Jokaisen ihmisen keho on ainutlaatuinen kokonaisuus. Ihmislajissa esiintyy luonnostaan paljon variaatiota liittyen sukupuolitettuihin kehon piirteisiin: kromosomeihin, anatomiaan, sisäisin ja ulkoisiin sukuelimiin ja esimerkiksi kehon karvoitukseen ja hormonitoimintaan. Sukupuolitettu kehovariaatio voi tarkoittaa esimerkiksi tyttöä, jolla ei ole kohtua tai poikaa, jolla käynnistyy rintojen kasvu murrosiässä. Joskus tällainen kehovariaatio todetaan jo synnytyslaitoksella, joskus taas ihminen voi elää sellaisen kanssa koko elämänsä tietämättä asiasta. Synnynnäisiin variaatioihin sukupuolitetuissa kehonpiirteissä viitataan joskus myös käsitteellä intersukupuolisuus.
Arviot sukupuolitettujen kehovariaatioiden kanssa elävistä vaihtelevat jonkin verran määrittelytavasta riippuen. Nykytietämyksen valossa määrä on 0,5 – 1,7 prosenttia väestöstä.
Kehovariaatio tai intersukupuolisuus ei sanele sitä, mikä ihmisen sukupuoli on. Valtaosa tällaisen variaation kanssa elävistä ovat joko miehiä tai naisia niin, että he samaistuvat syntymässä määriteltyyn sukupuoleensa. Huomattava osa kuitenkin kokee sukupuolensa olevan jotain muuta, esimerkiksi ei-binäärinen. Osa saattaa määritellä myös oman sukupuoli-identiteettinsä nimenomaan intersukupuoliseksi, mutta eivät kaikki.
Sukupuolitetut kehovariaatiot ovat fyysisiä tosiasioita, joiden merkitys yksilöiden elämään vaihtelee. Ne voivat vaikuttaa esimerkiksi omaan kehosuhteeseen, koulunkäyntiin, terveyteen, lähi- ja perhesuhteisiin, harrastusmahdollisuuksiin tai itseilmaisun tarpeisiin. Ennen kehovariaatioita pyrittiin hoitamaan lääketieteellisesti heti niiden ilmettyä, jopa hyvin pienillä lapsilla. Hoitokäytännöt elävät paraikaa murrosvaihetta, sillä esimerkiksi intersukupuolisuuden kanssa elävien järjestöt ovat painottaneet potilaan oikeutta itsemääräämiseen ja keholliseen koskematomuuteen aiemmin vallinneen häiriökeskeisen ajattelun sijasta.