Helsingin aikuisten sukupuoli-identiteetin tutkimusvastaanoton (transpolin) lääkäri vieraili SMOKin chatissa vuonna 2025. Tässä uutisessa on lyhennetty ja anonymisoitu kooste lääkärin vastauksista ja muusta keskustelusta.

Kysymyksiä ja vastauksia on muokattu tekstiasultaan selkeämmiksi, niitä on yhdistelty ja niistä on poistettu henkilökohtaisia tietoja. Sanamuodoissa on noudatettu transpolin henkilökunnan käyttämää termistöä.Lisäksi vastauksiin on lisätty puuttuvaa, oleellista tietoa.

Tekstissä SIT-poli, sukupuoli-identiteetin tutkimusvastaanotto ja transpoli tarkoittavat kaikki samaa asiaa. 

Huomioithan, että lääkäri on voinut kertoa pääosin Helsingin aikuispuolen käytännöistä. Lähes kaikki tutkimusjakson käytännöt ovat erittäin yksilöllisiä ja tiedot saattavat muuttua ajan kanssa. Tämän artikkelin tiedot pohjautuvat syksyn 2025 tilanteeseen.

Ajankohtaiset tiedot voit tarkistaa ottamalla yhteyttä suoraan SIT-polille, SMOKin palveluohjaukseen tai varaamalla ajan yksilötapaamiseen SMOKin työntekijän kanssa. 

Miksi transpolin lääkäri oli chatissa vieraana?

SMOK pyrkii tekemään hyvää yhteistyötä transpolien kanssa, jotta sieltä saataisiin ajantasaista tietoa tutkimus- ja hoitokäytännöistä ja voitaisiin jakaa sitä tietoa asiakkaille. SMOK asemoituu selkeästi transyhteisön ja transpolien väliin, ja toimii tiedonvälittäjänä molempiin suuntiin. Etenkin Helsingin aikuispuolen kanssa tehdystä yhteistyöstä onkin saatu paljon tärkeää tietoa. SMOK on myös päässyt omilla näkemyksillään vaikuttamaan siihen, miten Helsingin aikuispuolella suhtaudutaan eri asioihin. Keskustelut ovat koskettaneet esim. itselääkintää, ei-binäärisiä identiteettejä ja apuvälinetarjontaa. Kaikkiin näihin asioihin on saatu keskustelujen seurauksena myönteistä muutosta.

Lisäksi säännöllisissä tapaamisissa keskustellaan yksiköiden välisistä näkemyseroista: Seta ja SMOK eivät kannata nykyistä portinvartijuuteen perustuvaa transterveydenhuoltojärjestelmää. Kannatamme hoitosysteemiä, jonka lähtökohtana on tietoon perustuva suostumus (vrt. WPATH: SOC-8) ja jossa sukupuolivähemmistöjen sisäiseen tietoon ja omiin tavoitteisiin luotetaan enemmän kuin nyt.

Kysymyksiä ja vastauksia transpolille hakeutumisesta ja tutkimusjaksosta

1. Kuinka kauan kestää päästä polille, kun lähete on tehty?
   Suhteellisen nopeasti pääsee. Yleensä lähetteet käsitellään nopeasti, ja noin 1–2 kk:n sisällä voi olla jo ensimmäinen hoitajan käynti.
2. Onko yleistä, että ensimmäinen lähete palautetaan herkästi takaisin?
   Lähetteistä valitettavan iso osa palautetaan. Helsingin aikuispuolen lähetteiden palautusprosentti on ollut noin 40–50 %, eli suurin osa hyväksytään, mutta huomattava osa palautetaan erilaisista syistä. Iso osa palautetaan, jos on hoitamattomia psykiatrisia häiriöitä tai toimintakyky ei ole riittävä tutkimusjaksolle. Suuri osa palautetaan myös puutteellisten tietojen vuoksi.
3. Vaikuttaako lähetteen käsittelyaikaan se, mistä lähetteen on saanut?
   Kaikki lähetteet käsitellään yhtä nopeasti riippumatta siitä, mistä ne tulevat. Lähettävässä päässä voi olla vaihtelua sen suhteen, kuinka pitkä aika lääkärin tapaamisesta menee valmiin lähetteen lähettämiseen. Kaikki SIT-polille tulevat lähetteet ovat aina lääkärin laatimia.
4. Mitä tehdä, jos lähete palautetaan?
   Jos lähete hylätään, niin lähetepalautteeseen kirjataan syyt hylkäämiselle. Voi olla, että lähetteen tiedot ovat olleet puutteelliset, jolloin uuden lähetteen voi laatia piankin.Lähetepalautteessa saattaa lukea aikaraja, esim. “suositellaan uutta lähetettä aikaisintaan vuoden päästä”. Muussa tapauksessa aika-arvio on hyvinkin yksilöllinen: jos lähete palautetaan esim. huonon psyykkisen voinnin vuoksi, niin uuden lähetteen voi hakea, kun vointi on parempi.
5. Onko etävastaanotto mahdollista?
   Etävastaanottoja tehdään enemmän ja enemmän, ja etenkin jos on pitkä matka niin voidaan toteuttaa suurin osa käynneistä etänä.
6. Kuinka kauan transpolin tutkimusjakso kestää? Onko Tampereen ja Helsingin yksiköiden käytännöissä ja jonotusajoissa eroja?
   Helsingin aikuispuolen tutkimusjakson pituus on arviolta 2 vuotta, jos kaikki muut diagnoosit ja mahdolliset tukitoimet/kuntoutus ovat kunnossa. Tampereella on käytännössä samanlainen tutkimusjakso kuin Helsingissä.Suurin ero yksiköiden välillä on jonotusaika eri työntekijöille: Helsingissä lääkärinjonot ovat pisimmät, kun taas Tampereella psykologinjonot ovat pitkät. Eli pullonkaulat ovat erilaiset, mutta tutkimusjakso kestää suunnilleen yhtä pitkään molemmissa.
7. Pystyykö polia vaihtamaan kesken tutkimusprosessin?
   Potilaalla on oikeus mennä haluamaansa yksikköön, eli ei tarvitse mennä sen mukaan, kumpi niistä on lähempänä. Yksikköä voi myös vaihtaa.
8. Kuinka kauan kestää päästä ensimmäiselle lääkärin vastaanotolle tutkimusjaksolla?
   Tutkimusjaksolla ensin on hoitajan käynnit (ensikäynti + elämänkaarihaastattelut) ja vasta näiden jälkeen potilas menee lääkärin jonoon. Aiemmin tässä on kestänyt noin vuosi, mutta viime aikoina jonot ovat olleet lyhenemään päin.Helsingin aikuisten puolella lääkäritapaamisten määrää tutkimusjaksolla on vähennetty ja tällä on pyritty lyhentämään prosessin kokonaiskestoa. Lääkärin saattaa tavata vasta viimeisessä hoitoneuvottelussa, kun diagnoosi asetetaan. Prosessin aikana arvioidaan yksilöllisesti, tarvitseeko potilaan tavata lääkäriä ja psykologia, ja kuinka monta kertaa.
9. Jos tutkimusprosessi katkeaa, niin pitääkö myöhemmin aloittaa alusta vai voiko jatkaa siitä, mihin tutkimusjaksolla viimeksi jäätiin?
   Jos prosessi katkeaa, niin tyypillisesti tutkimusjaksoa jatketaan siitä, mihin on jääty. Yleensä ei tarvitse käydä koko prosessia alusta asti. Jos aikaa on kulunut runsaasti, saatetaan tarvita huolellisempaa tilannepäivitystä. Jos asiakkuus on voimassa, niin uutta lähetettä ei tarvitse. Jos ei ole varma, onko hoitosuhde voimassa, voi soittaa SIT-polin toimistoon ja kysyä. Jos ei ole hoitosuhdetta enää, tarvitaan uusi lähete.
10. Kannattaako 16–17-vuotiaan hakea nuorten polille vai odottaa täysi-ikäistymistä, että voi hakea aikuisten polille?
    Tähän ei ole selkeää vastausta, vaan asia on todella yksilöllinen. Alaikäisten tutkimusyksikössä Helsingissä tutkimukset ehditään mahdollisesti tehdä noin kahdessa vuodessa (tämä on hyvin yksilöllistä), mutta tutkimusjaksolle pääsy voi olla vaikeaa. Jos tutkimusjakso on jo osin tehty nuorten puolella ja jos asiakkuus siirretään täysi-ikäisenä aikuispuolelle (kaikkia ei siirretä!), tutkimusjakso saattaa mennä Helsingissä aikuisten SIT-polilla normaalia nopeammin.
11. Voiko aikuisten puolelle tehdä lähetteen ennen kuin täyttää 18?
    Siinä vaiheessa pitää jo olla täyttänyt 18, kun lähete laaditaan SIT-pkl:lle.
12. Miten määritellään tarpeeksi hyvä toimintakyky ja psyykkinen hyvinvointi tutkimusprosessiin?
    Yleensä niin, että henkilöllä mahdolliset todetut mielenterveysongelmat ovat hoitotasapainossa, ja että henkilö pystyy osallistumaan johonkin kodin ulkopuoliseen toimintaan. Nämä ovat yleisiä ohjeistuksia, ja prosessit ovat hyvin yksilöllisiä. Lähtökohtaisesti toimintakyky on riittävä, jos opiskelee tuetusti tai kevennetysti. Työkyvyttömyys ei välttämättä ole ongelma, jos arjessa muuten on sisältöä ja rutiineja.
13. Miten autismikirjon diagnoosi vaikuttaa transpolin tutkimusjaksoon?
    Jos potilaalla on todettu autismikirjon häiriö, niin usein elämänkaarihaastattelu toteutetaan ulkopuolisen tahon tarjoamalla 10 käyntikerran seksuaaliterapiajaksolla, joka saattaa kestää 4–6 kuukautta. Sinne voi kestää hieman pidempään päästä kuin SIT-polin hoitajan elämänkaarihaastatteluun.Jos autismikirjon epäily tulee esille vasta tutkimusjakson aikana, niin SIT-polilta saatetaan suositella, että autismikirjon diagnoosiselvitys tehtäisiin tutkimusjakson kesken. Tämä voi hidastaa tutkimusjaksoa. Jos diagnoosit ja tarvittavat tukitoimet on hoidettu ennen SIT-polin tutkimusjakson aloitusta, yleensä kaikki on SIT-polin näkökulmasta kunnossa. Lisätietoa aiheesta voit lukea Sukupuolivähemmistöt neurokirjolla -tietosivulta.
14. Entä jos on tiennyt identiteetistään pitkään, mutta ei ole kertonut asiasta kenellekään esim. pelkojen takia?
    On ymmärrettävää, että on halunnut pitää asian itsellään. Se toki auttaa, jos on SIT-polille tullessaan alkanut jollain tavoin siirtää sukupuoli-identiteettiään konkretian puolelle esim. puhumalla siitä muille, miettimällä nimi- ja pronominiasioita tai muokkaamalla presentaatiotaan. Jos asiasta ei ole yhtään puhunut muille, eikä asia näy arjessa mitenkään, niin silloin asiaan todennäköisesti tartutaan tutkimusjakson aikana.HUOM! Tämä ohje ei koske tällaisenaan alaikäisiä.
15. Auttaako transpolin tutkimusjakson etenemistä se, että on saanut alaikäisenä alustavan transsukupuolisuusdiagnoosin?
    Jos lääkärin kirjauksissa on mainintoja sukupuoli-identiteetin pohdinnoista vuosien takaa, se lisää luotettavuutta sukupuolikokemuksen kestosta. Muualla käytetyt “työdiagnoosit” eivät nopeuta kenenkään tutkimusjaksoa, sillä kaikki käyvät läpi saman, toki yksilöllisen, tutkimusjakson.
16. Entä jos psyykkinen vointi huononee transpolin tutkimusjakson aikana?
    Jos tutkimusjakson aikana psyykkinen vointi huononee, niin SIT-polilta suositellaan ehdottomasti, että olisi hoitokontakti myös mielenterveyspalveluissa. Jos vointi huononee todella voimakkaasti, niin SIT-poli saattaa arvioida, että mielenterveyttä täytyy hoitaa ennen kuin voidaan ottaa kantaa sukupuolta vahvistavien hoitojen (ja täten diagnoosin) oikea-aikaisuuteen.
17. Miten sukupuoli-identiteetin vakautta tulkitaan? Entä jos on välillä ollut ajattelematta asiaa, ja toisina aikoina ollut varma transsukupuolisuudestaan?
    Jos identiteettikokemus on ollut selkeästi välillä syntymäsukupuolen kanssa linjassa, niin sinä aikana transsukupuolinen identiteetti ei todennäköisesti ole ollut vakaa. Jos on aktiivisesti ollut kieltämisvaiheessa ja yrittänyt tukahduttaa sukupuoliristiriidan välillä, niin taustalla ollut sukupuoliristiriita on todennäköisesti ollut vakaa ja jatkuva. Näitäkin arvioidaan hyvin yksilöllisesti.
18. Lasketaanko vakaaksi identiteetiksi, jos isommat identiteettitermit ovat pysyneet samana, mutta kokemus tarkentuu jonkun microlabelin alle?
    Todennäköisesti lasketaan vakaaksi. Tarkkoihin identiteettitermeihin ei SIT-polilla välttämättä kiinnitetä huomiota, sillä tärkeintä on sanallinen kuvaus omasta sukupuoli-identiteetistä ja mahdollisesta dysforiasta. Lähinnä tutkimusjaksolla tarkastellaan sitä, mitä sukupuolipiirteitä potilas haluaa ilmentää hoitoprosessin kautta, ja että tämä idea on pysynyt vakaana.
19. Entä jos muunsukupuolinen ihminen ei halua vaihtaa juridista sukupuoltaan?
    Kenenkään ei tarvitse vaihtaa juridista sukupuolimerkintäänsä, riippumatta identiteetistä. Transpoli ei puutu tähän, vaan sukupuolen juridinen vahvistaminen on nykyisen translain alla oma, erillinen prosessinsa.
20. Miten sukupuoli-identiteetin vakautta arvioidaan genderfluideilla? Otetaanko ei-binääriset yhtä tosissaan kuin binäärisesti identifioituvat transihmiset?
    Yhtä tosissaan otetaan niin kaikki ei-binääriset kuin binäärisetkin transihmiset. Fluidiuden kohdalla identiteetin arviointi on varsin yksilöllistä. Riippuu esimerkiksi siitä, millaisissa sukupuolen ulottuvuuksissa on vaihtelua ja mikä vaihteluväli on. Jos on pitkään tunnistanut itsessään fluidiutta, ja itselle on selkeää millaista siihen liittyvä vaihtelu/aaltoilu on, niin tällainen on vakaa tilanne.Tärkeää on sanoittaa itseään tutkimusjakson aikana moniulotteisesti. Jos käyttää useita termejä itsestään, niin saattaa joutua lähetteessä ja tutkimusjaksolla perustelemaan, miten ne omassa kokemuksessa sopivat yhteen. Tärkeintä on kuitenkin kuvaus itsestä näiden termien tai labeleiden ulkopuolella.
21. Kumpi kannattaa hankkia, binäärinen vai ei binäärinen diagnoosi? Mistä tietää kumpi sopii paremmin? Entä jos haluaa vaihtaa sen myöhemmin?
    Diagnoosien ainoa ero käytännössä on se, että ei-binäärisellä ns. muunsukupuolisuusdiagnoosilla ei voi saada genitaalikirurgiaa. Hoitotoiveista keskustellaan tutkimusjakson aikana ja lääkäri saattaa kysyä, kumpi diagnoosi sopisi potilaalle paremmin. Aika usein diagnoosi valitaan pitkälti sen mukaan, mitä hoitoja toivoo.Jos hoidot vievät selkeästi feminiiniseen tai maskuliiniseen päätyyn, yleensä asetetaan binäärinen diagnoosi, vaikka identiteetti ei asettuisi selkeästi binääriin. Jos identiteetti on selkeästi ei-binäärinen eikä toivo genitaalikirurgiaa, silloin ei-binäärinen diagnoosi sopii paremmin. Diagnoosi on voitu myös jälkikäteen vaihtaa toiseen, jos toive genitaalikirurgiasta on tullut myöhemmin.
    Tutkimusjaksolla pyritään asettamaan se diagnoosi, joka on lähempänä potilaan ydinidentiteettiä. Käytännössä binäärisellä tai “melkein binäärisellä” identiteetillä asetetaan transsukupuolisuusdiagnoosi.
22. Milloin ICD-11 tulee transpolille? Miten se vaikuttaa tutkimusjaksoon ja sukupuolta vahvistaviin hoitoihin?
    Uusi diagnoosiluokitus ICD-11 on vielä käännettävänä, ja se otetaan valtakunnallisesti käyttöön mahdollisesti vuonna 2028. ICD-11:ssä tätä jakoa ei enää ole, vaan on yksi sukupuoliristiriidan diagnoosi. Lisäksi diagnoosi siirtyy psykiatriasta seksuaaliterveyden kategoriaan. Jää nähtäväksi, miten muutos käytännössä vaikuttaa transpolin tutkimusjaksoon. Todennäköisesti diagnoosiluokituksen muutos ei vaikuta siihen juurikaan.
23. Onko kehodysforian hoitoon olemassa Käypä hoito -suosituksia?
    Ei ole, mutta Sukupuolidysforia ja autismikirjon häiriö -kirjallisuuskatsaus on julkaistu vuonna 2024. Lääkäreiden käytössä olevissa tietokannoissa on yhteenvetoja esim. sukupuolta vahvistavista hoidoista. Nämä eivät ole julkisia.
24. Voiko saada alle 30-vuotiaana sterilisaation, jos se auttaa dysforiaan?
    Ei ole mahdollista. Sterilisaatioita ei tehdä transsukupuolisuuden tai muunsukupuolisuuden diagnooseilla. Sisäisten sukuelinten poisto voidaan tehdä transsukupuolisuusdiagnoosilla. Yli 30-vuotiaana voi yrittää hakea terveysaseman kautta sterilisaatiota, mutta se on monimutkainen temppurata.
25. Miten transpolin kautta voi saada ilmaisen binderin tai packerin?
    Bindereitä ollaan vuonna 2025 alettu myöntämään hoidollisena apuvälineenä. Niitä on myönnetty syyskuuhun 2025 mennessä kymmenkunta. Kriteerit siihen ovat tiukat: apuvälineitä myönnetään vain, jos potilaalla on päivittäistä toimintakykyyn vaikuttavaa haittaa (rintakehädysforia), ja binder on vaihtoehto kirurgialle. Tämä siis tapahtuu vasta hoitoihin ohjatessa diagnoosin jälkeen. Eli jos toivoo mastektomiaa, mutta leikkauskriteerit eivät täyty (tai ei halua kirurgiaa), voidaan hakea binderiin maksusitoumusta.Samoin penisproteesi tai packer on vaihtoehto genitaalikirurgialle. Penisproteeseja ei olla vielä myönnetty, sillä byrokratian selvittely on vielä kesken. Tekeillä on sopimus yhden valmistajan kanssa, ja tämä sopimus tulee todennäköisesti voimaan syksyn 2025 aikana. Valmistajan valikoimassa on muutama perusmalli, joista saa valita.
26. Vaikuttaako diagnoosiprosessiin negatiivisesti, jos haluaa hoitoja vain osittain, esim. vain hieman maskulinisoivaa/feminisoivaa hoitoa, pysytellen melko neutraalina?
    Ei todennäköisesti haittaa. Mikään diagnoosi ei velvoita mihinkään hoitoihin. Hoitotoiveita yksilöidään potilaan omien tavoitteiden mukaan.
27. Kuinka kauan kestää päästä genitaalikirurgiaan?
    Riippuu mihin genitaalikirurgiaan lähetetään ja mistä ajanlasku aloitetaan. Tällä hetkellä falloplastiaan on noin vuoden jono ja vaginoplastian jono on noin 1,5 vuotta. Myös hysterektomia luokitellaan genitaalikirurgiaksi. Ennen jonoon pääsemistä on monta vaihetta läpikäytävänä, eli aikaa kuluu helposti useita vuosia.
28. Käyvätkö toisen EU-maan hormonireseptit myös Suomen apteekeissa?
    Ulkomaiset EU-reseptit kelpaavat Suomen apteekeissa. Uuden reseptin laatiminen Suomessa vaatii diagnoosin. Jos siellä toisessa EU-maassa ei ole tehty vastaavaa diagnoositutkimusta reseptiä varten, pitäisi uutta suomalaista reseptiä varten käydä SIT-polin tutkimusjakso.
29. Miten itselääkintä eli omatoiminen hormonihoito vaikuttaa tutkimusjaksoon?
    Itselääkinnästä ei rankaista. Helsingin ja Tampereen transpolien linja on se, että omatoimisen hormonihoidon aloitusta ei suositella, mutta se ei myöskään muuta tutkimusjaksoa mitenkään. Eli ei hidasta eikä nopeuta.