Intiimit ihmissuhteet
Vanhemman on tärkeää luoda perheen yhteisestä kodista sellainen, johon oma lapsi voi tuoda ystäviään ja mahdollisia kumppaneita. Tämä voi vaatia vanhemmilta sen, että hän on tehnyt itsensä kanssa työtä, ettei omalla käytöksellään tai normittavalla puhetavalla aiheuta mielipahaa, kun lapsi haluaa jakaa sosiaalista elämää omassa kotonaan. Lapselle on vapauttavaa ja turvallista kun vanhempi pystyy käytöksellään ja puheillaan vastaanottamaan oman lapsen ja hänen ystäviensä sukupuolia, sen kokemuksia, ilmentymiä ja seksuaalisen identiteetin sekä suhteiden moninaisuuksia!
Amerikkalaisen tutkimuksen (2021) mukaan, transfobian riski romanttisissa suhteissa vaikuttaa siihen, miten transnuoret lähestyvät romantiikkaa ja sillä on vaikutusta identiteetin paljastamista koskeviin päätöksiin. Monissa perheissä pohditaankin, miten kasvavan lapsen ihastuksiin suhtaudutaan. Ne vanhemmat, joiden lapsi on tehnyt sosiaalisen transitoitumisen jo pienenä, ja on nyt kasvamassa nuoreksi tai nuoreksi aikuiseksi, voi pohtia mitä tämä tarkoittaa hänen läheisten ihmissuhteiden; ihastusten, seurustelu- tai seksisuhteiden osalta.
Moni meistä ihastuu myös niihin asioihin toisessa, joita kohti haluaa itse kulkea. Joskus nuori voi valita kumppanin joka edustaa sukupuoleen liittyvää ideaalia. Haluaa esim. sen ihanan maskuliinin tai feminiinin tyypin, jollainen itse haluaisi olla. Joskus transition aikana voikin oma ihanne muuttua tai joskus suuntautuminenkin vielä liikkua – kuten toki elämässä muutenkin.
Transihmisten keskinäisissä seurustelusuhteissa moni kokee arvokkaaksi, että voi olla paljon sanatonta ymmärrystä yhteisen kokemuspohjan kautta ja voi tulla nähdyksi ja kohdatuksi itsenään juuri sellaisena kuin on. Omia haavoittuvaisuuden kokemuksia, kuten ettei vaikka hyväksy omaa kehoa tai on dysforiaa, voi myös jakaa syvemmin ja saada tukea.
Nuoren ihmissuhteet voivat olla moninaisia
Nuoruusikään useimmilla kuuluu ihastuksen tunteita ja toiveita esimerkiksi tyttö- tai poikaystävästä. Lapsen seurustelukumppani voi olla cis-hetero, poika tai tyttö, toinen trans- tai muunsukupuolinen nuori tai sateenkaarinuori (homo, lesbo, bi, pan tai aseksuaali). Monet nuoret parit, jotka ovat sateenkaarevia, keskustelevat myös suhteen avaamisesta ja toinen tai kumpikin voi miettiä, onko hän polyamorinen.
Onkin ymmärrettävää, että vanhemmat saattavat kokea asiasta huolta, vaikkei lapsi itse välttämättä edes jaa huolta eikä ole huolissaan omista romanttisista, seksuaalisista tai emotionaalisista suhteistaan. Jos sateenkaariyhteisöllisyys kuuluu parin elämään, se voi olla iso voimavara moninaisuudessaa, koska queer-osakulttuuri näkökulmineen antaa suojaa vähemmistöstressissä.
Toisille oma transidentiteetti ja esimerkiksi se, ettei pääse vielä hoitoihin, vaikeuttaa intiimien ihmissuhteisen aloittamista. Nuori voi jopa tuntea, ettei ole kiinnostunut kenestäkään, eikä hänessä ole herännyt seksuaalista kiinnostusta. Mutta jos/ kun transhoidot mahdollistavat enenevissä määrin oman kehollisuuden ilmaisemista ja siinä paremmin olemista, tämä voi myötävaikuttaa siihen, että läheisiä, myös romanttisia ihmissuhteita on mielekkäämpää muodostaa. Toisaalta, nuori saattaa myös itse vielä etsiä ja löytää tapoja, joilla olla kontaktissa toisiin ja jopa vähän testailla sitä, millaiset ihmiset häntä vetää puoleensa.
Vanhemmat ovat myös itse oivallisessa roolissa esimerkin suhteen. Eli uskaltakaa puhua ympäristölle vaikka tyttärestä, jolla on tyttöystävä. Joskus vanhempi voi pohtia vaikka oman muunsukupuolisen lapsen kohdalla sitä, mikä hänen seksuaalinen suuntautumisensa on. Anna vanhempana lapsellesi tilaa ja mahdollisuus kertoa asioita itsestään, joita on valmis jakamaan. Toisaalta, voi olla että lapsesi on hyvinkin avoin ihastus- ja rakkauselämästään.
Seurustelu- tai deittimaailmassa sukupuolen moninaisuudella voi olla joitain merkityksiä, tai sitten ei. Kaikki nuoret tai aikuiset eivät treffaile tai ole kiinnostuneita ihmissuhteista, joissa on seksuaalista- tai/ja romanttista aspektia.
Omien rajojen kunnioittaminen on osa hyvinvoivaa ihmissuhdetta
Vanhempana voit aina puhua lapsellesi omien rajojen ja kehoarvostuksen puolesta. Olet lapsen lähiaikuisena sisäistetyn transfobian vähentämisen näkökulmasta katsottuna avainasemassa. Sisäistetty itsesyrjintä tarkoittaa, että seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva ihminen sisäistää leimaavat asenteet ja stigmat. Silloin hän voi kokea esimerkiksi häpeää tai itse-epäilyä liittyen omaan identiteettiin ja arvoihin. Se voi myös vaikuttaa niin, että ihminen omaksuu arvottomuuden tunteen, jolloin hänen on vaikeaa pitää omia puoliaan tai tunnistaa, kun läheisessä ihmissuhteessa on väkivaltaa tai epäasiallista käytöstä. Vanhempana suhtautumisesi lapsesi ainutlaatuisuuteen, positiivisuus hänen identiteettiin mutta myös yleisesti transihmisyyteen liittyen on tärkeää.
Oman itsensä ja seksin aloittamisen tai seurustelun aloittamisen valmiuksien hoksaamiseen usein tarvitaan pohdintaa. Tällöin vanhemman on tärkeää pysyä vakaana ja maltillisena, kun lapsi miettii, millaisia askeleita hän on valmis ottamaan ihmissuhteissaan.
Useimmiten nuoremmilla lapsilla jo se, että ihastuksesta saa kertoa jollekin (ei välttämättä edes itse ihastukselle!) on merkityksellistä. Vanhemman mieli saattaa ravata kauhuskenaariot läpi, mutta monilla alakoulu- ja yläkouluikäisilläkin ihastukset ja yhdessä olemiset voivat olla yhteistä hengailua, kädestä pitämistä, sarjojen katselua ja suukkoja.
Lasta voi rohkaista kyselemään ihastuksen arvomaailmaa ja siten saada vähän lisää tietoa siitä, että miten ihastus suhtautuu esimerkiksi sateenkaari-ihmisiin. Vanhemmalla voi olla suuri houkutus kertoa lapselle väkivallanriskeistä ja mitä kaikkea ikävää voi tapahtua. Mutta yhtälailla on tärkeää puhua transihmisyydestä hyvällä ja kauniilla tavalla, muistuttaen että yleensä ihmiset rakastuvat ihmisiin, eivätkä heidän sukupuoleen.
Vanhempi voi kantaa huolta siitä, että miten transihmisyys pitäisi ottaa lapsen ihastuksen kanssa puheeksi, vai pitäisikö? Jos lapsen ystäväpiiri tietää lapsen taustasta, voi olla että ihastuksin on asiasta jo tietoinen. Lapsi voi myös sanoittaa vanhemmille ihastustaan, mutta tietää ettei voi tai halua edetä asiassa mitenkään.
Joskus on todettu, että jos tunteiden kertomisessa tai vaikka suukkojen, hyväilyjen tai seksin aloittamisen suhteen pelottaa enemmän kuin haluttaa, sn voi nähdä niin, ettei ehkä vielä ole aivan valmis tekemään intiimejä asioita tai kertomaan tunteista. Jos lapsi kuitenkin haluaisi kertoa ihastukselleen itsestä, voi lasta rohkaista löytämään itselleen sopiva tapa kertoa itsestä. Jos taas lapsella ei ole niin sanotusti transidentiteettiä josta kertoa, kenties lapsi voi kertoa ihastukselle siitä, että on omaa omanlaisensa kehon.
On ihmisiä, joille kumppanin transihmisyys ei ole mahdollista, vaikka kemiat kohtaisivatkin. Miska Salakka kirjoittaakin kirjassaan: “Sukupuolten moninaisuus”, että transihmisyydestä kertomisen strategiat vaihtelevat. Osa kertoo asiasta heti, toiset vasta sitten kun kumppanusten välille on muodostunut luottamusta ja tunteita. On toki mahdollista, että treffikumppani tuntee olonsa loukatuksi, jos asiasta kerrotaan hänen mielestä “liian myöhään”. Asiaan voi suhtautua empaattisesti, mutta myös jämäkästi kertoa siitä, että kyse ei ole ollut halusta salailla vaan tarpeesta huolehtia siitä, että voi luottaa ja kertoa avoimesti itsestään tilanteessa, joka on turvallinen.
Joskus vanhemmalle voi olla vaikeaa sallia lapselle yksityisyyttä, itsemääräämisoikeutta ja itsemäärittelyä. Opettelemalla lapsen rajojen kunnioittamista, treenaat vanhempana myös itse näitä taitoja. Vanhemman on hyvä pohtia, onko omalla lapsella tarvittavat tiedot ja taidot siihen, että hän osaa pitää itsensä turvassa ja ymmärtää myös oman roolinsa turvallisten ihmissuhteiden ylläpitäjänä.
Joskus vanhemmalle on tosi vaikeaa puhua seksuaaliterveydestä ja sitä se voi olla myös lapselle. Silloin vanhemman on tärkeää varmistaa, että hän tietää mistä voi saada tietoa ja palveluja. Kotona voi olla tarjolla tarpeen mukaan kondomeja ja suuseksisuojia, joita voi tilata esimerkiksi netistä tai vaikka apteekeista. Ehkäisypillereitä voi saada kouluterveydenhuollosta tai perusterveydenhuollosta.
Sukupuoleltaan moninaisen lapsen perheellistyminen pohdituttaa monia vanhempia. Vanhempi voi murehtia jo etukäteen sitä, että tuleeko hänestä koskaan isovanhempaa? Tässä kysymyksessä vanhemman on syytä pidättäytyä negatiivisista kommenteista, ja kuulla herkällä korvalla omaa lastaan. Jos hän ajattelee, että lapset ei kuulu hänen elämäänsä, tue ajatusta että merkityksellinen ja hieno elämä on mahdollista myös ilman lapsia tai perhettä. Kuten monessa muussakin asiassa, myös tässä oma lapsi voi laajentaa omaa ymmärrystä esimerkiksi moninaisista perheellistymisen tavoista. Videolla Sense of belonging -hankkeen nuorten aikusiten parissa työtä tekevä Osma pohtii nuorten intiimisuhteita.
Turvalliset ihmissuhteet
Jokainen vanhempi toivoo omalle lapselleen turvallisia ihmissuhteita. Ihmissuhteita joissa he tulevat ymmärretyksi, hyväksytyksi autenttisina itsenään.
Yksi tapa on seurailla esimerkiksi sitä, että käyttävätkö lapsen ystävät tai muut läheiset lapsen nimeä ja sukupuolittavatko he häntä oikein. Myös se, että miten kumppani esimerkiksi suhtautuu lapsen transitioitumisen vaiheisiin, on tärkeä huomio turvallisessa suhteessa. Jos lapsi kertoo, että kumppani yrittää jarrutella vaikka maskuliinisuuden tai feminiinisten piirteiden esille tuomista, tai hormonihoitoihin hakeutumista. Silloin voi olla tärkeää miettiä yhdessä, että täyttyykö hyvän suhteen merkit.
Jos lapsi on kertonut avoimesti transtaustastaan ystäville tai ihastuksilleen, voi olla että heillä on aiheesta kysyttävää. Nuorta onkin hyvä valmistella siihen, että kysymyksiä voi tulla ja rohkaista nuorta miettimään, millaisiin kysymyksiin hän ei halua vastata ja miten siitä voi sanoa heille. Joskus nuoret pelkäävät, että kieltäytyessä heidät hylätään tai heistä ajatellaan pahaa. Vanhemmat voivat kertoa eläviä esimerkkejä vaikka omasta elämästään. Miettiä ikään kuin ääneen, että kenelle he kertovat omista asioistaan, ja millaiset aiheet jäävät joko yksityisiksi tai vain omaan lähipiiriin.
Hyvässä ihmissuhteessa jokaisen identiteetti, itseilmaisu ja autenttisuus ovat iloitsemisen arvoisia, eikä turvallisissa ihmissuhteissa identiteetti ole ole haukkumisen, naljailun tai ikävien sivukommenttien lähde.
Teksti on kirjoitettu 4.8.2025
Anna vanhempien sivuista palautetta ja kerro, mistä kaipaisit lisää tietoa?
Lähteitä ja luettavaa:
Lue artikkeli: Seksuaalisuus osana hyvinvointia
Lue artikkeli: Trans- ja menkat
Lähemmistöstressi – transihmisten kumppaneiden vähemmistöstressi
Anna-lehden artikkeli:Frans käy läpi transhoitoja ja odottaa vauvaa vanhemmuuskumppanin kanssa: ”Haluan tuoda toivoa”
Tutkimus: Araya, Warwick, Shumer, jne., (2021), Romantic Relationships in Transgender Adolescents: A Qualitative Study
Sisäistetyn itsesyrjinnän mittari transihmisille
Lue artikkeli hedelmällisyyden säilyttämisestä
Transihmisten kokema sukupuolieuforia seksissä -omahoito
Victoria Rosen YouTube-kanavan video seurustelusuhteista