• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus

LAHJOITA
KALENTERI
  • Ajankohtaista
    • Palvelutiedotteet
    • Ryhmät ja tapahtumat
    • Koulutukset ja teemaillat
    • Uutiskirjeet
  • Palvelut
    • Vertaisryhmät
      • Turvallisemman tilan periaatteet
      • Ryhmäkalenteri
    • Chatit
    • Vertaiskeskustelijat
    • Ajanvaraus
    • Yksilö-, pari- ja perhepalvelut
      • Etävastaanotto
      • Lähivastaanotto
      • Tukijaksot
        • Oman sukupuolen pohtiminen
        • Dysforia parempaan hallintaan
        • Transerityinen häpeä
      • Puhelinneuvonta
      • Sähköpostituki
    • Binderkierrätys
    • Pukeutumistila
    • Kenelle?
      • Aikuisten ja seniorien tuki
      • Lasten ja nuorten tuki
      • Läheisten tuki
      • Pariskuntien ja monisuhteisten tuki
      • Perheiden tuki
      • Neurokirjo- ja transerityinen tuki
    • Muiden tarjoamat palvelut
      • Akuutissa kriisissä
      • Palvelut intersukupuolisille ja heidän läheisilleen
      • Oikeudellinen neuvonta
  • Omahoito
    • Sukupuolidysforian omahoito
    • Sukuelindysforian omahoito
    • Vähemmistöstressin omahoito
    • Transihmisten kokema sukupuolieuforia seksissä – omahoito
    • Oma sukupuoli: pohdintatehtäviä
    • Transitio psykososiaalisesta näkökulmasta
    • Transitiotarpeiden pohtiminen
    • Transerityinen häpeä -omahoitosivu
    • Intersukupuolisuus ja kehon kirjo: itsehoitotehtäviä
    • Korjausprosessin jälkeen
    • Rentoutusohjeita ja -harjoituksia
    • Seksuaalisuus osana hyvinvointia
    • Henkisyys, hengellisyys ja uskonnollisuus – omahoitosivu
    • Sisäistetyn itsesyrjinnän mittari transsukupuolisille
  • Sukupuolen korjaus
    • Sukupuolen korjaaminen
      • Mitä kaikkea minulle tapahtuu?
      • Alaikäisten tutkimukset ja hoito
    • Nimen muuttaminen
    • Sukupuolen juridinen korjaaminen
    • Palkon hoito-ohjeistus
    • Hormonilääkärin tiedotteet
    • Detransitio
  • Sukupuolen moninaisuus
    • Sanasto
      • Sukupuoli- ja sateenkaarisanastoa suomalaisella viittomakielellä
    • Transsukupuolisuus
    • Muunsukupuolisuus
    • Transvestisuus
    • Sukupuolen moninaisuus lapsuudessa
    • Tietoa transihmisille
    • Henkilökuvia
    • Sukupuolen moninaisuuden historia
    • Tutkimuskatsaukset
    • Tasa-arvolaki ja syrjintäsuoja
    • Järjestöt ja yhteisöt
  • Intersukupuolisuus
    • Tietoa intersukupuolisille
    • Intersukupuolinen keho
    • Olenko intersukupuolinen?
    • Intersukupuoliselle nuorelle
    • Tietoa vanhemmille
    • Palvelut intersukupuolisille ja heidän läheisilleen
    • Hoitosuositukset
    • Intersukupuolisuus taiteessa ja kulttuurissa
    • Lapsille
    • Intersukupuolisuus-materiaalit
  • Materiaali
    • Oppaat ja esitteet
    • Kokemustarinoita
    • Sadut ja tarinat
    • Intersukupuolisuus-materiaalit
  • Nuoret
    • Lasten ja nuorten tuki
    • Sukupuoli-identiteetin tutkimukset alaikäisillä
    • Nimen muuttaminen
    • Tietoa nuorille
      • Vanhemmille ja läheisille kertominen
      • Nuoret ja seksuaalisuus
      • Nuoret ja seksi
      • Tehtäviä nuorille
    • Intersukupuoliselle nuorelle
    • Ammattilainen nuoren tukena
    • Materiaalia nuorille
      • Kirjoja, sarjoja ja sarjakuvia
  • Vanhemmat ja läheiset
    • Vanhemmille
      • Translapsen vanhemmalle
      • Transnuoren vanhemmalle
      • Kuinka tukea lasta
      • Vähemmistöstressi lapsilla ja vanhemmilla
      • Dysforia
      • Lapsen transprosessit
      • Lapsen sosiaalinen ympäristö
      • Lapsen intiimit ihmissuhteet
      • Vanhemman moninaiset tunteet
      • Sisarussuhteet
      • Intiimi- ja parisuhteiden hyvinvointi
      • Oppaat ja videot
      • Artikkelit ja tarinat
    • Transihmisten lapsille
    • Kumppaneille
  • Ammattilaisille
    • Sukupuolen moninaisuus asiakastyössä
    • Asiantuntija- ja koulutuspalvelut
    • Vertaiskeskustelijapalvelu ja ohjaus vertaisryhmiin
    • Hoitosuositukset
      • Hyvän hoidon suositus
      • Suositukset psykologeille
      • Translasten ja -nuorten hyvä hoito ja tuki
      • Intersukupuolisten lasten hoito ja tuki
    • Tutkimuskatsaukset
    • Uutiskirje
  • Osaamiskeskus
    • Yhteys
    • Toiminnastamme
    • Sense of belonging -hanke
    • Medialle
    • Lahjoita
    • Vapaaehtoiseksi?

Transnuoren vanhemmalle

Tutkimusten mukaan on havaittu kaksi sukupuolen tutkimisen havainnointiin erityisesti liittyvää ikävaihetta. Yksi niistä on lapsuudessa, noin  5-7 -vuotiaana ja toinen on murrosiässä. Kuitenkin ihmiset varmistuvat sukupuoli-identiteetistään hyvin eri ikäisinä. Osa jo 2-3 vuotiaana, toiset varhaisnuoruudessa, teini-iässä tai aikuisuudessa.

Omasta sukupuoliristiriidasta kertominen vaatii lapselta ja nuorelta kykyä verbalisoida omia, uniikkeja tunteitaan. Tämä voi vaatia lapselta paljon, kun monesti lapsi ja nuori uskoo sukupuolensa olevan sitä, mitä kaikki muut ihmiset hänelle sanovat. Moni kertoo, että oman sukupuoliristiriidan on huomannut siitä, ettei ole tuntenut olevansa tyttö tai poika.  Ja että kehon sukupuolitut piirteet, sukupuoliin liitetyt rooliodotukset ja muiden sanat ovat tuntuneet vääriltä.

Jos lapsesi on epävarma sukupuolestaan, lapselle kannattaa antaa aikaa ja tilaa pohtia itseään, kokeilla erilaista itseilmaisua ja vähitellen varmistua sukupuoli-identiteetistään. Lapsi saattaa myös kokea omakseen identiteetin, jossa sukupuoli ei ole hänelle merkittävä asia. Nuori joka kertoo sukupuoliristiriidasta saattaa ilmentää sukupuoltaan pukeutumisella, meikeillä, koruilla ja muulla ulkoisella habituksella. Ei kuitenkaan ole tavatonta, että varsinkin muunsukupuoliset tai sukupuoleltaan joustavat voivat pitää tyylinsä suhteellisen samana kuin ennen sukupuoliristiriidastaan kertomista. Aina sukupuoliristiriita ei muuta tyyliä selkeästi tyttömäiseen tai poikamaiseen suuntaan, eikä se tarkoita, etteikö sukupuolen moninaisuus olisi hänessä totta.

Videolla Setan Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen johtava sosiaalityöntekijä Maarit Huuska kertoo, miten valmistautua murrosikäisen transnuoren kasvun ja kehityksen vuosiin.

Perhenormit, sukupuoliodotukset yhteisön tai kulttuurin sisällä, uskonnolliset ristiriidat, sosiaalinen leimautuminen tai hylkäämisen pelko voivat estää lapsia luottamasta aikuiseen. Moni lapsi on saattanut kokea sukupuoliristiriitaa jo kauan, mutta hänellä ei ole ollut terminologiaa kuvailla kokemuksiaan.

Sanoja joilla nuoret kuvaavat itseään, voivat olla monenkirjavia 

Teini-iän alkaessa, joidenkin nuorten sukupuoliristiriita voi tulla pahemmaksi. Tämä johtuu usein kehodysforiasta ja siihen liittyvästä oireilusta.  Oireet voivat olla voimakkaita kuten vahvaa inhoa oman kehon sukupuolipiirteitä kohtaan, ahdistusta ja vaikeaa oloa, josta ei välttämättä oikein osaa kertoa. Joskus dysforia voi olla tunnin tai kaksi, toisinaan siihen voi liittyä jotain kausittaista. Joskus paha olo voi olla aaltoilevaa tai liittyä myös muihin elämän vastoinkäymisiin, jolloin tuntuu että kaikki itsessä ja elämässä on kurjaa.

Nuoren oireilu voi näkyä arjessa monella tavalla. Hänen saattaa olla vaikeaa käydä suihkussa, katsoa itseä peilistä, tai jopa nukkua. Sängyssä makoillessa kehon piirteet voivat tuntua entistä vahvemmin, joka voi aiheuttaa ahdistusta. Iltaisin myös negatiiviset ajatukset voivat kiertää kehää ja valvottaa. Joskus dysforian kourissa lapsi joutuu keksimään ja kehittämään tapoja etääntyä itsestä, se voi tapahtua vaikka runsaan pelaamisen tavalla, koska muuten on niin vaikeaa olla tässä hetkessä tai olemassa.

Murrosiässä olevat nuoret pohtivat identiteettiään aiempaa tietoisemmin ja voivat tarvita tähän neutraalia tukea, joka antaa tilaa hänen omalle pohdinnalleen. Nuoren pohdinta voi liittyä sukupuoli-identiteettiin (miten voin olla varma, olenko nainen, mies tai muunsukupuolinen) ja/tai seksuaaliseen suuntautumiseen (keneen ihastun ja/tai tunnen eroottista vetovoimaa vai olenko aseksuaalinen).

Identiteettikuvailujen tarkentuminen on lisännyt käsitteiden määrää. Moni aikuinen voi kokea hämmennystä siitä, että nuori voi kuvailla itseään tavoin, jonka käsitystä aikuinen ei välttämättä hahmota. Osa nuorista saattaa olla jopa hieman armottomia aikuisia kohtaan, koska he odottavat aikuisen omaksuvan nopeasti uusia transerityisiä  käsitteitä ja sanoja. Tämä kaikki saattaa aiheuttaa aikuisessa myös hätää.  Yleensä tämä intensiivinen alkuvaihe tasaantuu  ja kommunikaation sekä tasaisemman yhteyden luominen uudestaan mahdollistuu.

Moni nuori kokee, että kun sukupuolesta ja siihen liittyvistä ajatuksista ja tunteista saa jutella kotona, se auttaa. Nuoret ei aina tarvitse ratkaisuja vaan avointa dialogia, ja aikuisten lempeää katsetta. Jos nuori suostuu, aikuinen voi yhdessä pohtia nuoren kanssa sukupuoleen liittyviä teemoja. Niiden ei aina tarvitse liittyä juuri nuoren kokemukseen, vaan sukupuoliroolien, normien ja odotusten yhteinen pohtiminen voi avartaa koko perheen näkökantoja. Ja nuorelle tulee hyvä olo siitä, että hänen ajatuksiaan ja huomioitaan arvostetaan. Nuoren omia rajoja ja rajan vetoja on tärkeää kunnioittaa. Osalle voi olla tosi vaikeaa puhua omasta sukupuolesta tai siihen liittyvistä tunteista, tuntemuksista.

 

 

Nuoren hyvinvointiin vaikuttaa moni asia

Nuorella voi olla kiire saada sukupuolen korjaushoitoa, mikäli hän kokee sukupuolidysforiaan liittyviä voimakkaita tuska- ja ahdistustiloja. Nuori voi esimerkiksi romahtaa suihkun lattialle nähdessään vartalonsa peilistä tai saada paniikkikohtauksia tilanteissa, joissa väärinsukupuolittamisen riski on olemassa.

Sukupuoliristiriita, jota ei ole työstetty ja johon ei ole löytynyt ratkaisuja (esimerkiksi hoitoa ja omia selviytymiskeinoja), voi vaikeuttaa selviytymistä arjessa ja sukupuolidysforiatuntemusten kanssa selviäminen vie voimavaroja. Joskus nuori voi olla kuin simpukka, joka toisinaan jakaa ajatuksiaan, tunteitaan tai kuulumisiaan läheisille. Ja jo seuraavassa hetkessä vetäytyy omaan huoneeseen ja voi tuntua, että keskusteluyhteys on katkennut. Tämä voi liittyä myös murrosikään. Olkoon syy mikä tahansa, vanhemmalle tilanne voi tuntua raa’alta, kun haluaisi olla tukena ja tietää, mitä kaikenlaista nuori käy läpi.

Joskus tällaisten vuosien aikana yhteyttä ylläpidetään kirjoittamalla jääkaapin oveen heippalappuja tai kommunikoidaan WhatsApp-viestejä kirjoittamalla, sillä moni nuori voi kokea vaikeista asioista (tai ylipäätään asioista) kommunikoinnin siten helpommaksi.  Ole vanhempana rohkea ja kokeile uusia tapoja kertoa nuorellesi, että olet kiinnostunut ja haluat kutsua häntä vuorovaikutukseen. Murrosiän tehtävänä on irtaannuttaa nuortasi vanhemmista, mutta jos vanhemman syli ja asenne lastaan kohtaan pysyy lämpimänä ja positiivisena, irtaantumisen jälkeen nuorikin kaipaa takaisin vanhemman lähelle.

Kuuntele Alexin alustus aiheesta Kasvuni nuoreksi mieheksi

Joskus voi tuntua, että perhe-elämä on muuttunut joko mykkäkouluksi tai sotatantereeksi. Nuoren vahvat tunteet tulevat usein kotona suodattamattomana, erityisesti silloin jos nuori joutuu arjessaan pinnistelemään eikä voi olla aito oma itsensä esimerkiksi koulussa.

Dysforiaa kokevan nuoren identiteetti voi olla nainen, mies tai esimerkiksi muunsukupuolinen. Alaikäisille muunsukupuolisille ei kuitenkaan tällä hetkellä (2025) tarjota terveydenhuollon palveluita. Hoitotarve on jokaisen kohdalla yksilöllinen, eikä suoraan pääteltävissä identiteettikokemuksesta; osa sukupuolidysforiaa kokevista nuorista ei tahdo sukupuolen korjaushoitoja, osa toivoo niistä vain joitain. Ehkä tyypillisempiä toiveita voi olla hormonihoitojen aloituksen myötä tuleva matalampi ääniala, tai kirurgiassa esimerkiksi rintaimplantit tai rintakehän maskulinisaatio. Kirusgiset toimenpiteet ovat 18-vuotta täyttäneille.

Jos nuoresi on alaikäisenä transprosessissa, on hyvä myös huomioida että joskus nuoren psyykkinen vointi voi heiketä ja dysforian kokemukset lisääntyä. Se saattaa tuntua ristiriitaiselta, mutta se voi olla mielen tapa purkaa kaikkea sitä painetta, jotka on kertynyt nuoren mieleen ja kehoon, kun on pitänyt odottaa tuen saamista.

Selviytymiskeino ja sukupuolta vahvistavia keinoja

Nuorta voi tukea vahvistamaan toimivia selviytymiskeinoja. Itselle oikealta tuntuva nimen käyttö helpottaa monia nuoria, sillä nimi on tärkeä osa jokaisen identiteettiä. Joitakin nuoria auttaa, kun he löytävät nykyhetken kärsimykselle merkityksiä, joissa se ei ole turhaa ja että sen kautta elämään on syntynyt myös jotain hyvää. Esimerkiksi monet nuoret voivat huomata, että omien vaikeuksien myötä heistä on tullut myötätuntoisempia toisten kärsimystä kohtaan tai he ajattelevat enemmän elämän suuria kysymyksiä. Tutkimusten mukaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret harrastivat taidetta ja kulttuuria yleisemmin kuin muut nuoret, joka sekin voi olla voimavaratekijä sekä tapa purkaa tunteita.

On myös olemassa sukupuolta vahvistavia välineitä. Näitä voi olla binderit, packerit ( ja siihen liittyvä pussi), rintaproteesit, tuckerit, transmaskuliineille ja muunsukupuolisille tarkoitettu pumppu, joka stimuloi genitaalialueita, lisää tuntoherkkyyttä ja kasvattaa esimerkiksi klitoriksen kokoa. Pissaamiseen ja kehodysforian vähentämiseen voi käyttää esimerkiksi penisproteeseja, joita on monenlaisia ja eri hintaisia kuten proteesi vyötärönauhalla, STP proteesi,

Vaikka näitä ei voi käyttää koko ajan, ne voivat tuoda monenlaista validaatiota ja helpotusta arjen tilanteissa. Monet hyvistä tuotteista on kalliita, mutta niitä voi löytää myös käytettynä. Muun muassa Facebookissa on olemassa Transkirppis, josta voi löyttää lapselle sopivia tuotteita halvemmalla.

Erityisesti transhoitojen alkamista odottavan nuoren voi olla vaikeaa keskittyä mihinkään muuhun, kuin siihen, että hän voisi aloittaa transprosessin. Koska prosesseja hoitosysteemissä ei voi nopeuttaa, vanhempien ja läheisten on syytä pohtia nuoren kanssa yhdessä erilaisia tapoja, joilla vaikeista oloista selvitään. Näitä voi olla perheen tietoinen päätös siitä, että nyt on toistaiseksi keskityttävä tavalliseen elämään. Nuorta voidaan rohkaista etsimään ja löytämään itseä miellyttävien sukupuoli-ilmaisun tapoja tai sukupuolineutraalin roolin omaksumista. Setan ja  SMOKin nuorisotyössä on monia mahdollisuuksia löytää vertaistukea. SMOKin nuorten vertaistukea on tarjolla 13-vuotiaasta lähtien, lue lisää täältä. Setan, kaikille sateenkaarinuorille suunnattu verkkonuorisotalo Loiste, löytyy täältä.

Joskus nuoren kanssa esimerkiksi hoitopolkujen selvittäminen ja niistä puhuminen on hyvä tapa osoittaa tukea, vaikkei hoitoon meneminen olisi nyt mahdollista.  Joillakin voi auttaa kehon muokkaaminen turvallisesti liikunnalla ja ruokavaliolla, tietoisen läsnäolon taidot ja muut itseä rauhoittavat rentoutumismenetelmät. Vaikeiden ja haastavien tunteiden purkaminen luovilla menetelmillä, opettelu tunnistamaan masennusta vahvistavat ajatuskulut, vertaistuki ja sosiaalisen tuen hakeminen läheisiltä sekä tulevaisuuden toivon ylläpito unelmoimalla, tekemällä vaikka unelmakarttoja. Jos nuorella on vaikeuksia sietää omaa ulkonäköään tai kehoaan, joskus nuoren ehdoilla etsittävä kehosuhteen löytäminen, voi olla hyödyllistä. Tähän avuksi voi tulla liikunta tai vaikka psykofyysinen fysioterapia tai psykofyysinen psykoterapia.

Perhettä voi auttaa vertaistuki

Nuoren hyvinvointia vahvistaa, jos hänen ei tarvitse piilotella ympäristöltä sukupuoli-identiteettiään. Kun nuori voi ilmaista itseään ja tulla kuulluksi ja nähdyksi, hän alkaa usein voida paremmin. Se, että vanhempi ja huoltajat suostuvat olemaan läsnä lapsen sukupuoliriidan tuskallisen olon aktivoituessa, kertoo nuorelle että vanhempi kestää hänen vaikeaa oloaan.  Tähän päästäkseen nuori voi tarvita terapiaa tai vertaisryhmän tukea. Myös vanhempien voimavaroja lisää vertaistuki. Vertaistuen piirissä aikuiset saavat myös kannattelua, tietoa ja vinkkejä esimerkiksi dysforiaan ja muihin transerityisiin teemoihin. Vanhemmille ja läheisille suunnattua vertaistukitoimintaa löydät täältä sekä ryhmäkalenteristamme.

Onko kotonasi sukupuolivähemmistöön kuuluva nuori, jolla on kuukautiset?

Tutkimusten mukaan, noin 90 % kohdullisista transihmisistä kokee kuukautisten aikaan jonkinlaisia epämukavuuden tunteita. Osalle kuukautiset aiheuttavat tuskaa sekä kärsimystä kuukausittain.

Kuukautiset saattaa olla asia, joiden alkamista nuori on pelännyt kauan ja jo niistä puhuminen voi aiheuttaa paljon ahdistusta. Toisinaan nuori ilmaisee hyvin vahvasti, ettei halua puhua asiasta, jolloin tätä toivetta on kunnioitettava. Mutta ehkä silloinkin, nuorella voi olla jokin, vaikka pienikin ajatus siitä, miten voit helpottaa hänen oloaan kuukautisten aikaan. Lue lisää:  Astetta kamalammat menkat – transnuoren tukeminen kuukautisten aikana – Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus (sukupuolenosaamiskeskus.fi)

 

Artikkelia on päivitetty 19.6.2025

Anna palautetta vanhemmille suunnatuista artikkeleista

 

Tutustu myös näihin

Mitä on kehodysforia ja kuinka vanhempi voit tukea lastaan siinä? Katso video tästä. 
Nuorisoneuvola, on nuorten vanhemmille suunnattu MLL tukisivusto. Löydät täältä tietoa nuoren kehityksen eri osa-alueista ja siitä, miten oman nuoren kehitystä voi tukea.
Hyvä alku yläkouluun, MLL artikkelisivu vanhemmille.
Onko kaikki ok? -podcast murrosikäisen lapsen vanhemmalle, tuottajana MLL.
Alaikäisten sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikan nettisivut, HUS
Mielenterveyden tukemiseen tietoa, tukea ja apua, Mieli ry-nettisivut.
Nepsy-lapsen arjen tukeminen, Mieli ry-nettisivut.

Vanhempi on lapsen tärkein tukipilari. Katso video tästä.

Itse valittu nimi kuvaa lasta. Katso sen merkityksestä video tästä. 
Transitiotarpeiden pohtiminen, omahoitomateriaalin löydät täältä.
Suomen liivineulomo: Mittatilaustyönä tehtyjä rintaliivejä ja bindereita

Ensisijainen sivupalkki

◄ Takaisin ylätason sivulle
  • Sisarussuhteet
  • Oppaat ja videot
  • Artikkelit ja tarinat
  • Lapsen sosiaalinen ympäristö
  • Translapsen vanhemmalle
  • Transnuoren vanhemmalle
  • Vanhemman moninaiset tunteet
  • Lapsen intiimit ihmissuhteet
  • Kuinka tukea lasta
  • Vähemmistöstressi lapsilla ja vanhemmilla
  • Lapsen transprosessit
  • Dysforia on transerityinen teema

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus tarjoaa tukea ja tietoa kaikille, joita sukupuolen moninaisuus koskettaa. Meitä ylläpitää ihmisoikeusjärjestö Seta ja rahoittaa STEA Veikkauksen tuella.

 

Setan y-tunnus: 0661747-4

Seta ry / Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus / Sense of belonging -hanke

Haapaniemenkatu 7-9 B, 7. krs
00530 Helsinki

 

Toimiston ja pukeutumistilan aukiolo:
maanantai-torstai
klo 10–15.

 

Toimiston sijainti Google-kartalla.

TUKI- JA NEUVONTAPALVELUT

 

VERTAISTUKIPALVELUT

 

TYÖNTEKIJÖIDEN
YHTEYSTIEDOT

 

TIETOSUOJASELOSTE (INFORMOINTIASIAKIRJA)

Tilaa Sukupuolen moninaisuus tänään -uutiskirje

Sivustomme käyttää evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseen. Oletamme tämän sopivan sinulle, mutta voit halutessasi päättää mitä evästeitä laitteellesi tallennetaan evästeaseuksista. KYLLÄ Ei
Yksityisyysasetukset
Yksityisyysasetukset

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Välttämättömät evästeet ovat oleellisia, jotta sivustomme toimii tarkoitetulla tavalla. Tässä luokassa on vain sivuston tekniseen toimintaan ja turvallisuuteen liittyviä evästeitä. Nämä evästeet eivät sisällä mitään henkilötietoja.
Non-necessary
Käytämme Google Analyticsia sivuston käyttäjätietojen seurantaan ja Facebookin sekä Twitterin jakotoiminnot mahdollistavia evästeitä.
SAVE & ACCEPT