Intersukupuolisuus tarkoittaa joukkoa erilaisia kehon variaatioita, joissa sukupuolitetut piirteet, kuten kromosomit, sukuelimet tai hormonitoiminta eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miestyypilliset. Intersukupuolisuus on luonnollista kehollista vaihtelua ja tekee näkyväksi sen, että ihmisiä ei voi biologisestikaan luokitella kahteen toisensa poissulkevaan sukupuoleen. Intersukupuolisuus voi olla joillekin myös sukupuoli-identiteetti.

Intersukupuolisuuden yleisyys on määrittelystä riippuen 0,02–1,7%. Monet ihmiset elävät koko elämänsä tietämättä, että he ovat intersukupuolisia. Osa intersukupuolisista saa tietää intersukupuolisuudestaan murrosiässä, jos kuukautiset eivät ala tai aikuisena esimerkiksi, jos lapsen saamiseen liittyy vaikeuksia. Vain pieni osa intersukupuolisista saa diagnoosin heti syntymän jälkeen. Tämä on yksi syy, miksi arviot intersukupuolisuuden yleisyydestä vaihtelevat.

Riippuen siitä mikä määritelmistä valitaan, arvio suomalaisten intersukupuolisten ihmisten määrästä vaihtelee 1200–93 000 ihmisen välissä. Eri arvioiden mukaan Suomessa syntyy vuosittain noin 10–850 intersukupuolista lasta. Arvio siitä, että Suomessa syntyisi vuosittain vain noin 10 intersukupuolista lasta vaikuttaa kuitenkin selvästi liian pieneltä, sillä tuohon lukuun sisältyvät korkeintaan vain ne lapset, joiden sukupuolta ei ulkoisten sukuelinten perusteella pystytä syntymän hetkellä suoraan määrittämään tytöksi tai pojaksi. Intersukupuolisuus koskettaa myös intersukupuolisen ihmisen vanhempia, sisaruksia, ystäviä, kumppaneita ja muita läheisiä.

Intersukupuolisen lapsen syntyessä lääkäri määrittää lapsen kuuluvaksi toiseen juridisista sukupuolista. Sukupuoli ei kuitenkaan ole koskaan yksiselitteisesti pääteltävissä kehollisten piirteiden perusteella. Enemmistö lapsista ilmaisee sukupuoltaan ja määrittää sen syntymässä määritellyn sukupuolen mukaisesti. Osa lapsista taas samaistuu muuhun sukupuoleen kuin mitä syntymässä on määritelty. Lapsen sukupuolen voi tietää vasta, kun lapsi itse kertoo sen. Intersukupuolisesta tilasta ei voi tehdä päätelmiä siitä, minkälainen sukupuoli-identiteetti henkilölle kehittyy.

Lapsi ei tarvitse kosmeettisia leikkauksia tai muita hoitoja, että hänet voisi rekisteröidä mieheksi tai naiseksi. Monet intersukupuoliset ihmiset ovat ilmaisseet, että kosmeettiset sukuelinten leikkaukset ja hormonihoidot saattavat olla lapselle traumatisoivia ja tuottaa haittaa.

Intersukupuolisuus ja diagnoosit

Kerromme tällä sivustolla diagnooseista siitä syystä, että intersukupuoliset ihmiset voisivat tunnistaa itsensä. Moni intersukupuolisista ihmisistä tai heidän läheisistään tietää lääketieteellisen diagnoosinsa, mutta ei välttämättä osaa yhdistää sitä käsitteeseen intersukupuolisuus. Tämä johtuu paljolti siitä, että lääketieteessä keskustellaan kehojen moninaisuudesta häiriölähtöisen ajattelutavan kautta. Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus lähtee siitä ajatuksesta, että kehojen monimuotoisuus on luonnollista ja intersukupuolisuus on osa tätä luonnollista kehollista variaatiota.  Joihinkin intersukupuolisuuden variaatioihin liittyy lääketieteellistä hoitoa vaativia tilanteita, mutta itsessään intersukupuolisuus tai lapsen kehon yksilölliset piirteet eivät ole sairaus tai häiriötila. Intersukupuolinen keho on ainutlaatuinen ja hyvä sellaisena kuin se on.

Lääketieteessä käytetään käsitettä DSD, disorders of sex development tai diversity of sex development. Intersukupuolisten ihmisten oikeuksia ja kehollista itsemäärittelyoikeutta ajavat järjestöt kuten Organisation Intersex International (OII) suosittelevat kuitenkin käyttämään käsitettä intersukupuolisuus. Intersukupuolisuus -käsitteellä pyritään irtautumaan medikalisoivasta ja häiriökeskeisestä ajattelutavasta ja korostamaan elettyä kokemusta ja intersukupuolisen kehon luonnollisuutta.

Tällä hetkellä enimmillään noin neljäkymmentä erilaista diagnoosia yhdistetään intersukupuolisuuteen.  Yleisimpiä diagnooseja ovat laajimman määritelmän mukaan esimerkiksi:

• synnynnäinen lisämunuaishyperplasia (CAH)
• androgeeni insensitiivisyys oireyhtymä / andtrogeeniresistenssisyndrooma (CAIS / AIS)
• Klinefelterin oireyhtymä
• Turnerin oireyhtymä
• Mayer-Rokitansky-Küster-Hauser-syndrooma (MRKH)
• 5α-reduktaasin puutos
• Gonadien dysgenesiat eli sukurauhasten kehittymättömyyden muodot
• hypospadiat.

Sukukromosomiyhdistelmiä on olemassa lukuisia, esimerkiksi 45,X ja 47,XXY. Sukukromosomisto voi myös mosaiikkinen sillä tavoin, että ihmisellä voi olla osassa soluja esimerkiksi kromosomit 46,XX ja osassa soluja kromosomit 46,XY. On myös paljon muita vaihtoehtoja. Yksittäisen ihmisen kohdalla intersukupuolisuus läpileikkaa elämää monin erilaisin tavoin. Tätä diagnoosit eivät koskaan voi tavoittaa.

Intersukupuolisuus ja identiteetti

Jokaisella on oikeus määritellä ja sanallistaa tai olla määrittelemättä sukupuolensa. Jokaisen itsemäärittelyä tulee myös kunnioittaa. Intersukupuolinen ihminen voi olla sukupuoli-identiteetiltään mies, nainen, intersukupuolinen, transsukupuolinen, muunsukupuolinen tai jotain muuta.  Intersukupuolisuus ei ole kaikille intersukupuolisille osa sukupuoli-identiteettiä eikä keho määritä ihmisen sukupuoli-identiteettiä.

Intersukupuolisuus ja Ihmisoikeudet

Intersukupuoliset ihmiset ovat nostaneet esille, että intersukupuolisille lapsille tehdyt kosmeettiset sukupuolipiirteitä muokkaavat hoidot eivät välttämättä tue lapsen kehitystä vaan itse asiasssa ovat aiheuttaneet monille fyysistä ja psyykkistä haittaa.  Intersukupuolisten ihmisen perustamat ihmisoikeusjärjestöt kuten OII vaativat, että lapsen kehollista koskemattomuutta on kunnioitettava ja että kosmeettisesta sukuelinkirurgiasta ja hormonihoidoista on pidättäydyttävä, kunnes lapsi on sen ikäinen, että voi ottaa itse kantaa itseään koskeviin hoitoihin.

Tällä hetkellä Suomen hoitokäytännöt vaihtelevat riippuen sairaalasta.

Lue lisää intersukupuolisten ihmisoikeuksien toteutumisesta täältä.

Materiaali

Opas intersukupuolisen lapsen perheille ja läheisille

Tämä opas on suunnattu perheille, joissa on intersukupuolinen lapsi. Oppaassa käsitellään asioita, jotka koskettavat todennäköisesti kaikkia vanhempia ja kasvattajia. Miten tukea lapsen turvallisuudentunnetta,
positiivista kuvaa itsestä ja omasta kehosta, tarjota kasvurauhaa sekä auttaa omien rajojen asettamisessa? Lisäksi oppaassa kerrotaan perustietoa intersukupuolisuudesta ja nostetaan esille teemoja, jotka saattavat olla erityisesti intersukupuolisten lasten perheitä koskettavia. Oppaassa tarjotaan myös esimerkkejä, joiden avulla voit keskustella asioista yhdessä lapsen kanssa. Tämän oppaan tavoitteena on tukea sekä sinua vanhempana tai kasvattajana että intersukupuolista lasta. Saatavilla painettuna. Julkaistu 2019.

 

Opas intersukupuolisille nuorille

Tämä opas on kirjoitettu, jotta sinun voisi olla helpompi tunnistaa sekä sanoittaa erilaisia intersukupuolisuuteen liittyviä teemoja. Toivomme, että pystyt oppaan avulla entistä paremmin liittämään intersukupuolisuuteesi niitä asioita, jotka saavat sinut kokemaan itsesi hyvänä, kauniina ja kykenevänä vaikuttamaan omaan elämääsi. Saatavilla painettuna. Julkaistu 2019.

 

 

 

 

 

Lisätietoa

Jaana Pirskanen

hankekoordinaattori
jaana.pirskanen@seta.fi
p. +358 50 307 0672