Mitä Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus konkreettisesti tekee? Johtava sosiaalityöntekijä Maarit Huuska keräsi vuoden 2019 toiminnan avainlukuja ja -tekoja. Vuoteen on mahtunut tuhansia tunteja matalan kynnyksen asiakastyötä, ammattilaisten koulutuksia ja tiedon jakamista sukupuolen moninaisuudesta.
Vuonna 2019 Transtukipisteenä tunnettu yksikkö muutti nimensä Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskukseksi, jotta nimi ei sulkisi ketään pois palvelujen ja vertaistuen piiristä. Uusi nimi sai sekä kiitosta että kritiikkiä, mutta on vakiintunut ajan kuluessa.
Psykososiaalinen tukityö ja tiedon tarjoaminen
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus tarjosi psykososiaalista tukea 1 020 sukupuolivähemmistöön kuuluvalle tai läheiselle. Asiakkaista kolme neljäsosaa haki tukea oman sukupuolensa pohtimiseen ja yksi neljäsosa oli sukupuolivähemmistöön kuuluvan tai sukupuoltaan pohtivan henkilön läheinen.
Tukipalveluissa usein toistuvia teemoja olivat sukupuoli-identiteettiin pohdinta, kehoa koskevien toiveiden selkiyttäminen itselle, itseluottamuksessa ja sukupuoli-ilmaisussa kehittyminen, normipaineet, vähemmistöstressi sekä mielenterveyden haasteet ja keskinäisen ymmärryksen lisääminen ihmissuhteissa.
Tukikontakteja oli 2019 yhteensä 3 092, tukea annettiin vastaanottokäynteinä, puhelimitse, sähköpostitse, chatissa ja videopuheluina. Yksilötukea osaamiskeskus antoi vuonna 2019 1 574 tukikontaktin ja ryhmätukea 1 518 tukikontaktin verran.
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksessa toimi vuonna 2019 16 eri vertaisryhmää, jotka kokoontuivat yhteensä 139 kertaa. Lisäksi sukupuolivähemmistöön kuuluville ja sukupuoltaan pohtiville nuorille järjestettiin Haave-leiri yhteistyössä kirkon erityisnuorisotyön kanssa.
Osaamiskeskus tavoitti kaikki ikäryhmät ja koko Suomen. Väestömäärään suhteutettunakin Etelä-Suomessa asuvat käyttivät palveluita eniten, Länsi-Suomessa asuvat käyttivät palveluja vähän mutta asioivat vastaavasti enemmän verkkosivuilla. Itä- ja Pohjois-Suomessa asuvia tavoitettiin jonkin verran vähemmän kuin olisi toivottu. Ikäryhmistä tavoitettiin eniten 18-29 – ja 30-49 -vuotiaita. Alle 18-vuotiaita lapsia tai nuoria asioi keskuksessa 110 vuonna 2020.
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen verkkosivuilla kävi 77 370 eri kävijää vuoden 2019 aikana. Sivuja ladattiin 182 365 kertaa.
Kävijäpalaute vuonna 2019
Kaikilta sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksessa asioineilta pyydettiin palautetta, jonka saattoi antaa anonyymisti. Osaamiskeskuksessa asioineet olivat enimmäkseen erittäin tyytyväisiä palveluihin ja vertaisryhmiin sekä työntekijöiden työotteeseen.
Palautetta antaneet kuvasivat tuen tuomia hyviä vaikutuksia elämäänsä, esimerkiksi itsehyväksynnän ja avoimuuden vahvistuminen, itsetuhoisuuden väheneminen, toivon vahvistuminen, vertaistukea saaneen lapsen ilon ja itseluottamuksen kasvun, tiedon saannin ja ratkaisujen löytymisen ongelmiin. Työntekijöiden työotetta pidettiin ystävällisenä, sensitiivisenä ja hyödyllisiä uusia näkökulmia antavana.
Vapaaehtoiset
Toiminnassa oli mukana 47 vapaaehtoista, jotka muun muassa vetivät yhteisöiltoja, toimivat vertaiskeskustelijoina ja kokemuskouluttajina ja kuvittivat osaamiskeskuksen materiaaleja. Vapaaehtoiset kokivat keskuksen toiminnan tärkeäksi ja oman roolinsa merkitykselliseksi. Vapaaehtoispalautteessa kerrottiin esmerkiksi kuinka mielekästä oli antaa toisille vertaistukea, kun oli itsekin sitä aiemmin tarvinnut ja saanut.
Koulutukset, konsultointi ja verkostoyhteistyö
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus koulutti vuoden 2019 aikana yli 500 kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaista sukupuolen moninaisuuden ammatilliseen kohtaamiseen. SMOK antoi konsultaatiota 188 taholle ja tämän lisäksi tehtiin 64 sote-alan työntekijän kanssa ammatillista verkostoyhteistyötä. SMOK teki viranomaisyhteistyötä esimerkiksi osallistumalla STM:n translain uudistamista valmistelevan työryhmän kuulemiseen. Työryhmän kuulemisen painopisteenä olivat lasten ja nuorten huomiointi translain uudistusprosessissa. Osaamiskeskus osallistui myös Lapsiasiavaltuutetun työryhmään “HLBTI ja lapset”.
Uutta materiaalia julkaistiin vuonna 2019, kuten “Kasvetaan yhdessä – opas sukupuolelta erityisen lapsen vanhemmille” ja “Lohikäärme, jolla oli keltaiset varpaat” -satukirja intersukupuolisuudesta.
Yhteistyökumppanit ilmaisivat omissa palautteissaan arvostusta. He pitivät toimintaa luotettavana ja laadukkaana ja olivat kokeneet saavansa ajan tasalla olevaa uutta tietoa, omaa organisaatiota hyödyttänyttä yhteistyötä ja omaa ammatillista kasvua edistänyttä konsultaatiota.
Kehityskohteet ja tulevaisuus
Palautteen antajat halusivat kehittää erityisesti Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen verkkosivuja. He toivoivat esimerkiksi selkeämpää palvelujen ja eri työntekijöiden erikoisosaamisen sekä tapahtumien kuvausta. He toivoivat myös, että sivuilta löytyisivät harjoitteet, joita asiakastyössä käytetään.
Palaute kertoi myös, että työntekijiden toivottiin olevan vielä paremmin tavoitettavissa, ja että suurissa vertaistukiryhmissä olisi aina kaksi ohjaajaa. Kehittämiskohtana nähtiin myös liian pienet toimintaresurssit.
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen yhteydessä toimi vuonna 2019 myös Tukea intersukupuolisille, keinoja ammattilaisille -hanke (TIKA-hanke), joka vuonna 2019 koulutti näkyvästi sote-alalla eri puolilla Suomea ja rakensi intersukupuolisten tukemiseen liittyvää osaamisverkostoa ja palvelukarttaa.
Tällä hetkellä COVID19-viruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen henkilökohtaiset tukipalvelut toimivat etänä ja vertaistukiryhmät ovat tauolla. Vertaistapaamisia etänä harkitaan, ja niistä tiedotetaan erikseen.