Sukupuolta vahvistavaa hoitoa on mahdollista hankkia myös ulkomailta. Tällä sivulla kerromme, mihin perustuu oikeus hakea sukupuolta vahvistavia hoitoja EU- tai Eta-alueelta tai Sveitsistä ja miten toimitaan kansainvälisten reseptien kanssa Suomen apteekeissa. EU- ja Eta-maiden sekä Sveitsin ulkopuolella kirjoitetut reseptit eivät käy Suomessa.
Jos sinulla on ollut ongelmia saada lääkkeitä Suomen apteekeista, tutustu sivun lopussa oleviin ohjeisiin.
Lääketurvallisuuden valvonta Suomessa
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tehtäviin kuuluu apteekkien toiminnan ohjaus ja valvonta. Fimean antamassa määräyksessä lääkkeiden toimittamisesta säädetään menettelytavoista, joita apteekin tulee noudattaa toimittaessaan lääkkeitä.
Apteekkien yhteydenotot lääkkeen määränneeseen lääkäriin ja tarvittaessa myös valvoviin viranomaisiin kertovat siitä, että lääkitysturvallisuus pyritään varmistamaan ja voimassa olevia säädöksiä noudatetaan. On kaikkien osapuolten näkökulmasta tarpeen, että kynnys yhteydenotoille pidetään sopivalla tasolla.
Tulevat tietojärjestelmäratkaisut saattavat jatkossa helpottaa yhteydenottoja lääkäreiden ja apteekkien välillä tai tekevät ne osin tarpeettomiksi. Lääkäri kuitenkin aina vastaa antamansa lääkemääräyksen asianmukaisuudesta ja epäselvissä tilanteissa apteekin on otettava yhteyttä lääkäriin.
Oikeus hakea hoitoa toisesta EU-Eta-maasta
EU-oikeuden mukaan potilaalla on oikeus hakea terveydenhuollon palveluja toisesta EU- tai ETA-maasta, jos hoito on siellä laillisesti tarjolla. Tämä oikeus perustuu erityisesti:
- EU:n perussopimuksen (SEUT) 56 artiklaan, joka turvaa palvelujen vapaan liikkuvuuden
- Direktiiviin 2011/24/EU potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa
Direktiivin mukaan jäsenvaltio ei saa estää tai mitätöidä toisessa jäsenvaltiossa laillisesti annettua hoitoa tai sen seurauksia, kuten lääkemääräystä, vain siksi, että hoitokäytäntö tai hoitopolku poikkeaa kansallisesta käytännöstä.
Potilaalla on oikeus hakeutua hoitoon toiseen EU- tai ETA-maahan esimerkiksi silloin, kun:
- hoitoa ei ole tosiasiallisesti saatavilla kotimaassa
- hoito viivästyy kohtuuttomasti
- kansallinen hoitokäytäntö on poikkeuksellisen rajoittava
- hoito on toisessa jäsenvaltiossa lääketieteellisesti vakiintunutta ja laillista
Tämä koskee myös sukupuoli-identiteettiasioihin liittyviä tutkimuksia ja hoitoja, mukaan lukien hormonihoito, silloin kun:
- hoito on laillista lähtömaassa
- lääkärillä on siellä toimivalta
- lääkemääräys täyttää EU:n vaatimukset
Näin ollen se, että potilas on hakeutunut hoitoon toiseen EU- tai ETA-maahan, ei voi muodostaa perustetta kieltäytyä toimittamasta eurooppalaista lääkemääräystä Suomessa.
Seurauksia hormonihoidon keskeytymisestä
Kansainväliset hoitosuositukset, kuten WPATH:in SOC-8, korostavat hoidon jatkuvuuden merkitystä ja tunnistavat vakavat riskit, joita hormonihoidon keskeytyminen voi aiheuttaa. Tämä vahvistaa sen, että hoidon hakeminen maasta, jossa se on saatavilla ja jatkuvuus turvattu, on potilasturvallisuuden näkökulmasta perusteltua.
Lääkkeiden hankinta apteekista kansainvälisellä reseptillä
Lääkkeitä voi ostaa suomalaisesta apteekista toisessa EU- ja Eta-maassa tai Sveitsissä kirjoitetulla ns. kansainvälisellä reseptillä, jos lääkkeellä on Suomessa myyntilupa. Luonnollisesti reseptin kirjoittaneella terveydenhuollon ammattilaisella tulee olla voimassa oleva paikallinen oikeus toimia lääkärinä tai reseptin määrääjänä.
Euroopan maissa eri terveydenhuollon ammattiryhmillä on erilaisia oikeuksia lääkkeiden määräämisessä. Useissa maissa esimerkiksi sairaanhoitajat voivat määrätä joitakin lääkkeitä. Lääkemääräys tulee toimittaa Suomessa, jos henkilöllä on ollut oikeus määrätä lääkettä siinä maassa, jossa lääkemääräys on annettu.
Kaikkia lääkkeitä ei voi ostaa ulkomailla kirjoitetulla reseptillä. Reseptin käyttöön liittyy rajoituksia (esim. keskushermostoon vaikuttavat lääkkeitä voi ostaa vain suomalaisella lääkemääräyksellä). Hormonilääkkeitä voi saada apteekista kansainvälisellä reseptillä. Testosteronia käytetään dopingaineena, joten sen käytöstä saatetaan kysellä käyttötarkoitusta.
Lääkemääräyksen tulee olla kirjoitettu lääkkeen vaikuttavan aineen nimellä. Lääkemääräyksen voi kuitenkin kirjoittaa lääkkeen kauppanimellä, jos siihen on perusteltu syy. Kauppanimen käyttö pitää perustella lääkemääräyksessä.
Kansainvälisen reseptin sisältö on säännelty, se voi olla paperille kirjoitettu resepti tai joissakin maissa sähköinen resepti.
Toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä kirjoitettu lääkemääräys voi olla myös sähköinen. Tällä hetkellä Suomen apteekeista voi ostaa reseptilääkkeitä Virossa, Kroatiassa, Portugalissa, Puolassa, Tšekissä, Liettuassa ja Espanjassa määrätyllä sähköisellä reseptillä. Palvelun käyttöönottoa valmistellaan myös muissa EU-maissa.
Sähköinen resepti pitää hakea henkilökohtaisesti ja mukana tulee olla virallinen tunnistusasiakirja (henkilötodistus tai passi).
EU-mailla on käytössään erilaisia lääkemääräyslomakkeita. Lääkemääräysten ulkoasua ei ole yhdenmukaistettu. Jotkin maat ovat ottaneet käyttöön erillisen lomakkeen ulkomailla hankittavia lääkkeitä varten.
Vaatimukset reseptiin sisällytettävistä tiedoista
Toisessa EU- tai Eta-maassa ja Sveitsissä annettu kansainvälinen lääkemääräys tulee toimittaa Suomessa apteekissa, jos siinä on alla mainitut tiedot riippumatta lomakkeen ulkoasusta:
- potilaan sukunimi, etunimi ja syntymäaika
- lääkemääräyksen antopäivä
- lääkemääräyksen antaneen terveydenhuollon ammattihenkilön tiedot: sukunimi, etunimi, ammatillinen pätevyys, suorat yhteystiedot (sähköpostiosoite ja puhelinnumero kansainvälisellä suuntanumerolla varustettuna), työosoite (myös maa) ja allekirjoitus.
- lääkettä koskevat tiedot, kuten lääke vaikuttavan aineen nimellä, lääkemuoto, määrä, vahvuus ja annosteluohjeet.
Tämä perustuu EU-komission täytäntöönpanodirektiiviin 2012/52/EU, joka määrittää vähimmäistiedot. EU- ja Eta-maiden sekä Sveitsin ulkopuolella kirjoitetut reseptit eivät käy Suomessa.
Kieltäytyminen reseptin toimittamisesta
A. Reseptin muotovaatimukset eivät täyty
Apteekki voi kieltäytyä toimittamasta eurooppalaista lääkemääräystä, jos resepti ei täytä muotovaatimuksia eli jos reseptistä puuttuu pakollisia tietoja, kuten:
- potilaan tunnistetiedot
- määrääjän nimi, ammatti, yhteystiedot
- allekirjoitus (paperiresepti)
- annostus tai lääkemuoto
- määräyspäivä
Mutta apteekki voi oman harkintansa mukaan toimittaa lääkemääräyksen, vaikka jokin reseptin vähimmäistieto puuttuisikin. Tarvittaessa apteekki voi selvittää rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen välityksellä lääkkeen määränneen henkilön ammatinharjoittamisoikeuden. Tarkastamiseen voi kulua jonkin aikaa, koska järjestelmä ei ole reaaliaikainen. Kelan yksikkö toimii rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteenä.
Apteekki voi kieltäytyä myös reseptin toimittamisesta, jos se epäilee reseptin aitoutta. Muita laillisia oikeuksia kieltäytyä toimittamasta kansainvälistä reseptiä ei ole. Apteekilla ei ole vapaata harkintavaltaa EU/ETA-maassa laillisesti määrätty resepti on pääsääntöisesti hyväksyttävä, ellei kieltäytymiselle ole nimenomaista ja objektiivista perustetta.
Pelkästään se, että resepti on ulkomainen (mutta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä) tai sen on kirjoittanut tietty lääkäri tai se on annettu tietyltä klinikalta, ei ole laillinen kieltäytymisperuste.
Lähde: Lääkelaki (395/1987) 56 a §).
B. Lääkettä ei saa toimittaa Suomessa
Apteekki saa kieltäytyä, jos:
- lääke ei ole Suomessa myyntiluvallinen, eikä laillista lääkevaihtoa ole
- kyseessä on huumausaine tai muu lääke, jota EU-reseptillä ei saa toimittaa
- lääke kuuluu erityisluvan tai sairaalakäytön piiriin.
C. Perusteltu epäily reseptin aitoudesta
Tämä kattaa:
- väärennösepäilyn
- sisäiset ristiriidat (annos täysin epärealistinen)
- selvästi virheellinen tai puutteellinen asiakirja.
Perusteltu epäily reseptin aitoudesta edellyttää yksilöllistä tapauskohtaista arviointia. Tämä ei voi johtaa yleiseen kieltoon tietyn klinikan resepteille.
️ D. Potilasturvallisuus (erittäin rajattu)
Apteekki voi väliaikaisesti pidättäytyä, jos:
- annos on ilmeisen vaarallinen
- lääkkeiden yhteisvaikutus on hengenvaarallinen
Tällöin apteekin velvollisuus on yrittää selvittää asia ja ottaa yhteyttä määrääjään, ei kategorisesti kieltäytyä.
Nämä eivät ole laillisia kieltäytymisperusteita:
- “Emme toimita tämän klinikan reseptejä”
- “Emme luota tämän maan hoitokäytäntöihin”
- “Tämä erikoisala ei ole Suomessa yleinen”
- “Meillä on sisäinen ohje”
- “Fimea on joskus sanonut…” (ilman kirjallista määräystä)
EU-oikeudessa nämä olisivat siis selvästi ongelmallisia perusteluita.
Ulkomaiset klinikat
EU-oikeuden peruslähtökohtana on, että hoitokäytäntöjen moninaisuus on sallittu. EU:ssa terveydenhuollon järjestäminen kuuluu jäsenvaltioille, mutta jäsenvaltio ei saa estää toisessa jäsenvaltiossa laillisesti annettua hoitoa tai sen seurauksia vain siksi, että oma kansallinen käytäntö on erilainen.
EU:n potilasdirektiivi (2011/24/EU) edellyttää, että toisessa jäsenvaltiossa laillisesti annettu hoito tunnustetaan. Reseptien tunnustamista koskevat rajoitukset tulevat olla välttämättömiä, oikeasuhteisia ja syrjimättömiä. Yleinen kielto tietyn klinikan resepteille ei täytä näitä ehtoja.
EU-perusoikeuskirjan keskeisistä artikloista oikeuksia turvaavat artikla 21 (syrjinnän kielto mm. kansalaisuuden ja alkuperän perusteella), artikla 35 (oikeus terveydenhuoltoon) ja artikla 56 palvelujen vapaasta liikkuvuudesta.
Suomen apteekkien kieltäytyminen toimittamasta tietyn klinikan reseptejä on EU-oikeudellisesti erittäin heikolla pohjalla, jos klinikka kuitekin:
- toimii laillisesti EU/ETA-maassa
- lääkäreillä on voimassa olevat lääkärinoikeudet
- reseptit täyttävät muotovaatimukset.
Apteekki saa arvioida reseptiä – mutta ei arvioida määrääjän oikeutusta toimia toisessa EU-maassa. Määrääjän ammattioikeuksien arviointi kuuluu lähtömaan viranomaisille, ei suomalaiselle apteekille. Kansallinen hoitokäytäntö ei myöskään ole oikeudellinen kriteeri EU-reseptin pätevyyden arvioinnissa.
Apteekki EI saa arvioida:
- olisiko samaa hoitoa annettu Suomessa
- täyttääkö hoito suomalaiset Käypä hoito tai muut vastaavat suositukset
- onko hoito “Suomen linjan mukaista”.
Jos reseptiäsi ei toimiteta
Jos reseptiäsi ei toimiteta, vaikka se täyttää kriteerit ja on Suomen ja EU-lain mukainen, voi kieltäytyminen täyttää:
- syrjinnän tunnusmerkistön (epäsuora)
- palvelujen vapaan liikkuvuuden rajoituksen
- potilasdirektiivin rikkomisen.
Jos apteekki ei toimita sinulle kansainvälistä reseptiä, voit käyttää alla olevia kirjallisia perusteita sekä niissä olevaa pyyntöä saada kirjallinen selvitys siitä, miksi apteekki ei toimita tätä lääkettä. Lue molemmat vaihtoehdot ja valitse itsellesi sopiva. Huomioi myös suullisesti esitettävä vaatimus, mikäli apteekki kieltäytyy suullisesti antamasta kirjallisia perusteita.
Jos apteekki kieltäytyy suullisesti, voit sanoa näin:
“Pyydän, että kirjaatte kieltäytymisen ja sen oikeudellisen perusteen kirjallisesti. Ilman yksilöityä lainkohtaa kieltäytymiselle ei ole oikeudellista perustetta.”
Voit ilmoittaa SMOKin palveluohjaukseen smok-palveluohjaus@seta.fi vaikeuksista saada kansainvälistä reseptiä toimitetuksi apteekista ja liittää viestiin apteekin nimen ja paikkakunnan. Voit myös toimittaa meille samalla apteekin kirjallisen vastauksen perustelupyyntöön esimerkiksi skannattuna liitteenä tai valokuvana, josta teksti on selvästi luettavissa.
Tekstit jatkuvat seuraavalla sivulla:
A) Täysi-ikäisen potilaan vaatimus apteekille
(EU/ETA-alueella määrätty testosteronivalmiste, esim. Nebido / Testogel / Tostran)
Asia: Eurooppalaisen lääkemääräyksen toimittaminen
Minulla on EU- tai ETA-maassa laillisesti toimivan lääkärin antama lääkemääräys testosteronivalmisteesta. Valmiste on Suomessa myyntiluvallinen, eikä kyse ole lääkkeestä, jonka toimittaminen eurooppalaisella lääkemääräyksellä olisi kielletty.
1. Lainsäädännöllinen lähtökohta:
Suomen lääkelain (395/1987) 56 a § ja sitä täydentävän Fimean määräyksen eurooppalaisesta lääkemääräyksestä mukaan apteekki on velvollinen toimittamaan EU/ETA-alueella annetun lääkemääräyksen, ellei olemassa ole yksilöllistä ja laissa tunnistettua kieltäytymisperustetta.
EU-oikeudessa tätä tukevat erityisesti:
- Direktiivi 2011/24/EU (potilaan oikeudet rajat ylittävässä terveydenhuollossa)
- SEUT 56 artikla (palvelujen vapaa liikkuvuus)
- EU-perusoikeuskirjan 21 ja 35 artiklat (syrjinnän kielto ja oikeus terveydenhuoltoon)
- Pelkkä se, että hoitokäytäntö poikkeaa Suomen kansallisesta käytännöstä, ei ole laillinen kieltäytymisperuste.
2. Mitä apteekki saa ja ei saa arvioida
Apteekki voi arvioida:
- täyttääkö lääkemääräys EU-muotovaatimukset
- onko lääkkeen toimittaminen lääketurvallisuuden kannalta mahdollista (rajoitetusti).
Apteekki ei saa:
- arvioida hoidon lääketieteellistä hyväksyttävyyttä Suomen hoitokäytäntöjen perusteella
- kieltäytyä yleisellä linjauksella tietyn klinikan, maan tai potilasryhmän resepteistä
- sivuuttaa EU/ETA-alueella laillisesti toimivan lääkärin määräystä.
3. Testosteronivalmiste ei ole poikkeus
Testosteronivalmisteet (injektiot ja geelit) ovat:
- Suomessa myyntiluvallisia
- lääketieteellisesti vakiintuneita
- sellaisia, joille ei ole olemassa Fimean antamaa yleistä kieltoa ulkomaisten reseptien osalta.
4. Vaatimus
Pyydän, että apteekki toimittaa lääkkeen eurooppalaisen lääkemääräyksen perusteella tai antaa viipymättä kirjallisen, yksilöidyn kieltäytymisperusteen, jossa yksilöidään sovellettu lainkohta, määräys tai sitova ohje sekä kuvataan konkreettinen syy, miksi reseptiä ei voida toimittaa tässä yksittäistapauksessa.
Yleinen toteamus tai sisäinen linjaus ei täytä lainsäädännön vaatimuksia.
Syrjinnän kielto ja yhdenvertainen kohtelu
Korostan, että eurooppalaisen lääkemääräyksen toimittamisesta kieltäytyminen yleisellä tai ei-yksilöllisellä perusteella voi merkitä epäsuoraa syrjintää ja olla ristiriidassa EU-oikeuden ja Suomen lainsäädännön kanssa.
Erityisesti EU-perusoikeuskirjan 21 artikla kieltää syrjinnän mm. kansalaisuuden, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän seikan perusteella. SEUT 56 artikla turvaa palvelujen vapaan liikkuvuuden; palvelun epääminen vain siksi, että se on peräisin toisesta jäsenvaltiosta, on lähtökohtaisesti kiellettyä.
Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) kieltää epäsuoran syrjinnän tilanteissa, joissa näennäisesti neutraali käytäntö asettaa tietyt henkilöt epäedulliseen asemaan ilman hyväksyttävää ja oikeasuhtaista perustetta.
Jos apteekki kieltäytyy toimittamasta eurooppalaista lääkemääräystä yleisen linjauksen, tietyn klinikan, maan tai potilasryhmän perusteella, kyse ei ole yksittäistapauksellisesta lääketurvallisuusarviosta vaan menettelystä, joka voi loukata potilaan yhdenvertaista kohtelua ja EU-oikeudellisia oikeuksia.
Tämän vuoksi pyydän, että mahdollinen kieltäytyminen perustellaan yksilöidysti ja kirjallisesti viittaamalla täsmälliseen lainkohtaan tai sitovaan määräykseen.
B) Alaikäisen politilaan vaatimus apteekeille
(Huoltaja/huoltajat mukana, EU/ETA-alueella määrätty testosteronivalmiste)
Asia: Eurooppalaisen lääkemääräyksen toimittaminen alaikäiselle / kirjallinen perustelu kieltäytymiselle
Olen alaikäisen potilaan huoltaja, ja olemme paikalla yhdessä. Lääkemääräys on annettu EU- tai ETA-maassa laillisesti toimivan lääkärin toimesta, ja lääke on Suomessa myyntiluvallinen.
1. Alaikäisyys ei ole automaattinen kieltäytymisperuste
EU-oikeuden mukaan alaikäisen potilaan hoidon laillisuus arvioidaan lähtömaan oikeuden ja käytäntöjen mukaan.
Jos hoito ja lääkemääräys ovat lähtömaassa laillisia, Suomi tai suomalainen apteekki ei voi mitätöidä niitä pelkästään kansalliseen hoitokäytäntöön vedoten.
Tätä tukevat:
- Direktiivi 2011/24/EU
- EU-perusoikeuskirjan 24 artikla (lapsen edun ensisijaisuus)
- EU-perusoikeuskirjan 35 artikla (oikeus terveydenhuoltoon)
2. Apteekin toimivalta
Apteekki voi tarkistaa:
- reseptin muotovaatimukset
- lääkkeen myyntiluvan
- huoltajan läsnäolon ja suostumuksen
Apteekki ei saa:
- arvioida, olisiko hoito sallittua Suomessa
- soveltaa Suomen hoitosuosituksia EU-reseptin pätevyyden arviointiin
- kieltäytyä yleisellä alaikäisyyteen perustuvalla oletuksella
3. Lääkkeen toimittamatta jättäminen loukkaa oikeuksia
Perusteeton kieltäytyminen:
- estää laillisesti määrätyn hoidon toteutumisen
- voi vaarantaa alaikäisen terveyden
- rikkoo potilaan ja huoltajan EU-oikeudellisia oikeuksia.
4. Vaatimus
Pyydämme, että apteekki toimittaa lääkkeen eurooppalaisen lääkemääräyksen perusteella, tai antaa kirjallisen, yksilöidyn kieltäytymisperusteen, jossa viitataan täsmälliseen lainkohtaan, määräykseen tai sitovaan ohjeeseen perustellaan, miksi lääkemääräystä ei voida toimittaa tässä yksittäistapauksessa.
Syrjinnän kielto ja yhdenvertainen kohtelu
Korostan, että eurooppalaisen lääkemääräyksen toimittamisesta kieltäytyminen yleisellä tai ei-yksilöllisellä perusteella voi merkitä epäsuoraa syrjintää ja olla ristiriidassa EU-oikeuden ja Suomen lainsäädännön kanssa.
Erityisesti:
EU-perusoikeuskirjan 21 artikla kieltää syrjinnän mm. kansalaisuuden, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän seikan perusteella.
SEUT 56 artikla turvaa palvelujen vapaan liikkuvuuden; palvelun epääminen vain siksi, että se on peräisin toisesta jäsenvaltiosta, on lähtökohtaisesti kiellettyä.
Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) kieltää epäsuoran syrjinnän tilanteissa, joissa näennäisesti neutraali käytäntö asettaa tietyt henkilöt epäedulliseen asemaan ilman hyväksyttävää ja oikeasuhtaista perustetta.
Jos apteekki kieltäytyy toimittamasta eurooppalaista lääkemääräystä yleisen linjauksen, tietyn klinikan, maan tai potilasryhmän perusteella, kyse ei ole yksittäistapauksellisesta lääketurvallisuusarviosta vaan menettelystä, joka voi loukata potilaan yhdenvertaista kohtelua ja EU-oikeudellisia oikeuksia.
Tämän vuoksi pyydän, että mahdollinen kieltäytyminen perustellaan yksilöidysti ja kirjallisesti viittaamalla täsmälliseen lainkohtaan tai sitovaan määräykseen.