Osaamiskeskuksen perhetyön suunnittelija Sari Hälinen kirjoittaa 31.3. vietettävän transnäkyvyyden päivän kunniaksi transihmisten vanhempien tarpeista.
Työssäni perhetyön suunnittelijana minulta saatetaan kysyä kuinka paljon tranlapsia Suomessa on. Kysyjinä voivat olla lasten vanhemmat tai sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilainen.
Tosiasiallisesta transihmisten sekä translasten perheiden lukumäärästä emme tiedä, mutta peruskoulun 4–5-luokkalaisille ja toisen asteen opiskelijoille suunnattu Kouluterveyskysely voi antaa määrästä suuntaa. Vuoden 2024 vastaajista 5 % kertoi, että heidän sukupuolensa on jotain muuta kuin mitä on syntymässä määritetty. Vaikka kysely suunnattiin koululaisille, on translapsia myös varhaiskasvatuksessa.
Sense of belonging -hankkeessa tehtiin sukupuoltaan pohtivien ja translasten vanhemmille kysely, jossa selvitettiin kohderyhmän palvelun- ja tiedontarpeita. Monet vanhemmat kokevat, että sukupuoleltaan moninaisen lapsen kasvattamisen arkihulinoiden kylkiäisinä tulee mukaan myös jotain hyvin erityistä
Sukupuolen moninaisuuteen liittyviä käsitteitä ja sanoja on paljon. Usein vanhemmat tutustuvat niihin oman translapsen kasvun myötä. On tavallista, että transihmisyyteen liittettävät sanat, kuten sukupuolidysforia, vähemmistöstressi, kehodysforia, sukupuolieuforia ja transresilienssi, saattavat kuulostaa vaikeilta käsitteiltä, mutta niiden olemassaolo on monelle perheelle jokapäiväistä.
Olikin kiinnostavaa tulkita vanhempien antamia vastauksia, sillä niiden mukaan nämä transerityiset teemat voivat hiukan vaihdella riippuen lapsen iästä.
Lapsen ikä muuttaa tiedon tarpeiden painotuksia
Kyselyyn vastanneiden vanhempien vastausten perusteella selvisi joitain erityisiä aihealueita, jotka muuttuvat lapsen iän myötä. Erot eivät ole suuria, mutta ehkä ne antavat hiukan perspektiiviä vanhemmalle siitä, mitä erityisyyttä transihmisyys voi lapsen kasvatukseen tuoda.
Kyselystä selviää, kun lapsi on alle kouluikäinen, perheissä korostuu transresilienssin merkitys. Transresilienssiä voi kuvailla, vaikka niin, että lapsella kasvaa erilaisia vahvuuksia transidentiteetin myötä. Resilienssiä syntyy erityisesti niissä hetkissä, kun on taklattava joitain hankalaksi koettuja tilanteita tai elettävä läpi vaikeita tunteita. Tähän lapsi tarvitsee turvallista aikuista, joka tukee sekä etsii yhdessä lapsen kanssa kompromisseja tilanteisiin, jotta lapsen arki nyt ja tulevaisuudessa voi sujua tasapainoisesti ja turvallisesti. Transrelienssi on myös suojaava tekijä, lapsen kasvaessa ja suuntautuessa enenevissä määrin kotipiirin ulkopuolelle.
Jo koululaisten kodeissa puolestaan taituroidaan kehodysforian teemojen äärillä. Kehodysforia tarkoittaa ahdistuksen, inhon ja vierauden tunnetta omia sukupuolitettuja kehon piirteitä kohtaan. Tämä myös kuulostaa loogiselta, sillä kouluvuosina lapset kasvavat nuoriksi niin mieliltään kuin kehoiltaan, jolloin sukupuoliristiriita voi oireilla vahvasti. Vanhempien onkin tärkeää tietää dysforian perusasiat mielellään jo etukäteen, ennen kuin lapsen tuntemukset alkavat. Dysforiaa voi tuntea hyvin eriasteisesti, jolloin lapsen ja vanhemman hyvän keskusteluyhteyden merkitys pitää myös vanhemman kartalla siitä, miten lapsi kehossaan voi.
Kun lapsi on kasvatettu aikuiseksi, vanhemmat tunnistivat kyselyn mukaan tiedontarpeiden liittyvän vähemmistöstressiin. Vähemmistöstressi on stressitila, joka syntyy muun muassa ympäröivän yhteiskunnan sukupuoli- ja hetero-oletuksista, erilaisuuden tunteista, toiseuden kokemuksesta, sosiaalisesta leimautumisesta sekä kiusatuksi tulemisen ja väkivallan kokemuksista. Vanhemmuudessa on monia luopumisen kohtia, ja aikuistuvan sekä transitioituneen lapsen kohdalla ne voivat aiheuttaa erityisen paljon huolta. Moni vanhempi voi myös havaita itsessään vähemmistöstressin oireita ja vaikutukset usein koskettavatkin koko perhettä.
Iloitsin erityisesti siitä, että pienten lasten ja koululaisten vanhemmat etsivät transeuforian lähteitä. Transeuforia on käsite, joka kuvaa transihmisten kokemaa iloa ja onnea omasta sukupuolesta. Se on tunnetta siitä, että oma sukupuolen ilmaisu ja sen saama vastaanotto täsmäävät oman sukupuoli-identiteetin kanssa. Transeuforia kantaa läpi elämän.
Transilo ja -euforia levittävät paljon hyvää ympärilleen. Ne vahvistavat ihmissuhteita ja laajentavat maailmankuvaa sekä lisäävät niin itsemyötätuntoa kuin myötäiloakin. Ne ovat läsnä silloin, kun vanhempi seuraa lastansa rohkaiseva katse silmissään. Juuri silloin, kun lapsi päättää uskaltaa ottaa askeleitä siihen suuntaan, jossa maailma tutustuu häneen juuri sellaisena, kuin hän on.
Sari Hälinen
Perhetyön suunnittelija, Sense of belonging -hanke. Sense of belonging-hankkeessa SMOK kehittää vanhempien ja muiden läheisten tukimuotojen. Hankkeen osarahoittajana toimii Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+).
Lue hankkeesta lisää: Sense of belonging -hanke – Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus
Palveluita ja tietoa vanhemmille
Palveluita vanhemmille ja läheisille: https://tukinet.net/toimijat/sukupuolen-moninaisuuden-osaamiskeskus/
Lounastapaamisia vanhemmille keväällä 2025: https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/events/event/alle-29-vuotiaiden-translasten-vanhempien-teams-kahvihetki-2/
Kevään Zoom-alustukset vanhemmille ja läheisille:
- 8.4.2025 klo 16.15-17.30. Lääkäri Sakris Kupila: Transnuori terveydenhuollossa. Lue lisää ja ilmoittaudu:
- 24.4.2025 klo 16.30-18. Kokemusasiantuntija Tristan: Kun transitio on takana päin -mitä kertoisin vanhemmilleni? Lue lisää ja ilmoittaudu.
Tietoa vanhemmille ja läheisille
Kasvurauha-opas sateenkaarilasten ja -nuorten vanhemmille: https://nuoret.seta.fi/vanhemmille/kasvurauha/
Videoita vanhemmille: Oletko jo tutustunut vanhemmille suunnattuihin videoihin? Löydät ne Setan YouTube-kanavalta.
Artikkeleita transerityisistä teemoista vanhemmille täältä.