Moni vanhempi saattaa lapsen sukupuoliristiriidan selviämisen jälkeen pohtia sitä, että mitä kaikkea se tarkoittaa lapselle ja nuorelle nyt ja tulevaisuudessa. Transitio tarkoittaa siirtymää syntymäsukupuolesta omaan sukupuoleen. Yksilön tilanteesta riippuen transitioon voi liittyä psykologisia, sosiaalisia ja kehollisia muutoksia. Jokaisen transitio on omanlaisensa.
Tärkein sukupuolta määrittävä tekijä on sukupuoli-identiteetti eli ihmisen oma kokemus sukupuolestaan. Sukupuolen kokemista ja identiteettiä ei voi tahdonalaisesti muuttaa esimerkiksi terapialla tai itsekasvatuksella, mutta kehon nais- tai miestyypillisiin piirteisiin voi vaikuttaa.
Joillakin sukupuolten eri ulottuvuudet voivat olla ulkopuolisin silmin ristiriidassa keskenään, mutta lapselle tai nuorelle esimerkiksi binääristen sukupuolien samanaikainen oleminen, tai niiden vaihtelu eri ulottuvuuksin on tavallista vaikka päivästä tai fiiliksestä riippuva. Moni sukupuoliristiriitaa kokeva saattaa löytää itsestään sukupuolettomuuden tai muunsukupuolisuuden. Muunsukupuolisuus on kattotermi sukupuolille, jotka eivät ole yksiselitteisesti mies tai nainen.
Sukupuolesta ja siihen liittyvistä tunteista saa ja voi puhua, jos nuori on siihen halukas. Vanhempi voi olla näissä, ehkä filosofisissakin keskusteluissa mukana, vahvistamassa lapsen itseymmärrystä ja oppimassa ehkä itsekin uusia asioita.
Lapsen tai nuoren transitio ei ole yksi prosessi, vaan siinä voi olla monta tasoa. Esimerkiksi kaikille sukupuolidysforian kanssa eläville sukupuolen korjausprosessi ei ole tarpeen, vaan osalle riittää vaatetuksen ja muun sukupuolen ilmaisun muuttaminen omaa sukupuoli-identiteettiä vastaavaksi ja esimerkiksi itse valitun nimen käyttö.
Transprosesseissa yleisesti puhutaan sosiaalisesta transitiosta, juridisesta transitiosta ja medikaalisesta eli lääketieteellisestä transitiosta.
- Sosiaalinen transitio tarkoittaa siirtymistä elämään sukupuoli-identiteetin mukaisessa sosiaalisessa roolissa. Sosiaalista transitiota voi toteuttaa muun muassa nimen, vaatetuksen, hiustyylin, leikkien ja harrastusten avulla. Sosiaalinen transitio ei sisällä lääketieteellisiä toimenpiteitä.
- Juridinen transitio on Suomessa binäärinen. Eli se tarkoittaa sukupuolimerkinnän vahvistamista joko naisesta mieheksi tai miehestä naiseksi. Sukupuolen juridinen korjaaminen on mahdollista toistaiseksi vain täysi-ikäisille.
- Medikaalinen eli lääketieteellinen tarkoitetaan yleensä hormonihoitoja, kirurgiaa mutta myös ääniterapiaa ja laserhoitoja.
Yleistä tietoa transhoidoista
Suomessa 13–18-vuotiaiden sukupuoliristiriitaa tutkitaan Helsingin ja Tampereen yliopistollisten sairaaloiden nuorten poliklinikoilla. Yli 18-vuotiaiden sukupuoliristiriitaa tutkitaan aikuisten transpoleilla. Hoitoja annetaan tutkimusyksiköissä tehdyn diagnosoinnin jälkeen Palveluvalikoimaneuvoston (Palko) ohjeistuksen mukaisesti vain julkisessa terveydenhuollossa.
Yksityiset lääkärit Suomessa eivät voi määrätä hormonihoitoja, vaikka katsoisivat sen olevan potilaan parhaaksi sekä hoitosuositusten ja lääkärin etiikan mukaisia, Valviran tulkinnan mukaan.
Kriteerinä pääsylle alaikäisten sukukupuoli-identiteetin tutkimuksiin oli ennen vuotta 2020 vain lapsuudesta saakka jatkunut sukupuoliristiriita sekä hyvä mielenterveys. Vuoden 2020 jälkeen lisättiin vaatimuksiin seuraavat asiat, ja jos nämä kriteerit eivät täyty, ei tutkimusjaksolle pääse lainkaan:
- etunimen muutos (mahdollinen itsenäisesti 15-vuotiaana)
- sukupuoli-identiteetistä kertominen sosiaalisesti kuten koulussa, harrastuksissa, perhepiirissä eli niin sanotusti kaapista ulkona oleminen
- vähintään yksi vuosi sukupuoli-identiteetin mukaisessa roolissa elämistä
Kriteerit rajaavat hoitojen ja tuen ulkopuolelle kaikki nuoret, joiden sukupuoli-identiteetti ei ole ollut selvillä selkeästi varhaislapsuudesta. Ei-binääriset nuoret, joilla on sukupuolidysforiaa, jätetään arvioinnin ulkopuolelle. He saavat arvion vasta täysi ikäisinä. Ei-binäärisillä alaikäisillä ei ole pääsyä mihinkään sukupuolta vahvistaviin hoitoihin Suomessa.
Pieni osa transnuorista täyttää alaikäisen transpolin kriteerit ja heitä on otettu arvioon jo 13–14-vuotiaana. Silloin he voivat aloittaa hormonikorvaushoidon aikaisintaan noin 16-vuotiaana. Kirurgista hoitoa voidaan saada vasta täysi-ikäisenä.
Sosiaalinen transitioituminen alaikäisen kohdalla
Sosiaalinen transitio on yleensä ensimmäinen askel, jolla lapsi tai nuori vaikuttaa siihen, miten ulkomaailma hänet näkee. Se että tulee nähdyksi omana itsenään, tuo sukupuoliristiriitaa kokevalle henkilölle iloa, hyvinvointia ja sukupuolieuforiaa. Lue sukupuolen moninaisuuteen liittyvää sanastoa täältä.
Jokaiselle on tärkeää pystyä vaikuttamaan omaan ulkonäköön, vaatetukseen tai vaikka kutsumanimen valintaan. Moni lapsi tai nuori saattaa haluta, että hänestä käytetään perhepiirissä tiettyjä termejä, kuten pojan sijasta tytär, tai jotain muuta. Jos oma nuori kokee kuuluvansa tyttö/poika, mies/nainen -binääriin, moni nuori kertonut kokeneen syvää mielihyvää kun lähipiiri on käyttänyt kieltä jossa on korostettu sukupuolta tai jos vaikka sisarus on kutsunut transnuorta siskoksi tai veljeksi. Monelle sukupuoliristiriitaa kokeva transprosessien avulla tavoittelee tilannetta, jossa transihminen oletetaan oman sukupuolensa edustajaksi ilman, että tämän tunnistetaan olevan trans.
Moni lapsi kuvailee transition merkitystä siten, että on tärkeää tunnistaa itsensä peilistä. Hiusten kasvattaminen pitkäksi tai hiusten leikkaaminen voi helpottaa dysforiaa valtavasti. Ulkonäkö on monelle sosiaalisen transition kohdalla merkittävä asia. Omaa identiteettiä voi vahvistaa koruilla, pukeutumisella, meikeillä. Dödöt ja shampootkin on sukupuolitettuja värien ja tuoksujen osalta. Kuten myös vaatteiden tyylillä, malleilla, väreillä. Myös sheivaamalla tai sheivaamattomuudella.
Vanhempi voi olla tässä kohtaa olla monella tavalla tukena ja apuna. Jos lapsi haluaa opetella meikkaamaan, voidaan sitä tehdä yhdessä ja katsoa mallia vaikka YouTubesta. Vanhempi voi olla mukana alusvaate- tai vaateosotoksilla, kampaamossa tai parturissa. Yhdessä lapsen kanssa voi miettiä, millaisia tarpeita ja toiveita hänellä on.
Joskus vanhemman rooli on toimia uusien tyylien makutuomarina ja vahvistajana. Erityisesti transmaskuliinien kohdalla, ulkoisten asioiden ja ulkonäön ihailu voi olla juuri se, mitä nuori kaipaa.
Jos lapsi ei halua keskustella sukupuolestaan tai sosiaalisen transitioon liittyvistä tarpeistaan, ole kärsivällinen. Joskus nuori voi kertoa hyvinkin hienovaraisesti siitä, mitä toivoo. Ja toisinaan nuori haluaa hoitaa omat asiansa täysin yksin, jolloin vanhemman roolina voi olla nuoren tukeminen taloudellisesti.
Nimen muutos voi olla tärkeä osa itsenä olemista
Jos pohdit hetken itseäsi, ja omaa nimeäsi. Millaisia tunteita sinulla nimestäsi herää? Ehkä pohdit, sopiiko nimesi sinulle tai kenties nimelläsi on jokin tarina, joka sitoo sinut jollain tavalla tiiviisti sukusi historiaan. Tai ehkei nimesi herätä sinussa mitään tunteita, ethän ehkä ole vaikuttanut siihen millään tavalla. Nimet on usein sukupuolitettuja, eli ne on sidoksissa syntymässä määriteltyyn sukupuoleen. Kun kokee sukupuoliristiriitaa, juuri se omassa nimessä saattaakin aiheuttaa ahdistusta tai se on juuri se, mikä jatkuvasti muistuttaa väärästä sukupuolesta.
On lapsia ja nuoria, jotka saattavat haluat vaikuttaa nimeensä heti, kun on saanut kerrottua sukupuoliristiriidastaan läheisille. Jotkut haluavat tulla kutsutuksi lempinimellä, toiset taas löytävät nimen jota toivovat käytettävän vain kotona. oman nimen löytäminen voi olla myös prosessi, ja se voi vaihtua niin sukupuolikokemuksen kuin ajankin saatossa. Toisilla juridinen nimi on eri kuin kutsumanimi. Osa ei muuta nimeään, toiset keksivät esimerkiksi sukupuolineutraalin nimen tai ottavat käyttöön lempinimen, joka tuntuu omalta.
Nimenmuutoksen voi tehdä ilman lääketieteellistä diagnoosia. Nimen perusteluksi DVV:lle riittää siis esimerkiksi “Olen transsukupuolinen ja koen, että nimi vastaa sukupuoltani.” (Lähde: Kehrääjä -verkkolehden haastattelu (2021) artikkelissa DVV: Etunimen voi muuttaa omalla ilmoituksella oman sukupuolen mukaiseksi)
Alle 15 v ei tarvita lääketieteellistä selvitystä – sen sijaan riittää esimerkiksi sote-työntekijän lausunto, kuten koulun kuraattorin, neuvolatyöntekijän, varhaiskasvatuksen työntekijän, SMOKIn työntekijän tai terveydenhuollon ammattilaisen näkemys siitä, että nimenmuutos on lapsen edun mukaista esim. kasvun ja kehityksen kannalta. Nimen muutoksen kohdalla, 15-17 v nuorten huoltajilta kysytään mielipidettä asiaan, mutta nuoren oma näkemys ratkaisee asian. 15 vuotta täyttänyt nuori voi hakea nimen muutosta myös itsenäisesti. Nimen muuttaminen on maksullista kaikkien muiden kuin juridisen sukupuolen vahvistamisen yhteydessä. Lue lisää nimenmuutoksesta täältä.
Kouluissa opettajien tulisi käyttää kutsumanimeä. Wilmassa viralliset henkilötiedot tulevat suoraan väestörekisteristä, mutta kutsumanimen korjaaminen onnistuu koulukohtaisesti. Nimen saa vaihdettua laittamalla esimerkiksi koulusihteerille viestiä tai henkilölle joka vastaa Wilma-yhteydestä. Jos koululla ei ole osaamista tähän, he voivat olla yhteydessä Wilma-järjestelmän ylläpitoon.
Videolla Sense of belonging -hankkeen Osma Aarnos avaa nimen merkityksiä transnuorelle.
Medikaalinen transprosessi
Murrosiän jarrutushoidot. Jos kehitysikäisellä ennen puberteetin käynnistymistä on selkeä sukupuolidysforian oirekuva, joka
voimistuu puberteetissa, hänet voidaan ohjata puberteetin etenemistä jarruttavan hoidon arvioon sukupuoli-identiteetin tutkimusryhmiin TAYS:iin tai HUS:iin.
Puberteetin jo läpikäyneet nuoret, joilla ilmenee sukupuoliahdistusta, mutta ei samanaikaista muuta psykiatrista hoitoa edellyttävää oirekuvaa, ja joilla transsukupuolisuuden kokemus ei katoa
mahdollisuudella reflektoida identiteettiään, voidaan ohjata sukupuoli-identiteettitutkimuksiin TAYS:n tai HUS:n alaikäisten sukupuoli-identiteetin tutkimustyöryhmään. Muuntava hormonihoito (testosteroni/estrogeeni ja antiandrogeeni) aloitetaan diagnostisten tutkimusten jälkeen aikaisintaan 16 vuoden iässä. Lisäksi alle 18-vuotiaille aloitetaan usein 3-6 kuukautta ennen muuntavaa hormonihoitoa
GnRH analogihoito, joka estää omien sukurauhasten hormonitoiminnan. Sukupuolen ilmiasua muuttavia kirurgisia toimenpiteitä ei alaikäisille tehdä.
Lähetteen hakeminen
Alaikäisten tutkimukset tapahtuvat HUS:in Nuorisopsykiatrian poliklinikalla ja TAYS:in EVA-yksikössä. Alle 18-vuotiaan on siis saatava lähete jompaankumpaan yksikköön, mikäli haluaa diagnoosin transsukupuolisuudesta. Lähetteen 13-17 -vuotiaalle voi kirjoittaa yleislääkäri ja yleensä lähete on kiireellisyysluokassa 2 tai 3.
Olisi hyvä, jos lähetteen voisi kirjoittaa lääkäri, jonka kanssa on asioinut aikaisemminkin. Jos alaikäisellä on asiakkuus lastenpsykiatriaan, voidaan sieltä konsultoida nuorisopsykiatriaa, jotta lähetteen saaminen 13-vuotiaana olisi mahdollisesti sujuvampaa.
Lue lisää sukupuoli-identiteetin tutkimuksista alaikäisillä nettisivuiltamme.
Lukemista ja katseltavaa:
Alaikäisten tutkimuksesta ja hoitoprosesseista saat lisää tietoa täältä.
Sukupuolen juridiseen korjaamiseen liittyvää tietoa on täällä
Transitioon liittyvä psykososiaalinen näkökulma, SMOKin artikkeli
Miiko Nousiainen: En nuorena tiennyt, että transihminen voi olla onnellinen
Marika Saarinen: Sukupuolieuforia kuuluu suomalaiseen yhteiskuntaan
Kehrääjä-nettisivun vieraskynä teksti: myyttejä transvanhemmuudesta
Yle Areenan uutisvideo: Transpoliklinikalle jonottamisen aikana pitää elää epävarmuudessa
Katsoithan myös videon siitä, että mikä voi muuttua arjessa kun lapsi kertoo identiteetistään?
Esimerkkejä maailmalta alaikäisten sukupuolen juridisesta vahvistamisesta
Mikä on detransitio? Lue siitä lisää täältä
Mitä lapset kaipaavat vanhemmiltaan? -video
Kirjoitettu 7.8.2024