä päivitetty 18.3.2025
Anna vanhempien sivuista palautetta ja kerro, mistä kaipaisit lisää tietoa?
Lisätietoa ja lähteitä
Videoita transerityisistä teemoista
Kasvurauha, Opas sateenkaarilasten ja -nuorten vanhemmille (2023), Oppaassa käsitellään sukupuoltaan pohtivien ja translasten ja -nuorten kasvattamista, perhesuhteita, lapsen oikeuksia sekä vähemmistöstressiä. Osaamiskeskuksen Maarit Huuska on kirjoittanut oppaan kaksi artikkelia. Opas on tilattavissa Setan verkkokaupasta maksutta.
Kuuntele Juhani Mykkäsen (Hs, 2025) podcast-jakso, jossa vieraana Miiko Toiviainen, joka puhuu mitä kaikkea hyvää ja onnellista transprosessi on tuonut hänen elämään.
Translasten ja nuorten perheet ry:n tutkimuslista
Airut korjasi sukupuolta, yläasteella Airut alkoi tiedostaa olevansa väärässä sukupuolessa. Siitä alkoi vaikea taival: piti saada diagnoosi sukupuolenkorjausta varten. Lapsen maailma-lehden (2016), verkkoartikkeli.
Mesi Kissaniitty on matkalla omaksi itsekseen. Lapsen maailma-lehden verkkoartikkeli (2018)
Noin 20-vuotiaana näyttelijä Miiko Toiviainen tiesi: hänen on pakko lähteä sukupuolenkorjausprosessiin, muuta vaihtoehtoa ei ollut. Siitä alkoi hänen elämänsä, jossa hän vihdoin koki olevansa totta. Miiko YLE audiohaastattelussa yhdessä isänsä kanssa.
YLE Kioski, trans panel, YouTube-video
Täydentäviä näkökulmia transnuorten seksuaaliterveyteen ja hyvinvointiin, Seksologinen aikakauskirja (2) 1
Kokemustarinoita sukupuolen moninaisuudesta
Miksi muunsukupuoliset eivät saa hoitoa? Potilaan lääkärilehti artikkeli (2018)
Aikuisten sukupuoli-identiteetin tutkimusvastaanoton nettisivut, jossa tietoa prosessista (HUS)
Transihmisen vanhempana – narratiivinen analyysi -ProGradu-työ, Helsingin Yliopisto, Susanna Mattila-Connor (2024)
Translasten ja -nuorten perheet ry:n kokoamia artikkeleita translasten ja -nuorten perheistä
Hei ope, miten teet koulustasi turvallisemman? -juliste
”Oikeasti olen poika enkä tyttö”
Kotivinkin artikkeli transpoika Mesin ulostulosta äidilleen (2018)
Mitä kaikkea minulle tapahtuu? – näkökulmia sukupuolen korjaamiseen, Maarit Huuska, Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus
5 myyttiä sukupuolen moninaisuudesta ja lapsista
Maarit Huuskan artikkeli Setan verkkosivuilla (2017)
Magdaleenan elämä ja teot -blogi
Blogi viisivuotiaan transsukupuolisen ja sijoitetun pikku prinsessan onnen täyttämästä elämästä.
Opas lapsen sukupuolen kehityksestä huolestuneille vanhemmille [pdf]
Käännös oppaasta ”If You Are Concerned About Your Child´s Gender Beahviors. A Guide for Parents”. Outreach Program for Children with Gender-variant Behaviors and Their Families. Children´s National Medical Centre, Washington. D.C. Opas on käännetty tekijöiden luvalla meidän käyttöömme yhtenäisenä kokonaisuutena.
Perheiden kokemuksia (2008) Pdf-versio täällä
Sukupuolenkorjaus pelasti – lue Samuelin koskettava tarina – Kotiliesi.fi
Translasten vanhempien arkitarinoita
Mielenterveysomaisten keskusliitto – työtä mielenterveysomaisten hyvinvoinnin edistämiseksi