Sukupuolen moninaisuus ja neuromoninaisuus ovat erilaisia, mutta yksilöllisiä ilmiöitä, jotka vaikuttavat henkilön identiteettiin ja toimintaan.
Tutkimuksista tiedetään että ADHD ja autisminkirjon henkilöiden keskuudessa on enemmän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia ihmisiä ja päinvastoin. Eli on enemmänkin tavallista kuin tavatonta, että ihminen kuuluu sekä neurovähemmistöön että sukupuolivähemmistöön. Helsingin aikuisten sukupuolen tutkimusvastaanoton lääkäri arvioi, että heidän asiakkaistaan miltei 20 % kuuluu autisminkirjolle.
Tähän niin sanottuun neurotyyppiin tai sen haasteet liittyy enemmänkin normeihin ja ympäristön asenteisiin ja asenteiden esteellisyyteen kuin itse lapseen. Vaikeuksia voi siis tulla enemmänkin siksi, että on yksilö jolla on omat erityispiirteensä ja ympäristö jossa on omat esteellisyydet, jotka yhdessä aiheuttavat ristiriitoja ja siitä syystä lapsi voi alkaa oireilla.
Heta Eskelinen on psykofyysinen fysioterapeutti, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja ja seksuaalineuvoja. Videolla Heta korostaa, että neuromoninaisuus on sateenvarjotermi, johon kuuluu muun muassa ADHD, autisminkirjo, erilaiset oppimisvaikeudet, OCD ja esimerkiksi skitsofrenia. Neurotyypillisyys on osa neuromoninaisuutta.
Nella Heiskanen työskentelee asiantuntijana ja nuorten valmentajana Autismisäätiön neurokirjon nuorten hyvinvointia edistävässä Sun Huki -hankkeessa (STEA, 2024-2026). Nellan asiantuntijuudessa yhdistyy ammatillinen ja eletty ymmärrys sateenkaarevasta neurokirjon nuoruudesta. Katso alla oleva alustus aiheesta.
Video on nauhoitettu lokakuussa 2025.
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen nettisivuilla on tietosivu aiheesta täällä. Ja omahoitomateriaali, on suunnattu niille neurokirjon ihmisille, jotka kuuluvat sukupuolivähemmistöön tai pohtivat omaa sukupuoli-identiteettiään. Materiaalia voivat hyödyntää soveltuvilta osin myös transvestiitit ja intersukupuoliset ihmiset. Materiaalissa korostuvat ADHD ja autismikirjo, sillä näistä on eniten tutkimustietoa. Muutkin neurokirjolla olevat ja neurokirjon piirteiset voivat silti hyötyä harjoituksista. Löydät sen täältä.