Me asumme perheemme kanssa tällä hetkellä ulkomailla. Ja viimeisimmällä matkallamme Suomeen koin tilanteen, joka vahvisti uskoani siitä, kuinka pienet asiat voivat merkitä paljon lapselle. Kun saavuimme Helsinki-Vantaan lentoasemalle, huomasimme heti Pride-viikon tunnukset ja sateenkaariliput ympäriinsä.
Meidän 10-vuotias lapsemme, joka on muunsukupuolinen, hymyili leveästi ja vaikutti heti rentoutuneemmalta. Hänen oli selkeästi helpompi hengittää ja olla oma itsensä. Hän tunsi olonsa tervetulleeksi. Asumme maassa, jossa translapsen oikeudet ovat joiltakin osin paremmalla tolalla kuin Suomessa, mutta toisilta osin kehnoja. Vaikka olemme kokeneet paljon hyviä hetkiä kotimaassamme, Suomeen saapuminen toi aivan uudenlaista iloa lapsellemme. Erityisesti sukupuolineutraalit vessat lentoasemalla herättivät lapsessani suurta riemua. Hän kommentoi, kuinka turvallista ja helppoa oli valita, minne mennä.
Itsellenikin cis-naisena se oli alkuun hieman hämmentävää, mutta nopeasti ymmärsin, kuinka vapauttavaa oli ajatella, että kuka tahansa voi valita minkä tahansa kopin ja tuntea olevansa oikeassa paikassa. Lapsellemme suurimman vaikutuksen teki se, miten helposti sukupuolineutraalit vessat toimivat. Hänen mielestään oli hienoa, että kaikkien yksityisyys ja turvallisuus oli huomioitu yhtä hyvin. Nämä pienet asiat tekivät hänen kokemuksestaan sellaisen, jossa hän tunsi olevansa tervetullut. Pride-viikon lippujen näkeminen ja suomen kielen “hän”-pronominin yleinen käyttö toivat myös lapselleni vapautuneen tunteen. Vaikka tiedän, että monet sateenkaariliput olivat esillä Pride-viikon vuoksi, niillä oli valtava merkitys lapseni hyvinvoinnille.
Oppimiskokemus ja vinkit muille vanhemmille
Tämä kokemus muistutti siitä, kuinka tärkeää on luoda tiloja, joissa jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi. Sukupuolineutraalit vessat, avoin ilmapiiri ja pienetkin symbolit, kuten sateenkaariliput, voivat antaa paljon voimaa lapselle, joka elää yhteiskunnassa, joka ei vielä aina tunnista tai kunnioita sukupuolen moninaisuutta.
Vanhemmille sanoisin: arvostakaa näitä pieniä asioita ja puuttukaa rohkeasti tilanteisiin, joissa lapsenne kokee epäoikeudenmukaisuutta. Myös kielen käyttö on tärkeä osa tasa-arvon edistämistä. Suomessa esimerkiksi “hän”-pronominin käyttö on mahtava tapa tukea sukupuolten tasa-arvoa ja inklusiivisuutta. Vaikka suomen kielessä ‘hän’-pronomini on loistava tasa-arvon työkalu, toki se ei yksinään poista binääristä tytöttelyä ja pojittelua, joita lapsemme edelleen kohtaa lähes kaikilta sukulaisiltaan. Tämä osoittaa, kuinka syvälle sukupuolinormit ovat juurtuneet, ja kuinka paljon työtä on vielä tehtävänä niiden purkamiseksi. Onneksi osa sukulaisista huomaa korjata sanojaan, ja lapsemme iloitsee aikuisten avoimesta oppimishalusta.
Pienetkin asiat voivat luoda suuria muutoksia, ja jokainen askel valoisamman ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta on askel parempaan tulevaisuuteen. Minäkin, translapsen vanhempana, tunsin oloni tervetulleeksi vaikka olenkin ally, enkä osa sateenkaari yhteisöä. Oli ihanaa tuntea että perheemme oli tervetullut. Kiitos kaikista sateenkaarilipuista, taidamme tuolla Suomeeen seuraavallakin kerralla Pride-viikon aikana!