• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus

LAHJOITA
KALENTERI
  • Ajankohtaista
    • Palvelutiedotteet
    • Ryhmät ja tapahtumat
    • Koulutukset ja teemaillat
    • Uutiskirjeet
  • Palvelut
    • Vertaisryhmät
      • Turvallisemman tilan periaatteet
      • Ryhmäkalenteri
    • Chatit
    • Vertaiskeskustelijat
    • Ajanvaraus
    • Yksilö-, pari- ja perhepalvelut
      • Etävastaanotto
      • Lähivastaanotto
      • Tukijaksot
        • Oman sukupuolen pohtiminen
        • Dysforia parempaan hallintaan
        • Transerityinen häpeä
      • Puhelinneuvonta
      • Sähköpostituki
    • Binderkierrätys
    • Pukeutumistila
    • Kenelle?
      • Aikuisten ja seniorien tuki
      • Lasten ja nuorten tuki
      • Läheisten tuki
      • Pariskuntien ja monisuhteisten tuki
      • Perheiden tuki
      • Neurokirjo- ja transerityinen tuki
    • Muiden tarjoamat palvelut
      • Akuutissa kriisissä
      • Palvelut intersukupuolisille ja heidän läheisilleen
      • Oikeudellinen neuvonta
  • Omahoito
    • Sukupuolidysforian omahoito
    • Sukuelindysforian omahoito
    • Vähemmistöstressin omahoito
    • Transihmisten kokema sukupuolieuforia seksissä – omahoito
    • Oma sukupuoli: pohdintatehtäviä
    • Transitio psykososiaalisesta näkökulmasta
    • Transitiotarpeiden pohtiminen
    • Transerityinen häpeä -omahoitosivu
    • Intersukupuolisuus ja kehon kirjo: itsehoitotehtäviä
    • Korjausprosessin jälkeen
    • Rentoutusohjeita ja -harjoituksia
    • Seksuaalisuus osana hyvinvointia
    • Henkisyys, hengellisyys ja uskonnollisuus – omahoitosivu
    • Sisäistetyn itsesyrjinnän mittari transsukupuolisille
  • Sukupuolen korjaus
    • Sukupuolen korjaaminen
      • Mitä kaikkea minulle tapahtuu?
      • Alaikäisten tutkimukset ja hoito
    • Nimen muuttaminen
    • Sukupuolen juridinen korjaaminen
    • Palkon hoito-ohjeistus
    • Hormonilääkärin tiedotteet
    • Detransitio
  • Sukupuolen moninaisuus
    • Sanasto
      • Sukupuoli- ja sateenkaarisanastoa suomalaisella viittomakielellä
    • Transsukupuolisuus
    • Muunsukupuolisuus
    • Transvestisuus
    • Sukupuolen moninaisuus lapsuudessa
    • Tietoa transihmisille
    • Henkilökuvia
    • Sukupuolen moninaisuuden historia
    • Tutkimuskatsaukset
    • Tasa-arvolaki ja syrjintäsuoja
    • Järjestöt ja yhteisöt
  • Intersukupuolisuus
    • Tietoa intersukupuolisille
    • Intersukupuolinen keho
    • Olenko intersukupuolinen?
    • Intersukupuoliselle nuorelle
    • Tietoa vanhemmille
    • Palvelut intersukupuolisille ja heidän läheisilleen
    • Hoitosuositukset
    • Intersukupuolisuus taiteessa ja kulttuurissa
    • Lapsille
    • Intersukupuolisuus-materiaalit
  • Materiaali
    • Oppaat ja esitteet
    • Kokemustarinoita
    • Sadut ja tarinat
    • Intersukupuolisuus-materiaalit
  • Nuoret
    • Lasten ja nuorten tuki
    • Sukupuoli-identiteetin tutkimukset alaikäisillä
    • Nimen muuttaminen
    • Tietoa nuorille
      • Vanhemmille ja läheisille kertominen
      • Nuoret ja seksuaalisuus
      • Nuoret ja seksi
      • Tehtäviä nuorille
    • Intersukupuoliselle nuorelle
    • Ammattilainen nuoren tukena
    • Materiaalia nuorille
      • Kirjoja, sarjoja ja sarjakuvia
  • Vanhemmat ja läheiset
    • Vanhemmille
      • Translapsen vanhemmalle
      • Transnuoren vanhemmalle
      • Kuinka tukea lasta
      • Vähemmistöstressi lapsilla ja vanhemmilla
      • Dysforia
      • Lapsen transprosessit
      • Lapsen sosiaalinen ympäristö
      • Lapsen intiimit ihmissuhteet
      • Vanhemman moninaiset tunteet
      • Sisarussuhteet
      • Intiimi- ja parisuhteiden hyvinvointi
      • Oppaat ja videot
      • Artikkelit ja tarinat
    • Transihmisten lapsille
    • Kumppaneille
  • Ammattilaisille
    • Sukupuolen moninaisuus asiakastyössä
    • Asiantuntija- ja koulutuspalvelut
    • Vertaiskeskustelijapalvelu ja ohjaus vertaisryhmiin
    • Hoitosuositukset
      • Hyvän hoidon suositus
      • Suositukset psykologeille
      • Translasten ja -nuorten hyvä hoito ja tuki
      • Intersukupuolisten lasten hoito ja tuki
    • Tutkimuskatsaukset
    • Uutiskirje
  • Osaamiskeskus
    • Yhteys
    • Toiminnastamme
    • Sense of belonging -hanke
    • Medialle
    • Lahjoita
    • Vapaaehtoiseksi?

Lapsen sosiaalinen ympäristö

Lapsen on myös tärkeä voida kokea tulleensa nähdyksi oikein niin kotona, kuin muissakin kasvatusinstituutioissa olipa kyse päiväkoti, koulu tai harrastustoiminta. Tämä tukee lapsen positiivisen minäkuvan ja identiteetin kehitystä. Myös lapsella voi olla sukupuoleen liittyviä omia huolia, joissa aikuisen hyväksyntä, tietämys ja tuki on tarpeen. Tämä on myös merkittävä tapa tukea lapsen mielenterveyttä nyt ja tulevaisuudessa. Mikään laki ei velvoita esimerkiksi opetustilanteissa käyttämään lapsen virallista nimeä.

Sukupuoleltaan moninainen lapsi tai nuori voi tarvita päiväkoti,- koulu,- tai harrastusarjessa joitain erityisiä toimenpiteitä, kuten yksityisyyttä pukeutumisessa tai vessatilanteissa. Useimmiten nämä on ratkaistavissa pienillä nikseillä, jotka on etukäteen mietitty. Ja jos nämä herättävät muissa lapsissa tai nuorissa kysymyksiä, kasvattajat ja valmentajat voivat todeta, että jokaisella on omia tarpeita, ja joskus ne liittyy siihen missä tuntee olonsa mukavaksi ja turvalliseksi vaikka vaihtaa vaatteet.

Lapsen päiväkoti-arki

Vapaus leikkiä ja leikitellä erilaisilla hahmoilla ja rooleilla, on jokaisen lapsen oikeus. Leikin kautta lapset oppivat itseilmaisua ja empatiaa. Sukupuoleltaan moninaiselle lapselle vapaa leikki, jossa hän valitsee omat roolinsa antaa vahvan signaalin siitä, että hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on. Joillekin lapsille, jotka identifioituvat vahvasti toiseen sukupuoleen, se tulee selväksi hyvin nuorena. Tai toimivat esimerkiksi päiväkodissa hyvinkin järjestelmällisesti oman sukupuolen mukaan, vaikka jonotustilanteissa jossa puhutellaan lapsia sukupuolitetusti. Hyvässä ja turvallisessa päiväkotiarjessa lapsi saa ilmaista itseään moninaisella tavalla, eikä aikuiset ammattilaiset ohjaa lasta toteuttamaan normatiivisia leikkejä tai tietyntyyppisiä pukeutumiskoodeja vaan hameet, mekot, housut, kynsilakat ja ehostukset sekä värit kuuluvat kaikille lapsille.

Joskus lapsi on kertonut sukupuoliristiriidastaan päiväkodin työntekijöille, mutta asia ei ole tullut puheeksi kodissa. Vanhemmille tilanne voi tuntua hämmentävältä, mutta ehkä kodin ilmapiiri on ollut niin luotettava ja jopa neutraali, ettei asiasta puhuminen ole tullut lapsen mieleen.

Lasten päiväkotiarkea voi helpottaa monella tavalla. Usein se vaatii vanhemmalta tai vanhemmilta aktiivista puheeksiottamista ja erilaisten ratkaisujen ehdottamista. Nämä saattavat olla sukupuolineutraalien vessojen pyytämistä, sukupuolitettujen toimintojen (poikien- ja tyttöjen jonot, päiväkodissa käytettävät symbolit, leikkeihin tai aktiviteetteihin osallistutaan kiinnostuksen, ei sukupuolen mukaan) purkamista.

Pienen lapsen kehodysforia voi näkyä esimerkiksi niin, ettei hän halua aikuista mukaansa vessaan. Tai lapsi kokee päiväkotien lukottomat vessat turvattomina, koska muut lapset voivat tulla vessakoppiin sisään. Nämä on asioita, joita varhaiskasvatuksen ammattilaiset voivat ottaa yleisesti puheeksi kun puhutaan turvallisista vessakäytänteistä päiväkodin arjessa.

Monelle lapselle oman, valitun nimen käyttäminen on tärkeää. Tutkimusten mukaan, se on myös helppo tapa edistää lapsen hyvinvointia ja mielenterveyttä. Jos lapsen nimeä ei ole muutettu virallisesti, on lapsen kanssa hyvä keskustella siitä, että  millaisessa tilanteissa lapsen virallista nimeä on käytettävä. Tällä voidaan ennaltaehkäistä lapsen mielipahaa, jos nimeä joudutaan käyttämään. Lapselle voi kertoa, että vanha nimi näkyy virallisissa asiakirjoissa kuten passi, tai todistukset sekä vahvan tunnistautumisen kohdalla. Virallista nimeä voidaan käyttää myös esimerkiksi  perusterveydenhuollossa. Nämä luonnollisesti saattavat aiheuttaa lapselle ahdistuksen ja mielipahan tunteita. Onkin tärkeää, että lapsi voi valmistautua näihin henkisesti jo etukäteen ja vanhempi voi voi myös mukana olleessaan kertoa, että lapsi käyttää nimeä xx, ja painottaa että sitä käytetään tässä tapaamisessa.

Koulumaailma

Kouluilla on vastuu kaikkien oppilaiden tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kouluturvallisuuden toteutumisesta. Yksi merkittävä syrjinnälle ja häirinnälle altistava tekijä on väärän nimen käyttäminen oppilaasta. Väärän nimen käyttäminen transoppilaista aiheuttaa myös vähemmistöstressiä. Teknistä estettä oppilaan oikean nimen käytölle ei ole.

Lapsen kutsumanimen voi vaihtaa koulussa helposti. Virallisen nimen muutoksen jälkeen tietojärjestelmiä on päivitettävä ja nimestä on tiedotettava opettajia. Vaikkei nimeä olisi virallisesti muutettu, tulee oppilaan itse käyttämää sukupuoli-identiteettiä vastaavaa nimeä käyttää aina. Väärän nimen käyttäminen altistaa syrjinnälle sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Lasta opettavien on tärkeää tietää uudesta nimestä, jotta se tulee varmasti käyttöön. Vanhemman on hyvä ottaa uuden nimen käyttö puheeksi kaikkien lasta opettavien aikuisten kanssa. Tämä voi avata myös vanhemmille ja koulun henkilökunnalle uudenlaisen keskusteluyhteyden, joka helpottaa yhteistyötä. Nimestä tiedotetulla henkilökunnalla on velvollisuus käyttää uutta nimeä.

Kutsumanimen kohdalle voidaan vaihtaa oppilaan valitsema nimi. Järjestelmän pitäisi mahdollistaa kutsumanimien käyttö ensisijaisena tietona niin, että ne näkyisivät Wilmassa myös opettajille. Wilman palvelussa on ohjeet opetuksen järjestäjille ja nimenvaihdon voi tehdä rehtori, koulusihteeri tai joku muu taho, jolla on oikeus tehdä muutoksia. Kutsumanimen vaihtaminen pitäisi olla mahdollista, kun sen laittaa väestö-tietojärjestelmän ulkopuoliseksi nimeksi. Koulua voi ohjeistaa teknisten ongelmien ilmetessä ottamaan yhteyttä Opetushallituksen KOSKI-tiimiin. Jatkuva väärän nimen käyttäminen voi täyttää laissa kielletyn häirinnän määritelmän ja olla virkavelvollisuuden laiminlyömistä.

Sateenkaarinuoret altistuvat homo- ja transfobiselle kiusaamiselle kouluissamme. Tämä on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaeissa tarkoitettua häirintää. Kouluilla on vastuu oppilaiden kouluturvallisuudesta ja velvollisuus puuttua häirintään ja mikäli koulu ei puutu ja häirintä jatkuu, syyllistyy koulu syrjintään ja voi olla korvausvelvollinen syrjitylle. Oppilaitoksilla on lakisääteinen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa suunnitelmallisesti ja puuttua häirintään, jota koulumaailmassa kutsutaan kiusaamiseksi. Häirintä on käyttäytymistä, jolla loukataan henkilön tai ihmisryhmän ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti. Käyttäytymisellä luodaan seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin liittyvä halventava, nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Häirintä voi olla puhetta, ihmisarvoa loukkaavan materiaalin esittämistä tai jakamista.

Mikään laki ei pakota käyttämään virallista nimeä koulussa, ja tällaiseen ohjeeseen tai käytäntöön vetoaminen on vastoin tasa-arvolain velvoitteita. Mikäli toimenpiteisiin nimen muuttamiseksi ei ryhdytä, ota yhteyttä kunnan koulu- tai sivistystoimeen tai tasa-arvovaltuutettuun. Oppilaitos ja koulutuksen järjestäjät ovat vastuussa lakisääteisistä velvoitteistaan. Jos koulu ei puutu sateenkaarinuoriin kohdistuvaan häirintään, syyllistyy se syrjintään ja voi olla hyvitys- ja korvausvelvollinen syrjitylle. Ota tällöin yhteyttä tasa-arvo- tai yhdenvertaisuus-valtuutettuun. Rikoksen tunnusmerkit täyttävästä toiminnasta tehdään rikosilmoitus riippumatta tekijän iästä. Kouluturvallisuutta edistää myös vuoropuhelu lapsen kanssa, sekä vanhemman että koulun välillä. Turvallisuuden on esimerkiksi ulotuttava oppi- ja välituntien lisäksi koulumatkoille. Vanhemman on tärkeää käydä lapsen kanssa yksityiskohtaisesti läpi koulupäivien, oppituntien, kouluretkien ja kotimatkojen hankaliksi koetut tilanteet tai huolet. Usein lapsilla itsellä on päteviä ratkaisuja tai toiveita, kuinka arjen haasteet selätetään.

Jokaisella on oikeus harrastaa

Syrjinnän kokemukset tai pelko siitä, voivat johtaa esimerkiksi liikuntaharrastuksen lopettamiseen tai poissaoloihin koululiikunnassa. Sukupuoleltaan moninaisten lasten ja nuorten liikuntatunnille osallistuville, jopa viidennellä häirinnän ja syrjinnän kokemukset liikunnan parissa olivat johtaneet itsetuhoisiin ajatuksiin. Onkin luonnollista, että jos liikuntatunnit tai harrastus on muuttunut ahdistavaksi, sen haluaa lopettaa.

Tutkimuksessa(Berg & Kokkonen, 2020) totesi, että sateenkaarinuoret on kokeneet ongelmallisten käytäntöjen liittyvän erityisesti  pukuhuoneisiin tai wc-tiloihin sekä uintitunteihin. Kotimainen tutkimus osoittaa etenkin muunsukupuolisten nuorten kokevan liikuntaharrastuksissaan syrjintää, kun lähes 70 prosenttia heistä kertoo kokeneensa usein tai joskus epäasiallista kohtelua liikuntaharrastuksessa.

Ongelmatilanteita synnytti rakenteellisen tason sukupuolittava kielenkäyttö ja käytännöt ja ne koettiin yksilötasolla ahdistavina ja epämukavina. Monet kyselyn vastaajat kertoivat päätyneensä joko käyttämään sukupuolineutraaleja WC-tiloja pukeutumistilanaan tai vaihtaneensa urheiluvaatteet päälleen jo kotona välttääkseen hankalia ja kiusallisia tilanteita. Trans- ja muunsukupuoliset ovat liikuntatunneilla kokeneet haasteeksi myös sen, ettei opettaja ole käyttänyt oppilaan itse valitsemaa nimeä.

Usein koulu- tai muissa liikuntaharrastuspaikoissa joillain järjestelyillä voidaan turvata translasten ja nuorten mahdollisuus liikuntaharrastukseen. Yksi kätevä tapa esimerkiksi kouluissa on se, että opetusta olisi saatavilla sekaryhmissä luokka-asteesta riippumatta.  Osallistuminen oman sukupuolikokemuksen mukaiseen liikuntaryhmään ei ole kustannuskysymys, vaan avainasemassa on lapsen opettajan asenteet ja toimintatavat. Useat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa tukevat toimintatavat pystytään toteuttamaan pienillä teoilla opettajan itsensä toteuttamina, kuten oppilaan arvostaminen omana itsenään ja hänen kohtaamisensa omana yksilönään.

Jos trans- tai muunsukupuolinen oppilas ei halua käyttää sukupuolitettuja tiloja eikä sukupuolineutraaleita tiloja ole, voidaan sopia, että oppilas voi esimerkiksi käyttää sukupuolitettuja tiloja ennen muita oppilaita tai heidän jälkeensä. Tällöin tulee varmistaa, ettei nuorelle koidu ongelmia siitä, jos hän saapuu seuraavalle tunnille myöhässä. Sukupuolitettujen pukuhuoneiden sisällä olisi hyvä olla erilaisia yksityisyyttä mahdollistavia rakenteita, kuten sermejä, verhoja tai yksittäisiä, lukittavia tiloja. Myös suihkutiloissa yksityisyyttä voi lisätä esimerkiksi suihkuverhoilla. Nuorilta itseltään voi myös kysyä vinkkiä siihen, mikä helpottaisi häntä arjessa.

Toki koulun fyysiset tilat rajaavat esimerkiksi pukuhuonejärjestelyjä, mutta esimerkiksi pukuhuoneen käyttö hieman muiden jälkeen tai ennen on yleensä mahdollista järjestää. Myös unisex-pukuhuoneita toivottiin, jottei vaatteita tarvitsisi vaihtaa wc-tiloissa. Joidenkin sisäliikuntapaikkojen pukuhuoneissa on erikseen rajattuja, esimerkiksi ryhmille tai liikuntarajoitteisille asiakkaille tarkoitettuja pukutiloja. Ne tarjoavat yksityisyyttä pukeutumistilanteessa. Ongelmallinen suhde omaan ruumiiseen vaikeuttaa joidenkin nuorten osallistumista koululiikunnan ja liikuntaharrastusten sukupuolitettuihin käytäntöihin. Tämä ei kuitenkaan
tarkoita, etteivät sateenkaarinuoret voisi pitää liikunnasta tai urheilusta.

Nuoret toivoivat, että ammattilaisten toivottiin olevaan ammattitaitoisia ja käyttävän ”inklusiivistä kieltä”, jossa ei puhuta ”tytöistä” ja ”pojista” (Haastateltava 4). Pukuhuoneiksi toivottiin joko unisex-pukuhuonetta tai erillistä pukuhuonetta, jottei vaatteita tarvitsisi vaihtaa WC:ssä.

Joskus liikkuvalle ja urheilevalle lapselle tekee hyvää tietää, että on olemassa LGBTQI+-urheilijoille tarkoitettu kilpailu EuroGames. Esimerkiksi kisojen uintisarjassa kilpailevat naiset, miehet sekä muunsukupuoliset yhdessä. Ehkä voitte perheenä seurata yhdessä kisoja ja vahvistaa ajatusta siitä, että kilpaurheilu voi olla kaikille mahdollista.

Uimahallikäynnit

Haikosen (2020) tutkimuksessa vain yksi kahdeksasta, eli 12,5 % vastaajien yläkouluikäisestä nuoresta, osallistui koulun uimaopetukseen. Osalla oli uinnista vapautus ja osa suoritti uintia korvaavaa liikuntaa joko uintituntien aikana tai koulun jälkeen.

Yläkouluikäisillä nuorilla oman kehon muutokset murrosiän myötä saattavat voimistaa kehodysforiaa, jolloin voi olla perusteltua vapauttaa nuori koulun uinneista. Vapautus ei voi kuitenkaan olla ensisijainen vaihtoehto, joka samalla vapauttaa koulut ja opettajat pohtimasta vaihtoehtoisia uimajärjestelyjä. Jos uinnista vapautumisen syynä on lapsen tai huoltajan toive esimerkiksi voimakkaan kehodysforian vuoksi, voidaan myös alakouluikäset oppilaat perustellusti vapauttaa uimaopetuksesta. Pienemmillä koululaisilla uintiin osallistuminen voi kuitenkin olla mahdollista muutamin erityisjärjestelyin, sillä kehon sukupuolittuneet osat on helpompi peittää muilta ennen murrosiän alkamista.

Sukupuolivähemmistöön kuuluvat voivat kuitenkin kiinnittää uima-asuunsa käyttöoikeusmerkin, joka oikeuttaa heidät pitämään yllä uima-asua pesutiloissa ja saunassa. Sinivalkoinen käyttöoikeusmerkki, joka osoittaa, että uimari on saanut oikeuden pitää uima-asua yllä uimahallissa, vaikka säännöt ohjaisivatkin toimimaan ilman uimapukua (esim. saunassa tai suihkussa). Käyttöoikeusmerkki voi olla pyöreä pukuun ommeltava merkki tai rannekemalli. Käyttöoikeusmerkin voi tilata netistä ja se maksaa noin 2,5 euroa.

Teksti on kirjoitettu 15.2.2025

Anna vanhempien sivuista palautetta ja kerro, mistä kaipaisit lisää tietoa?

Lähteitä ja lukemista

Tasa-arvovaltuutettu otti kantaa: Kaupunki X ei vaihtanut translapsen käyttäjätunnusta koulun järjestelmiin

Vanhemmille chat-palveluita 

Suomen neuolomo, mittatilaus rintaliivejä ja bindereita

Translasten vanhempien arkikokemuksia

Sukupuolivähemmistöt liikuntaharrastuksissa

Vinkkejä ja tukea lapsiperheen arkeen, MLL

Uskontojen Uhrit Ry, läheinen yhteisössä

Ensisijainen sivupalkki

◄ Takaisin ylätason sivulle
  • Sisarussuhteet
  • Oppaat ja videot
  • Artikkelit ja tarinat
  • Lapsen sosiaalinen ympäristö
  • Translapsen vanhemmalle
  • Transnuoren vanhemmalle
  • Vanhemman moninaiset tunteet
  • Lapsen intiimit ihmissuhteet
  • Kuinka tukea lasta
  • Vähemmistöstressi lapsilla ja vanhemmilla
  • Lapsen transprosessit
  • Dysforia on transerityinen teema

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus tarjoaa tukea ja tietoa kaikille, joita sukupuolen moninaisuus koskettaa. Meitä ylläpitää ihmisoikeusjärjestö Seta ja rahoittaa STEA Veikkauksen tuella.

 

Setan y-tunnus: 0661747-4

Seta ry / Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus / Sense of belonging -hanke

Haapaniemenkatu 7-9 B, 7. krs
00530 Helsinki

 

Toimiston ja pukeutumistilan aukiolo:
maanantai-torstai
klo 10–15.

 

Toimiston sijainti Google-kartalla.

TUKI- JA NEUVONTAPALVELUT

 

VERTAISTUKIPALVELUT

 

TYÖNTEKIJÖIDEN
YHTEYSTIEDOT

 

TIETOSUOJASELOSTE (INFORMOINTIASIAKIRJA)

Tilaa Sukupuolen moninaisuus tänään -uutiskirje

Sivustomme käyttää evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseen. Oletamme tämän sopivan sinulle, mutta voit halutessasi päättää mitä evästeitä laitteellesi tallennetaan evästeaseuksista. KYLLÄ Ei
Yksityisyysasetukset
Yksityisyysasetukset

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Välttämättömät evästeet ovat oleellisia, jotta sivustomme toimii tarkoitetulla tavalla. Tässä luokassa on vain sivuston tekniseen toimintaan ja turvallisuuteen liittyviä evästeitä. Nämä evästeet eivät sisällä mitään henkilötietoja.
Non-necessary
Käytämme Google Analyticsia sivuston käyttäjätietojen seurantaan ja Facebookin sekä Twitterin jakotoiminnot mahdollistavia evästeitä.
SAVE & ACCEPT