Sukupuolivähemmistöihin ja neurovähemmistöihin kuuluminen vaikuttavat identiteettiin ja toimintaan. Kuitenkin näiden piirteiden vaikutus yksilöön ovat yksilölliset. Tutkimuksista tiedetään, että adhd-ihmisten ja autistien keskuudessa on enemmän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia ihmisiä ja päinvastoin.
Nykyinen tutkimuskirjallisuus, joka tarkastelee autismin ja sukupuolen moninaisuuden risteyskohtia, osoittaa, että huomattava osa autisteista identifioituu transihmisiksi tai ei-binäärisiksi. Tämä tarkoittaa, että heidän sukupuoli-identiteettinsä ei välttämättä vastaa yhteiskunnallisia odotuksia, jotka perustuvat syntymässä määriteltyyn sukupuoleen. Helsingin aikuisten sukupuolen tutkimusvastaanoton lääkäri arvioi, että heidän asiakkaistaan miltei 20 % on autisteja.
Gliddenin ym. vuoden 2016 systemaattinen katsaus on osoittanut, että sukupuolidysforiaa kokevat lapset ja nuoret ovat useammin autisteja kuin cis- lapset ja nuoret. Aikuisiin liittyvä tutkimus on edelleen vähäistä. Tämän tutkimuksen arvion mukaan syntymässä tytöiksi määritellyistä 22 % ja 8 % pojiksi määritellyistä autismikirjolla olevista kuului sukupuolivähemmistöihin.
Tutkimusviitteet painottavat autistisia piirteitä sukupuoleltaan moninaisissa ryhmissä, kun taas harvemmat tutkimukset tarkastelevat sukupuolivähemmistöihin kuulumista henkilöillä, jotka ovat autisteja. Lisäksi autismin esiintyvyyden sukupuoleltaan moninaisissa väestöissä on havaittu vaihtelevan eri ikäryhmissä lapsilla, nuorilla ja aikuisilla mutta iän mahdollista vaikutusta tähän suhteeseen ei ole vielä tutkittu tarkemmin. (Bonazzi ym., 2024)
Teorioita sukupuolikirjon ja autismin välisestä yhteydestä
Bonazzin (ym., 2024) kirjallisuuskatsauksen mukaan, tähän mennessä on esitetty monia erilaisia oletuksia selittämään sitä, miksi sukupuoli-identiteettien moninaisuus näyttää olevan yleisempää autistisilla ihmisillä.
Nämä teoriat voidaan jakaa kolmeen pääryhmään:
- Biologiset teoriat, jotka viittaavat esimerkiksi sikiöaikaisen testosteronialtistuksen vaikutukseen sekä oletukseen, että sukupuolten moninaisuudella ja autismilla olisi yhteisiä geneettisiä tekijöitä.
- Psykologiset teoriat, joiden mukaan psykologiset piirteet voisivat vaikuttaa sukupuoli-identiteetin kehitykseen ja selittää sukupuoliristiriitaa tai sukupuolen moninaisuutta tässä väestössä.
- Sosiaaliset teoriat, joiden mukaan sosiaaliset kokemukset, erityisesti vähäisempi sitoutuminen sosiaalisiin normeihin ja vähemmistöstressi voisivat selittää sukupuolidiversiteettiä autistisilla ihmisillä.
Systemaattisessa katsauksessa, jossa tarkasteltiin tämän yhteyden mahdollisia taustamekanismeja ja niitä tukevaa tai vastustavaa tutkimusnäyttöä. Wattel (2022) kollegoineen totesi, että mikään teorioista ei toistaiseksi saa vahvaa empiiristä tukea. Kuitenkin lupaavimmilta vaikuttavat seuraavat selitysmallit:
- Sosiaaliset normit vaikutat vähemmän: autistiset ihmiset saattavat olla vähemmän sidottuja kaksijakoisiin sukupuolinormeihin kuin neurotyypilliset ihmiset.
- Trans- ja muunsukupuoliset autistit: autistisilla ihmisillä miehisiksi ja naisellisiksi perinteisesti luokitellut piirteet voivat olla vähemmän selkeästi eriytyneitä. Esimerkiksi autistisilla miehillä voi esiintyä vähemmän maskuliinisiksi ja enemmän feminiinisiksi tulkittuja piirteitä, ja autistisilla naisilla päinvastoin.
Se, että autistiset ihmiset raportoivat usein ei-binäärisiä identiteettejä, sopii yhteen sosiaalisen hypoteesin kanssa. Sen mukaan ei-binäärisyys voisi liittyä irtautumiseen perinteisistä sukupuolirooleista. Autistiset ihmiset saattavat kokea sukupuoli-identiteettinsä joustavampana ja vähemmän perinteisten kaksijakoisten normien rajoittamana kuin neurotyypilliset ihmiset.
Ableismi voi muodostaa erityisen esteen ihmisille, jotka tarvitsevat sukupuolta vahvistavaa hoitoa. Autististen ihmisten sukupuoli-identiteetti tai siihen liittyvät ristiriitaiset tunteet sekä vähemmistöstressi voidaan sivuuttaa juuri heidän autistisuutensa vuoksi. Esimerkiksi joissain tutkimuksissa on viitteitä siihen, että joillakin terveydenhuollon ammattilaisilla voi olla virheellisiä oletuksia siitä, että autistisen ihmisen sukupuolikokemukseen ei voisi luottaa tai sitä ei voisi vahvistaa. Trans-autistiset ihmiset kohtaavatkin suurempia esteitä sukupuolta vahvistavaan hoitoon pääsyssä ja ovat todennäköisemmin vahingoittaneet itseään tai käyttäytyneet itsetuhoisesti kuin ei-autistiset transihmiset (Strauss ym., 2021).
Mistä vanhempien on tärkeää olla tietoisia
Sukupuoli- ja neurovähemmistöön kuulumiseen liittyvät arjen haasteet liittyvät ensisijaisesti normeihin ja ympäristön asenteisiin sekä näiden asenteiden esteellisyyteen kuin itse lapseen. On tärkeää tarkastella asiaa niin, että on olemassa yksilö jolla on omat erityispiirteensä ja ympäristö, jossa on omat esteellisyydet. Nämä yhdessä voivat aiheuttavat ristiriitoja ja erilaisia oireiluja.
Aistiympäristö voi olla asia, joka vaikuttaa heikentävästi tai vahvistavasti lapsen hyvinvointiin. Aistiympäristöön kuuluu esimerkiksi tilat, joissa on erilaisia ääniä, valoja ja ihmisiä. Toisaalta aistiympäristöön kuuluvat myös iholla tuntuvat vaatteet ja niiden materiaali, oma ääni, omat kehon muodot, liike tai muut asiat, jotka vaikuttavat ihmiseen sensorisesti. Aistiärsykkeisiin vaikuttavat kehollinen tietoisuus, sosiaaliset paineet eli ympäristön sukupuoleen liittyvät normit tai odotukset sekä koettu sukupuolidysforia.
Joillekin vaatteiden tuntuma voi olla erityisen tärkeä sillä osa vaatteista voi tuntua sekä aistillisesti epämukavilta että sukupuolen kannalta vääriltä. Peilit, pukuhuoneet tai tilat, jotka on sukupuolitetut voivat kuormittaa yhtä aikaa sosiaalisesti, kehollisesti ja aistillisesti.
Ylikuormitustilanteessa sukupuolidysforia voi voimistua, koska stressi heikentää kykyä säädellä tunteita ja aistikuormaa. Eli vanhemman on tärkeää huomioida sosiaalisissa tilanteissa tapahtuneet väärät tulkinnat, sillä väärinsukupuolittaminen voi tuntua erityisen voimakkaalta lapsesta. Silloin siinä saattaa yhdistyä niin sosiaalinen kuormitus kuin aistikuormituskin.
Vanhemman on hyvä auttaa lasta huomaamaan esimerkiksi stimmaamista ja miten sitä hyödyntää tilanteissa, joissa tarvitsee tunteiden säätelyä, stressin tai ahdistuksen käsittelemistä. Stimmaamisesta voi olla paljon hyötyä, kun pitää esimerkiksi keskittyä tai hallita aistiympäristöä. Se voi myös auttaa, jos on epävarma olo uusissa paikoissa tai uusien ihmisten keskellä. Stimmaaminen voi liittyä myös iloon ja innostuksen tunteisiin!
Monet autistiset transihmiset kuvaavat myös, että sukupuolieuforia voi olla hyvin kehollista ja sensorista:
- Kun vaatteissa on oikeanlainen tuntuma tai leikkaus
- Sileä iho tai karhea iho, parta tai kehon karvoitus
- Äänen muuttuminen esimerkiksi hormonihoitojen seurauksena
- Hiusten tuntuma, siihen liittyvä leikkaus tai kasvu
- Binderin, packerin tai rintaproteesien oikealta tuntuva paine ja muoto tuntuu hyvältä
- Kun on tila, jossa saa turvallisesti ilmaista itseään
On myös tärkeää huomata, että joillekin avoimuus autistisuudesta (kertominen perheelle, ystäville ja terveydenhuollon työntekijöille) että suurempi peittely eli autististen piirteiden maskaaminen, liittyivät poikittaistutkimuksessa merkittävästi heikompaan hyvinvointiin. Tätä ilmiötä havainnollisti tutkimus, jossa autistinen osallistuja kuvasi tilannetta sanomalla, että autistisena ihmisenä on ”pulassa teki niin tai näin” (Botha ym., 2020). Tällainen monikerrostuksellisuus korostaa sitä, etteivät autistiset ihmiset voi paeta vähemmistöstressiä pelkästään maskaamalla, piilottelemalla tai välttelemällä identiteettinsä paljastamista, koska myös sillä on oma hintansa hyvinvoinnin näkökulmasta (Botha, 2022). Itsehyväksyntä ja tietoiset valinnat, missä tilanteissa haluaa maskata, ovat tässä eduksi. On tärkeää, että lapsi tai nuori oppii tunnistamaan ja hyödyntämään omia neurologisia vahvuuksiaan. Esimerkiksi herkät aistit mahdollistavat erityistä aisti-iloa, kun oppii tuntemaan omat triggerit sekä aistimielihyvän lähteet ja muokkaamaan ympäristöä tai elämäntapaa hyvään suuntaan. Lapsi tai nuori tarvitsee tässä perheen apua.
On tärkeää, että nuorella on riittävästi aikaa keskittyä esimerkiksi omiin erityiskiinnostuksen kohteisiin ja sosiaalisuuden määrää voidaan joutua rajaamaan. Joskus lapsi on hyvin kiinnostunut sukupuolen moninaisuudesta, joka saattaa herättää vanhemmassa epäilyjä siitä, onko lapsi erityisen mielenkiinnonkohteestaan samaistunut. Monelle tämä liittyy siihen, että on tärkeää oppia itsestään tiedon kautta, ja etsiä tietoa liittyen sukupuoleen yleisesti konseptina. Ja siksi lapsi lukee ja tutkii vaikka transaiheita hyvinkin paljon. Perheessäkin voi olla välillä autistikulttuurin piirteitä, kuten rinnakkainen leikki eli tehdään kukin omalla tahollaan vähän samoja asioita yhtä aikaa.
Vanhempana on tärkeää pyrkiä vahvistamaan oman lapsen erityisiä kykyjä, jotka voivat olla esimerkiksi lapsen hyvä visuaalinen hahmotuskyky, herkkyys aistia asioita, lapsen hyvä muisti tai vaikkapa kyky syventyä asioihin kokonaisvaltaisesti. On myös tärkeää opettaa lasta huomaan, milloin kuormitusta on liikaa, sekä harjoitella yhdessä sitä, kuinka hermostoa voidaan rauhoittaa erilaisin keinoin. Mielenterveystalon nettisivuilla on hyviä ja konkreettisia vinkkejä, joilla tasapainottaa arkea ja auttaa lasta turvallisesti, kannustavasti ja positiivisesti tilanteissa, joissa on kuormitusta.
Tuki lisää positiivista itsekuvaa
Transihmisten kohdalla yksilö joutuu usein tasapainottelemaan sen välillä, miten hän näkee itsensä ja miten hän uskoo yhteiskunnan näkevän hänet ja ovatko näkemykset ristiriidassa keskenään (Botha ym., 2020). Siksi perheiden ja läheisten tarjoama tuki on usein yhteydessä myönteisempiin näkemyksiin omasta itsestä.
Kun ihminen oppii tuntemaan itseään, sen ensisijainen hyöty on mahdollisuus yhteyteen, joka liittyy itseen, muihin ihmisiin, saamaansa tukeen ja yleisesti maailmaan. Kun ihminen oppii olevansa esimerkiksi autistinen, hän voi alkaa ymmärtää itsensä autistisena eikä ihminen sisäistä virheellistä ajatusta itsestään jonkinlaisena ”rikkinäisenä neurotyyppinä”.
Tieto ja ymmärrys omasta erityisyydestä transihmisenä tai neurokirjon osalta voi myös avata ovia yhteyteen muiden ihmisten kanssa, joilla voi olla samankaltaisia kokemuksia sosiaalisuuteen liittyvistä normeista mutta kykyä elää omien arvojen mukaista elämää, autenttisena itsenään. Tämä ymmärrys voi auttaa hahmottamaan omia tarpeita eri tavalla. Useimmille vertaistuki auttaa löytämään omia tapoja olla elää itseään todeksi, juuri omassa yhteisössä.
Tutkimuksissa on myös havaittu diagnoosin hyötyjä perheessä. Tutkimuksessa esimerkiksi vanhemmat kokivat, että heidän oma kokemustietonsa autismista lisäsi empatiaa heidän autistisia lapsiaan kohtaan. Myös autistiset korkeakouluopiskelijat ovat kertoneet, että autismidiagnoosin oppiminen auttoi heitä ymmärtämään itseään paremmin (Crane ym., 2021).
Videoita ja alustuksia aiheesta
Heta Eskelinen on psykofyysinen fysioterapeutti, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja ja seksuaalineuvoja. Videolla Heta korostaa, että neuromoninaisuus on sateenvarjotermi, johon kuuluu muun muassa ADHD, autisminkirjo, erilaiset oppimisvaikeudet, OCD ja esimerkiksi skitsofrenia. Neurotyypillisyys on osa neuromoninaisuutta.
Nella Heiskanen työskentelee asiantuntijana ja nuorten valmentajana Autismisäätiön neurokirjon nuorten hyvinvointia edistävässä Sun Huki -hankkeessa (STEA, 2024–2026). Nellan asiantuntijuudessa yhdistyy ammatillinen ja eletty ymmärrys sateenkaarevasta neurokirjon nuoruudesta. Katso alla oleva alustus aiheesta.
Video on nauhoitettu lokakuussa 2025.
Tietosivu ja omahoitomateriaalia aiheesta
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen nettisivuilla on tietosivu aiheesta täällä. Ja omahoitomateriaali, on suunnattu niille neurokirjon ihmisille, jotka kuuluvat sukupuolivähemmistöön tai pohtivat omaa sukupuoli-identiteettiään. Materiaalia voivat hyödyntää soveltuvilta osin myös transvestiitit ja intersukupuoliset ihmiset. Materiaalissa korostuvat ADHD ja autismi, sillä näistä on eniten tutkimustietoa. Muutkin neurovähemmistöön kuuluvat voivat silti hyötyä harjoituksista. Löydät sen täältä.
Lähteitä ja lisälukemista
Bonazzi, Peyroux, Jurek, Souiller, Zufferey, Giroudon, Nourredine, Demily, 2024, Gender on the Spectrum: Prevalence of Gender Diversity in Autism Spectrum Disorder—A Systematic Review and Meta-Analysis, https://journals.sagepub.com/doi/epdf/10.1089/aut.2024.0202?cf-mal-redirected=true
Botha, Gillespie-Lynch, 2022, Come as You Are: Examining Autistic Identity Development and the Neurodiversity Movement through an Intersectional Lens, https://karger.com/hde/article-pdf/66/2/93/3750905/000524123.pdf
Crane, Hearst, C., Ashworth, M., Davies, J., & Hill, E. (2021). Supporting newly identified or diagnosed autistic adults: An initial evaluation of an autistic-led programme. Journal of Autism and Developmental Disorders. https://doi.org/10.1007/s10803-020-04486-4
Glidden D, Bouman WP, Jones BA, et al., 2016, Gender dysphoria and autism spectrum disorder: A systematic review of the literature. Sex Med Rev.
Strauss, Cook, Watson, Winter, Whitehouse, Albrecht & Lin, A. (2021). Mental health difficulties among trans and gender diverse young people with an autism spectrum disorder (ASD): Findings from Trans Pathways. Journal of Psychiatric Research,137, 360–367. 10.1016/j.jpsychires.2021.03.005
Wattel, L. L., Walsh, R. J., & Krabbendam, L. (2022). Theories on the link between autism spectrum conditions and trans gender modality: A systematic review. Review Journal of Autism and Developmental Disorders,11, 275–295. 10.1007/s40489-022-00338-2
Yhdenvertainen neurovähemmistösanasto, Kaiao 2026, https://kaiao.fi/sanasto/
Mielenterveystalo.fi, Nepsypiirteisten lasten omahoito-ohjelma, https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/nepsypiirteisten-lasten-omahoito-ohjelma/2-tyokaluja
EDA/EPA piirteisen nuoren kohtaaminen, opas ammattilaisille: https://autismiliitto.fi/wp-content/uploads/2025/05/EDAPDA-OPAS-2025.pdf
Kirjoja:
Ihana, kamala nepsy-arki (Krista Lomas)
The Autistic Trans Guide to Life (Yenn Purkis, Dr Wenn Lawson, Emma Goodall)
The Awesome Autistic Guide for Trans Teens (Yenn Purkis, Sam Rose)
Pakko (Tuukka Hämäläinen)
OCD itsehoito-opas (Kimberley Quinlan, suom. Tuukka Hämäläinen)
Nepsy-opas (3. painos ilmestyi juuri!)
Ai se olikin ADHD (Laura Wathen)
Unmasking autism (Devon Price)
Neuroqueer heresis (Nick Walker)
Were all neurodivergent (Sonny Jane Wise)
PDA-opas (Stenlund & Korhonen, ilmaiseksi ladattavissa esim. ig tilien kautt
Ohjelmia:
Kirjolla
Nepsyt
Neuroepätyypilliset
Nettisivuja:
Sonny Jane Wise www-sivuilla ilmaista materiaalia: https://www.livedexperienceeducator.com/resources
autismiliitto – kirjokartta, oppaita, nuorten sivut
Additude magazine (webinaareja, podcasteja jne. myös!)
Podcastit:
Pakkopodi
Pikkupakkonen
adhd-podi
Sekopäät (yle)