Lapseni oli 14, kun hän istutti meidät vanhemmat (heteropari) alas, ja sanoi, että haluaa kertoa meille jotain. Hän sanoi meille olevansa muunsukupuolinen, ja me sanottiin, hyvä tietää, olet meidän lapsi ja rakas meille sellaisena kuin olet. Lapsi kysyi, onko meillä kysyttävää, ja meillä ei tullut siinä tilanteessa mitään mieleen.
Hän taisi järkyttyä siitä, miten rennosti me vanhemmat asian otimme. Voi olla, että meillä oli ennakkoaavistus. Myöhemmin on tullut puheeksi erilaisia asioita liittyen transsukupuolisuuteen, ja hän on korjannut meidän käsityksiämme hyvässä hengessä. Nykyisin lapsemme on jo 20.
En osaa kuvitella häntä vanhassa sukupuolessa, vaan hän on täysin oma, ihana itsensä sellaisena kuin on nyt. Ja hänellä on lämpimät välit meihin vanhempiin, ja sisarukseensa, jolle hän kertoi ennen meitä.
Nimimerkki: Kissa