Seta, Trans ry, Trasek, Transfeminiinit sekä Translasten ja -nuorten perheet ovat toteuttaneet vuoden 2026 aikana Olin translapsi -kampanjaa, joka nostaa esiin translasten ja -nuorten kokemuksia sekä vaatii päättäjiltä toimia heidän oikeuksiensa ja hyvinvointinsa turvaamiseksi.
Kampanjan taustalla on huoli siitä, että translasten ja -nuorten oikeudet ja olemassaolo joutuvat yhä useammin julkisen kiistelyn kohteeksi. Samalla tutkimustieto osoittaa, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret kohtaavat muita enemmän kiusaamista ja ahdistuneisuutta.
Translasten hyvinvointiin vaikuttavat voimakkaasti ympäristön asenteet ja mahdollisuus saada tukea. Kun lapsi saa elää omana itsenään ja tulee kohdatuksi kunnioittavasti, hyvinvointierot kuitenkin kaventuvat tutkimuksen mukaan merkittävästi.
Transaikuiset toivovat lasten kuuntelemista
Järjestöt ovat julkaisseet syyskuun ajan transaikuisten kirjoittamia lapsuustarinoita ja haastatteluvideoita. Tarinoiden kautta tuodaan näkyväksi, millaista on kasvaa yhteiskunnassa, jossa oma sukupuoli jää usein vaille tunnustusta ja ymmärrystä.
Kampanjaan osallistuvat tarinoillaan Alex, Tito, Juulia, Emil ja Camilla sekä Vikke, Remi, Zia, Viljami, Outa ja Peksu. He kertovat lapsuutensa ja nuoruutensa näkökulmasta muun muassa nähdyksi tulemisen merkityksestä, tuen puutteesta ja sen saamisesta, identiteetin etsimisestä sekä siitä, miten ympäristön suhtautuminen on vaikuttanut heidän hyvinvointiinsa.
Kaikki tarinat ja videot luettavissa ja katsottavissa kampanjasivuilla.
Myös mediat ovat julkaisseet transaikuisten haastatteluja: “Äiti sanoi, että rakastan sinua sellaisena kuin olet. Isä totesi, että okei. Hän kysyi uteliaisuudesta ja halusta auttaa, että mitä tämä sitten tarkoittaa”, Pihla kertoo ulostulostaan muunsukupuolisena Helsingin Uutisten haastattelussa.
Vetoomus ikärajan laskemiseksi
Sukupuolimerkinnän muuttamista säätelevä, niin kutsuttu translaki, uudistui vuonna 2023, mutta uudistus jäi puolitiehen alaikäisten oikeuksien osalta. Suomessa vain täysi-ikäinen voi hakea sukupuolimerkinnän muuttamista väestörekisteriin, vaikka väärästä sukupuolimerkinnästä johtuvat arjen hankaluudet koskettavat myös alaikäisiä. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa muutokselle on asetettu ehdoton 18 vuoden ikäraja.
Useat lapsen oikeuksien ja yhdenvertaisuuden asiantuntijat ovat todenneet, että sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen tulisi mahdollistaa alaikäisille.
Setan ja transjärjestöjen vetoomus on suunnattu eduskuntavaaleihin valmistautuville puolueille ja tuleville hallitusohjelmaneuvottelijoille, jotta lapsen oikeuksin ja edun kannalta tärkeä lakimuutos sisällytettäisiin seuraavaan hallitusohjelmaan.